Mitä tutkittiin?

Vaikuttaa siltä, että fysioterapeuttiyrittäjät ajattelevat yrittäjyyttä enemmän fysioterapeuttisesta kuin liiketoiminnallisesta näkökulmasta. Lisäksi on ilmeistä, etteivät fysioterapeuttiyrittäjät ole käyttäneet liiketoimintansa suunnitteluun ja mallintamiseen Business Model Canvas (BMC) – työkalua kokonaisuutena, ainakaan tutkimuksessa käytetyn aineiston pienen otannan perusteella. Eikä missä tahansa tutkimuksessa vaan allekirjoittaneen sekä hänen kurssilaisensa Matias Falkenbergin opinnäytetyössä Fysioterapiayrittäjyyden tarkastelu Business Model Canvas-työkalua hyödyntäen. Opinnäytetyömme oli laadullinen tutkimus, jossa käytettiin valmista aineistoa, joka analysoitiin laadullisena sisällönanalyysina.

Opinnäytetyöstä kävi ilmi, että BMC, sen todennäköisestä käyttämättömyydestä huolimatta, voi kuitenkin sopia fysioterapia-alan liiketoimintasuunnitteluun ja olla jopa hyödyllinen apuväline tukemaan liiketoiminnan suunnittelua ja sen ylläpitämistä. Lisää tutkimusnäyttöä kuitenkin tarvitaan, mutta miksi?

Business Model Canvas – työkalu ja sen käyttömahdollisuudet fysioterapiakentällä

BMC on työkalu, joka muodostuu yhdeksästä rakennusosasta, ja jonka tarkoituksena on mallintaa tai muuttaa yrittäjän tai yrityksen liikeideaa ja liiketoimintamalleja. BMC voi auttaa yrittäjää hahmottamaan liikeideansa sijoittumista kilpailtuun ympäristöön. (Osterwalder & Pigneur 2010) Maailmanlaajuisesti BMC:tä on käytetty erinäisten liiketoimintasuunnitelmien laatimiseen runsaasti. Sitä on käytetty mallintamaan nykyistä liikeideaa, mutta myös innovoimaan tulevaisuuden liiketoimintamallia. (Fritscher & Pigneur 2014, 151).

Kiteytettynä BMC auttaa yrittäjää huomioimaan tärkeimpiä liiketoiminnallisia kokonaisuuksia eli laatimaan kokonaisvaltaisen liiketoimintasuunnitelman. Yritystoiminnan kannattavuuden turvaamiseksi tärkeimmät asiat eivät unohdu kyseistä työkalua käytettäessä. Yksiselitteisen täydellistä vastausta ja avainta yrittäjän onneen ei edes BMC voi luonnollisestikaan tarjota, mutta se voi auttaa ottamaan askelia oikeaan suuntaan, myös fysioterapiayrittäjyydessä.

Suomen fysioterapiakenttä on hyvin kilpailtu, jolloin kilpailuedun saavuttaminen on yrittäjänä menestymisen kannalta avainasemassa. Kilpailuetu syntyy yrityksen toteuttaessa lisäarvoa tuottavaa strategiaa, jota muut kilpailijat eivät syystä tai toisesta toteuta (Tieteen termipankki 2015). BMC:n avulla voi syntyä ymmärrys kilpailuedun saavuttamisesta omalla kentällä. Ylipäänsä fysioterapeuttiyrittäjän on toimintansa edellytyksien osoittamiseksi hyödyllistä laatia liiketoimintasuunnitelma (Suomen fysioterapeutit 2020).

Opinnäyteyössämme kävi ilmi, että fysioterapeuttiyrittäjät ajattelevat useampia BMC:ssä mallinnettuja liiketoiminnallisia rakennusosia omassa liiketoiminnassaan joko tietoisesti tai tietämättään eli potentiaalia työkalun hyödyntämiselle fysioterapiakentällä voidaan tulkita olevan. Rakennusosien tulkinta pelkkinä sanoina oli kuitenkin hyvin eriävää yrittäjien välillä eikä yhtenäisesti pystytty osoittamaan, että rakennusosat oisi tulkittu BMC:n teorian mukaisesti.

Opinnäytetyön esittelyjuliste.

Luotettavuuden tarkastelua ja jatkojalostusta

BMC on käytännöllisyydestään ja miljoonista onnistuneista käyttökokemuksista huolimatta saanut myös kritiikkiä. Sen on kuvailtu olevan riittämätön laajan kilpailija-analyysin puutteen takia sekä liiketoiminnan tavoitteiden huomioimattomuuden takia. Se ei myöskään huomioi strategista tarkoitusta eli vision, mission ja strategisten tavoitteiden asettamista. (Ching & Fauvel 2013, 28–29) Yleishyödyllisyydestään tunnettu työkalu päätettiin kuitenkin lopulta ottaa välineeksi tarkastella fysioterapiayrittäjyyden liiketoimintaa.

