Tein viime syksynä paljon asioita. Kuitenkin jos joku kysyisi minulta, mitä olen saanut aikaan, en varmaankaan osaisi vastata valmistautumatta. Tein jopa liikaa asioita, enkä ole varma paljonko ne veivät minua eteenpäin ja mihin suuntaan. Uuden vuoden myötä heräsi pieni huoli: Proakatemia- aikani kestää enää vain kaksi vuotta. Mitä haluan sillä ajalla saavuttaa?

Syksyn päätön juokseminen paikasta toiseen aiheutti myös väsymysoireita, joista en ennen ole näin vahvoina kärsinyt ja niistä toipuminen vie aikaa. Nyt haluaisinkin apua ja vastauksia seuraaviin asioihin:

• Mihin aikani hupenee?
• Mitkä ovat elämäni tärkeimmät arvot?
• Käytänkö aikani oikein suhteessa tärkeinä pitämiini arvoihin?

Miten siis voisin käyttää aikani tehokkaasti ja tavoitteellisesti sekä vähentää stressiä.

Sain ystävältäni joululahjaksi Miia Pölläsen Kirjan: Bujoilun voima – järjestä elämäsi, saavuta unelmasi (hienoinen vinkki ehkäpä?). Bujosta eli bullet journalista on nopeasti tullut maailmanlaajuinen muoti-ilmiö. Sen avulla voi selkeyttää ajatuksia, luoda työkaluja tavoitteiden saavuttamiseen, muistamiseen ja luomiseen. Lyhykäisyydessään bujo on itse luotu kalentereiden ja muistikirjan ja muistilappujen yhdistelmä. Bujoilu perustuu pikaloggaukseen eli: otsikoi sivu, merkitse otsikko ja sivunumero sisällysluetteloon, kirjoita lyhyesti sähkösanomatyyliin ja merkitse luettelotyypit. Näinkin yksinkertaisella ohjeistuksella ajatusten puurosta tulee selkeitä aiheita, joihin on myöhemmin helppo palata. Pikaloggauksella bujo järjestyy itsestään sitä mukaa kun sivuja otetaan käyttöön.

Olen nyt yrittänyt aloittaa tätä bujoilua heti vuoden alusta. Tässä kohtaa täytynee myöntää, että olen aivan liian laiska piirtääkseni viivat omaan kalenteriini. Bujo on loistava työkalu oman luovuuden purkamisessa paperille, mutten tässä kontekstissa näe sitä omana juttunani. Tyydyn siis päiväkalenterina edelleenkin Google- kalenteriin, johon voin lisätä muistutus-toiminnon, joka jo itsessään poistaa stressiä päivittäisestä toiminnastani ja poistaa turhan aikataulun tarkistelun. Kuitenkin sinä visuaalinen ihminen joka nautit piirtelystä ja väreistä, tämä on juuri sinulle. Varmasti todella hyvä tapa aloittaa päivä aamukahvin kanssa ja sammuttaa aivoissa raksuttavat listat ennen nukkumaanmenoa.

En kuitenkaan suostu täysin myöntämään tappiotani ja luovuttamaan tämän työkalun suhteen. Bujossa on käytössä myös viikko- ja kuukausikalenterit. Selkeyttää paljon ajatuksia istua, vaikkapa sunnuntaina tai kuun viimeisenä päivänä, hetki pohtimaan seuraavaa viikkoa.

Viikkotasolla olen kirjannut ylös tavoitteita ja muistettavia asioita. Sanojen näkeminen konkreettisesti (itselläni mielellään listamuodossa) paperilla auttaa työkuorman suuruuden hahmottamisessa. Asioita katsellessa on helpompi myös pistellä hoidettavia asioita ja tavoitteita tärkeysjärjestykseen. Tärkeysjärjestyksessä ensimmäiset hoidetaan tietysti ensimmäisenä ja viimeiset voi hyvällä omallatunnolla siirtää tarvittaessa seuraavalle viikolle.

