Tässä blogitekstissäni tulen pohtimaan www.bonfire.fi nettisivuilta löytyvän johdon agendalla 2020-artikkelin avulla sitä, miten johtajuus tulee tulevaisuudessa näyttäytymään työntekijöille, johtajille ja yrityksille. Artikkelin on kirjoittanut Riikka Tanner ja hänellä on hurjasti kokemusta strategiasta ja hän on kiinnostunut tulevaisuuden trendien tutkimisesta. Tanner kertoo artikkelissaan, että työntekeminen tulee irtoamaan toimistoista ja klo 8-16 ajattelusta. Mielestäni tämä tapahtui nopeammin kuin Tanner osasi kuvitella. Tällä päivämäärällä 20.3.2020 koronavirus jyllää Suomessa ja työtä tehdään ennätysmäärä etänä. Kun koronaviruksesta on selvitty, niin varmasti moni työpaikka osaa tutkiskella etätyön mahdollisuuksia eri näkökulmasta. Uskon, että klo 8-16 ja toimistot ovat historiaa ja 2020 vuosi alkaa yrityselämässä vauhdikkaammin, mitä olisimme ikinä osanneet kuvitellakaan. Toki, etätyössä tulee määritellä itseohjautuvuuden ja työhyvinvoinnin kriteerit uudestaan. Koronavirus on poikkeustila, jonka kestosta ei vielä tiedetä, mutta työnkuvaa se tulee muuttamaan. Artikkelissa Tanner kysyy, että miten varmistetaan aineeton pääoman tuloksentekokyky. Tämä on varmasti kysymys, joka tällä hetkellä pyörii monen yritysjohtajan mielessä. Tällä hetkellä työntekijöiltä vaaditaan luottamuksen arvoista työntekoa, itseohjautuvuutta, itsensä johtamistaitoja ja päättäväisyyttä, kun ketään ei päästetä toimistoille tekemään töitä.

Vuosi 2020 tuo mukanaan sen, että johtajuuden painopiste tulee siirtymään väkisin. Johtajia tullaan haastamaan enemmän monesta suunnasta ja perinteiselle mallille ei ole enää tilaa saman lailla kuin ennen. Työntekijät ovat tietoisempia ja haastavat enemmän johtoporrasta. Perinteinen autoritäärinen malli siis sivuutetaan ja tilalle tulee keskustelevampi johtamismalli. Ihmiset laitetaan päämäärän edelle. Uskon, että tämän keinon avulla myös tulos tulee kasvamaan. Mitä onnellisemmat ja tyytyväisemmät työntekijät, niin tulos tulee kasvamaan samassa suhteessa. Tämä uusi malli tarvitsee johtajalta myös strategista ennakointia, tämä on tärkeä asia, koska se lievittää epävarmuutta ja takaa työntekijöiden rauhan työssä.

Johtajan on tärkeä kaiken tämän ohella miettiä, mikä on työnteon ja yrityksen purpose. Tanner määrittelee purposen siten, että sen on oltava jotain muuta kuin raha. Epävakaassa maailmassa ja toimintaympäristössä, esimerkiksi nyt koronaviruksen aikana purpose toimii yrityksen ja johtamisen kiintopisteenä. Purpose tulee muuttamaan muotoaan aina vallitsevien olosuhteiden mukaan. Koronavirus tuo poikkeuksen myös purposeen, jokainen yritys joutuu muuttamaan normaalista toiminnasta poikkeavan lyhyellä aikataululla.

Muuttuvan johtajuuden myötä myös hallituksen ja johtoryhmien työnkuva muuttuu. Vuosi 2020 tuo mukanaan niin paljon uutta, että nyt hallituksen ja johtoryhmän ihmisiltä kaivataan uusia, innovatiivisia ratkaisuja yrityksen pyörittämiseen. Koronavirus tulee pyyhkimään niin kutsutun vanhan mallin työelämästä. Uusia malleja ja ratkaisuja tulee olemaan, mutta purposea emme vielä siihen aikakauteen pysty määrittelemään.

Proakatemialta valmistuu yrittäjyyden ja tiimijohtamisen tradenomeja. Suurin osa saa työpaikan esimiestyön parista. Mielestäni kaikkien opiskelijoiden olisi hyvä keskittyä ja harjoitella opintojen aikana ajatusjohtamista ja kasvollista viestintää. Nämä seikat Tanner nostaa tärkeiksi tulevaisuuden johtajuuden osaamisen osa-alueiksi. Ei muuta kuin tsempit meille kaikille!