Vaikka opinnäytetyömme osoittikin, että BMC voi olla hyödyllinen väline fysioterapeuteille, täysin absoluuttisia suosituksia ei voida vielä asettaa työkalun käytölle. Luotettavuutta vähensi merkittävästi hyvin pieni otanta (n=9) sekä se, ettei valmiin aineiston keruuta ollut vakioitu eikä lopulliseen muotoon yhtenäisesti litteroitu. Myös ilmeinen BMC:n ymmärryksen puute haastattelijoiden sekä haastateltavien yrittäjien keskuudessa heikensi luotettavuutta. Luotettavuutta puolestaan lisäsi huolellisesti toteutettu laadullinen sisällönanalyysi aidon tutkimusprotokollan mukaisesti molempien opinnäytetyön tekijöiden toimesta. Epäluotettavuutta vähensi aineistossa saavutettu saturaatio eli haastatteluraporttien sisällöissä alettiin havaitsemaan teoreettista toistoa.

BMC:n käytöstä sotealalla ei ollut saatavilla juuri lainkaan opinnäytetyöhön sopivaa tutkimusnäyttöä, jolla tutkimusaihetta olisi voitu kontekstiin sopivimmalla tavalla pohjustaa. Siinä määrin näyttöä kuitenkin löytyi, että voitiin joissain määrin teorioida kuinka BMC asettuisi fysioterapiakenttään. Tavoitteenamme oli helpottaa fysioterapiayrittäjyyden aloittamista sekä ylläpitämistä lisäämällä fysioterapiaopiskelijoiden ja valmistuneiden fysioterapeuttien tietoutta yrittäjyydestä sekä Business Model Canvas-työkalun käytöstä fysioterapiayritystä perustettaessa ja liiketoimintaa suunniteltaessa. Tässä mielestämme onnistuttiin!

Fysioterapia-alan liiketoimintasuunnittelusta tarvitaan kokonaisuudessaan lisää näyttöä, jotta ohjeistuksia voidaan kollektiivisesti asettaa. Toisaalta on oletettavaa, että muilla aloilla testattuja ja hyväksi todettuja liiketoimintasuunnitelmatyökaluja, kuten BMC:tä, on hyödyllistä soveltaa myös fysioterapiayrittäjyydessä. Opinnäytetyömme perusteella BMC:n käyttömahdollisuuksien arvioimisen kannalta tarvitaan lisää tutkimustietoa. Tarkastelu olisi hyödyllistä aloittaa esimerkiksi seuraavien tutkimuskysymysten kautta. Ovatko fysioterapeuttiyrittäjät ylipäätään tehneet liiketoimintasuunnitelmaa ja jos ovat, millä tavoin? Toinen esiin noussut jatkotutkimusehdotus oli selvittää, kuinka fysioterapeuttiyrittäjät näkevät fysioterapian liiketoimintana.

Opinnäytetyö opettaa tekijää ja lukijaa

Ensikosketus tieteellisen tutkimuksen tekemiseen on nyt saatu ja opinnäyte annettu. Tekijöinä olemme erityisesti oppineet hyvän tieteellisen käytännön perusteita sekä oman ajan hallintaa. Syvempiä oppeja saatiin BMC:n rakennusosien merkityksestä ja hyödyntämismahdollisuuksista fysioterapia-alalla, mitä voimme hyödyntää tulevaisuudessa omilla yrittäjäpoluillamme. Ehkäpä tärkeimpänä oppina koko prosessista meille jäi ymmärrys siitä mitä fysioterapiayrittäjyys kokonaisuudessaan lupien, lakien, suunnittelujen sekä toteutuksen kannalta todellisuudessa vaatii. Toivomme, että nämä välittyvät loppuraportista myös lukijalle. Aiheen uutuusarvon tiedostaen voimme luvata, että raportin lukijana opit jotain uutta!

Mikäli fysioterapiayrittäjänä olet hukassa liiketoimintasi alkuunsaattamisen, jatkojalostamisen tai uudelleenmäärittelyn suhteen, Business Model Canvas saattaa pelastaa sinut.

Lähteet:

Ching, H., Fauvel, C. 2013. CRITICISMS, VARIATIONS AND EXPERIENCES
WITH BUSINESS MODEL CANVAS. European Journal of Agriculture and Forestry research. 1 (2), 26–37. SIVUT 28-29.

Falkenberg, M. & Sorvali, S. 2023. Fysioterapiayrittäjyyden tarkastelu Business Model Canvas-työkalua hyödyntäen. Opinnäytetyö. Laadullinen tutkimus. Tampereen ammattikorkeakoulu

Fritscher, B. & Pigneur, Y. 2014. Visualizing Business Model Evolution with the
Business Model Canvas: Concept and Tool. 2014 IEEE 16th Conference on
Business Informatics, 151–158. https://ieeexplore.ieee.org/document/690

Osterwalder, A., Pigneur, Y. 2010. Business Model Generation: A Handbook for
Visionaries, Game Changers and Challengers. E-kirja. John Wiley & Sons,
Incorporated. Viitattu 18.11.2023. Vaatii käyttöoikeuden.
https://ebookcentral.proquest.com/lib/tampere/reader.action?docID=581476

Suomen fysioterapeutit. 2020. Fysioterapeutti yrittäjänä. Viitattu 7.7.2023.
https://www.suomenfysioterapeutit.fi/wpcontent/uploads/2020/12/Yrittajaopas_2020_www.pdf

Tieteen termipankki. 2015. Kilpailuetu. Verkkosivu. Viitattu 4.7. 2023
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvatustieteet:kilpailuetu