Kuukausitasolla olen myöskin kirjannut tavoitteita ja muistettavia asioita. Kuitenkin isommalla skaalalla ja olen pyrkinyt vuosikellomaiseen tyyliin, jolla pystyn ehkä paremmin hahmottamaan tavoitteideni päämäärän. Varsinkin kuukausitasolla olen pyrkinyt muistuttamaan itseäni omasta ajasta. Esimerkiksi viime vuoden aikana kävin hiustenleikkuussa kahdesti: helmikuussa ja joulukuussa. Nyt olen merkinnyt viisi kampaamokäyntiä seuraavalle vuodelle, sekä muita pieniä, virkistäviä asioita. Näiden lisäksi listasin yhdelle sivulle tekeillä olevat projektit, sekä niistä tässä kuussa tulevat rahasummat. Tämä oli erittäinkin herättävä toimenpide, sillä projekteja listalla oli 7 ja rahaa tulossa 20€. Yrittäjän olisi hyvä kai pyrkiä tasaisehkoon rahavirtaan. Tein tämän listauksen kuitenkin kuun alussa. Sain delegoitua muutaman projektin kokonaan pois ja yhteen pystyin merkitsemään, ettei se vaadi huomiotani tässä kuussa. Dingdingding kolme asiaa pois stressilistalta ja sain aikaa mahdollisesti lyhytkestoisimmille, heti rahaa tuottaville projekteille.

Tavoitteiden ja tehtävälistan lisäksi teen tietysti aina merkinnän, kun olen saanut jonkin asian päätökseen. Lisäksi olen kirjannut esimerkiksi mukavia muistoja, asioita jotka menivät hyvin tai asioita joita olisin voinut tehdä paremmin. Varsinkin kuukausitasolla olen siis ajatellut käyväni perinteisen motorolan itseni kanssa. Motorola on täydellinen työkalu pieneen pysähtymiseen ja ahaa-elämyksiin. Näin pystyn kehittämään toimintaani heti seuraavassa kuussa, enkä herää meneväni päin mäntyä vasta ensi vuonna.

Miia Pöllänen kertoo yksi bujoilun tärkeimmistä asioista olevan rutiinien luominen. Tämä pätee pikaloggaukseen, merkintöjen tekemiseen. Kirjassa esitellään neljä päämerkintälajia:

• Hoidettava homma (esim. tyhjä laatikko)
• Tapahtuma (esim. pallo)
• Muistiinpano (esim. viiva)
• Selvitettävä asia (esim. suurennuslasi)

Näitä merkkejä käytetään samoin kuin ranskalaisia viivoja, eli asian edessä. Lisäksi tärkeät asiat voi merkitä esimerkiksi alleviivauksella tai yksinkertaisella huutomerkillä. Tyhjä laatikko palvelee hoidettavien hommien merkintänä hyvin, sillä sinne voi merkata vaikkapa X:llä, kun homma on hoidettu, viivalla jos homma onkin osoittautunut tarpeettomaksi tai >- merkillä, jos työ on siirretty esimerkiksi seuraavalle viikolle.

Naureskelin ensin näille piiruntarkoille kirjan ohjeistuksille, mutta kuten aiemmin mainittu, bujon tarkoitus on luoda tapoja. Lisäksi on paljon selkeämpää, että samat asiat on aina merkitty samalla tavalla. Näin asioihin on jälkikäteen helpompi palata ja ehkä vielä jopa ymmärtää mitä silloin on kirjoituksillaan tarkoittanut.

Bujoilun voima- kirjassa esitellään suuri määrä erilaisia sivutyyppejä, joita omaan bujoonsa voi sijoittaa, mutten aio luetella tässä niitä kaikkia. Ihastuin kuitenkin muutamaan, joita avaan hieman:

