Paljon puhutaan aina siitä, että millä tavalla rakentavaa palautetta tulisi antaa työyhteisössä, ja miksei myös parisuhteessa tai kaveriporukassakin. Tällä kertaa aion kuitenkin keskittyä kertomaan siitä, että minkälainen merkitys kehuilla on työyhteisössä.

Kävin noin kuukausi sitten Tradenomiliiton järjestämässä Kehumisen sietämätön vaikeus -seminaarissa. Maija Lindeman (TRAL ry) ja Riikka Moisio (Psycon Oy) jakoivat meille vahvaa osaamistaan ja tietämystään kehumisen sekä palautteen annon tärkeydestä ja merkityksestä. Puheenvuoroissa nousi esiin, että kehuminen työyhteisössä lisää sosiaalista pääomaa, tuottavuutta, luottamusta, luovuutta, henkisiä voimavaroja ja lisäksi sillä on myös fyysisiä vaikutuksia.

Kirsi Valto (Työvalmennus Futuuri Oy) kertoi aiemmin Tradenomiliiton Hyvinvointi-illassa, kuinka myönteiset tunteet sekä ajatukset vaikuttavat positiivisesti hyvinvointiimme. Aika vahvalla aasinsillalla voisi ajatella, että myös kehuminen ja positiivisen palautteen antaminen sekä vastaanottaminen lisäävät meissä myönteisiä tunteita ja ajatuksia.

Myönteisten tunteiden ja ajatusten vaikutus hyvinvointiin:

–         Ihmisen huomiokyky lisääntyy (näemme laajemmalle ja kiinnitämme huomiota uusiin ajatuksiin/asioihin).

–         Aistimme selvemmin.

–         Henkinen avaruus ja luovuus lisääntyvät.

–         Olemme helpommin sosiaalisissa kontakteissa.

–         Otamme vastaan ja tarjoamme helpommin apua sekä tukea.

–         Suoritus taso ja ihmissuhteet paranevat.

–         Terveys ja onnellisuus lisääntyvät.

Jos näinkin merkittäviä asioita on mahdollista parantaa niinkin pienillä positiivisilla teoilla, kuin kehumisella, niin herää ajatus – miksemme hyödynnä tehokkaammin näinkin tuottavaa tapaa työyhteisöissämme? Olisiko aika tehdä muutos? Voisimmeko tuoda kehumisen ja positiivisen palautteen antamisen osaksi arkeamme? Mielestäni kyllä.

Miia Järvilehto (Filosofian Akatemia Oy) antoi meille maaliskuisessa Prosemmassa tehtäväksi muodostaa muutaman hengen ryhmät ja kehua toisiamme. Muodostimme neljän hengen ryhmässä ”kehuringin”, jossa yksi joutui aina istumaan selkä toisiin osallistujiin päin. Tehtävänämme oli yhden minuutin ajan kehua selkä muihin päin olijaa mahdollisimman paljon ja hänen tehtävänään vain kuunnella kehuja avoimin mielin.

Aina kehujen antaminen ei kuitenkaan vaadi vastaavanlaista ”tilaisuutta”, vaan sen voi tuoda osaksi jokapäiväistä kanssakäymistä, pienillä arkipäiväisillä muutoksilla. Pelkäätkö sinäkin joskus antaa kehuja vastapuolen reaktion tai jonkin muun olettamuksen vuoksi? Entä jos haastaisit kuitenkin itsesi pääsemään yli kyseisistä ennakkoluuloista ja katsoisit kuinka käy, kun ensi kerralla kehut kollegaasi hyvin vedetystä asiakastapaamisesta. Uskon, että vaikutukset olisivat vain positiivisia.

Niin kuin Maija Lindemankin mainitsi TRAL:n seminaarissa: ”Sometimes you need somebody else to tell you what you’re good at.” Joskus jätämme kehut antamatta, koska oletamme, että vastaanottaja kyllä tietää jo missä asioissa on hyvä. Aina asia ei kuitenkaan ole näin. Joskus tajuamme itsestään selvinä pitämämme taidot ja kyvyt todella merkityksellisiksi, vasta kun joku toinen antaa palautetta niistä. Autetaan siis yhdessä toisia tunnistamaan heidän kykynsä ja vahvistamaan niitä entisestään!

Kirjasin vielä alapuolelle erilaisia palautteen annon menetelmiä ja – työkaluja, joita olemme hyödyntäneet työyhteisössäni, joita tekin voisitte testata:

–         Palautepajat/-keskustelut

–         Palauterinki

–         Positiivisen palautteen seinä

–         Palaute liitettynä Belbinin -tiimiroolitestiin

–         Kehityskeskustelut

–         Kehäteoria

–         Motorola

–         Kehukanava Slackissa

–         mykehu.fi

–         Titteli -palkinnot

–         Kiitos -boxi

–         3P -palautteen annon malli

–         F2F

Kehuminen ja positiivisen palautteen antaminen ovat selkeästi yhteydessä työhyvinvointiin ja psykologiseen turvallisuuteen työyhteisössä. Otetaan siis yhdessä enemmän vastuuta meille kaikista merkityksellisimmistä asioista ja kehitetään niitä yhdessä eteenpäin!

LÄHTEET:

Järvilehto M. 2019. Psykologinen turvallisuus. Seminaari. Prosemma 12.3.2019. Proakatemia. Tampere.

Laakso M. 2019. Kehumalla kohti parempaa työelämää. Tradenomiliitto. Www-sivu. Luettu 7.4.2019.

https://www.tral.fi/uutiset/kehumalla-kohti-parempaa-tyoelamaa/?utm_source=Tradenomiliitto+uutiskirje&utm_campaign=cc48e2537c-EMAIL_CAMPAIGN_2018_08_09_07_14_COPY_01&utm_medium=email&utm_term=0_dee758de67-cc48e2537c-56256117

Lindeman M. Oman osaamisen tunnistaminen positiivisen palautteen avulla. Seminaari. TRAL Kehumisen sietämätön vaikeus 12.3.2019. Hotel Ilves. Tampere.

Moisio R. Vuorovaikutuksen ja palautteenannon tärkeys työyhteisössä. Seminaari. TRAL Kehumisen sietämätön vaikeus 12.3.2019. Hotel Ilves. Tampere.

Pajunen R. 2019. Kolme keinoa saada lisää palautetta ja oppia lisää vahvuuksistaan. Kehu. Www-sivu. Luettu 7.4.2019.

https://www.mykehu.fi/blogi/palaute-vahvuudet?utm_source=Tradenomiliitto+uutiskirje&utm_campaign=cc48e2537c-EMAIL_CAMPAIGN_2018_08_09_07_14_COPY_01&utm_medium=email&utm_term=0_dee758de67-cc48e2537c-56256117

Valto K. 2019. Työhyvinvointi. Seminaari. TRAL Hyvinvointi-ilta 19.2.2019. Hotel Ilves. Tampere.