• The frog list ja Pulmaloki. The frog list on lista niistä pienistä tekemättömistä asioista, jotka todennäköisesti aiheuttavat to do- ähkyn, sen pienen stressinpoltteen takaraivossa, joka saa kotona mieluummin avaamaan Netflixin kuin ryhtymään toimeen. Listan ideana on ensin oksentaa kaikki pikkuasiat paperille, järjestää ne tärkeysjärjestykseen ja tehdä yksi asia joka päivä. Joko ensimmäisenä aamulla tai vaikka kotiin tullessa. Näin se on pois alta ja todennäköisesti saa sinut tekemään myös liudan muita asioita (toimii). Pulmalokissa sama idea. Siihen listataan kaikki ne pienet mieltä askarruttavat asiat, joista pitäisi ottaa selvää.
• Hyvänolonlista on lista pienistä asioista, joista tulee hyvä olo. Asioita, joiden tekemiseen menee esimerkiksi maximissaan 15 minuuttia. Ihminen tarvitsee pieniä taukoja itselleen kiireen keskellä, ja nämä ovat juuri niitä asioita joita viime syksynä jätin tekemättä. Esimerkiksi: käy pienellä kävelyllä, syö yksin ja rauhassa, tee lyhyt joogaharjoitus, ota herkkuhetki, lue mukaansa tempaavaa kirjaa, tee käsitöitä, piirrä…
• Trackereillä voi seurata mitä tahansa päivittäin ja järjestää esimerkiksi haasteita. Itse olen listannut ensimmäiselle kuulle seurattavia asioita kahteen kategoriaan: hyvät tavat (tapoja joita yritän lisätä) ja huonot tavat (tapoja joista yritän päästä eroon). Lisäksi yleisiä aiheita ovat mielialojen, juodun veden määrän ja liikunnan seuraaminen. Vieressä esimerkkikuva habit trackerista.
• Braindumb on sivu(t), joihin kirjoitellaan vain mieleen juolahtavia asioita. Itse olen tehnyt kuukausitasolle ihan puhtaan braindumb- sivun, sekä projekteille braindumbin ja listojen yhdistelmät. Aikaisemmin kirjoittelin projekteihin liittyviä asioita puhelimeen to do-listalle, mieleen juolahtavia asioita pajavihon nurkkaan ja tietokoneella ollessa jollekin tiedostolle. Selkeyttää aika paljon tekemistä saada nämä asiat yhteen paikkaan… Se on myös helpottanut nukahtamista, sillä en enää käy päässäni listaa erinäisistä hoidettavista ja mielenkiintoisista asioista. Puhelimen muistilappua pidän kyllä edelleen voimassa kriittisten asioiden muistamista varten ja niiden ylös kirjaamisen helpottamiseksi, vaikkapa bussimatkalla.

Kirjasta löytyy hyvin ja helposti tietoa bujosta ja sen aloittamisesta, varsinkin jos ei ole aiheesta mitään hajua ennestään, kuten minulla ei ollut. Jos olet siis kiinnostunut ajankäyttösi tehostamisesta ja tavoitteisiin pääsemisestä, suosittelen kyllä bujoa suuresti. Joko ainoana työvälineenä, tai sitten kalenterin seuralaisena (kuitenkin niin, ettei sinulla ole yhtä aikaa käytössä kahta kalenteria, joissa on eri asioita. Tarkoitus on poistaa stressia ja sekavuutta, ei lisätä sitä). Kirjassa tosiaan esitellään iso pino ihania sivutyyppejä, joita olisi heti kiva kokeilla. Huomasin kuitenkin pian (kirjan ohjeen mukaisesti), että pari-kolme listaa kerrallaan on tarpeeksi muttei liikaa. Sanonta: ”ahneella on paskanen loppu”, pitänee tässäkin paikkaansa. Pinterest on myös täydellinen paikka metsästää erilaisia sivutyyppejä ja tapoja, miten muut ovat bujoa toteuttaneet.

Lisäksi suosittelen kokeilemaan tuota pikaloggausta kaikessa yksinkertaisuudessaan pajavihkoihin. Tässä kohtaa tarkoitan ehkä vain otsikointia, sivunumerointia ja näiden asioiden keräämistä sisällysluetteloon. Itselläni pajavihko on ainakin ollut täydellinen sekalaisten ajatusten suurmyrsky. Lisäksi siellä on sekaisin palaveri- ja tapaamismuistiinpanoja… Seuraava pajavihkoni tulee sisältämään sivunumerot, otsikoin uudet aiheet, ja lisään ne sitä mukaa sisällysluetteloon. Pajoissa joskus tulee kuitenkin ihan oppiakin (sitä varten ne kai ovat olemassa 😉) ja niihin asioihin olisi kiva palata myöhemminkin. Ja jälleen kaikki tieto löytyy yhdestä paikasta.

Näillä pienillä muutoksilla uuteen vuoteen. Itsensä ja tapojensa tunteminen on ainoa keino saada muutoksia aikaan. Askel kerrallaan kohti pysyviä, parempia tapoja.