Luin ensimmäisenä kirjanani tiimityöhön liittyvän kirjan, jotta ymmärtäisin mahdollisimman hyvin tiimityön eri vaiheitta. Luin kirjan jo joululomalla, juuri ennen akatemialle saapumista. Aloitin esseen kirjoittamisen jo silloin ja päätin jättää tarkoituksella esseen viimeistelyn myöhemmäksi, jotta pystyisin tarkastelemaan paremmin omaa toimintaani tiimissä kirjan pohjalta.

Aiemmin kirjoitettua:

Suurin haaste itselleni tulee olemaan palautteen anto ja konflikti tilanteet. Kirjaa lukiessani mietin omaa käyttäytymistäni hyvinkin syvällisesti eri konflikteissa. Miten käyttäydyn parisuhteessa? Miten käyttäydyn työpaikalla? Molemmissa paikoissa tyydyn vain nielaisemaan ja olemaan mieluummin hiljaa, kuin lähteä ratkaisemaan tilannetta. Päähäni vain ensimmäiseksi juolahtaa lause ”Hei, ei viitsi tapella”. Tästä minun on ehdottomasti opittava pois, jotta tuleva tiimini voi kehittyä huipputiimiksi. Rakentava keskustelu negatiivisistakin asioista pitäisi jokaisen oppia. Sillä asiat saadaan huomattavasti nopeammin käsiteltyä, eikä asiat jää kaivelemaan tai kummittelemaan. Pidin kirjassa mainitusta palautelomake –ideasta, jossa jokaiselle annetaan aikaa kirjoittaa paperille palautetta toiselle. Sitten palautteet jaetaan ja käydään yhdessä läpi. Ehkä kuitenkin lähtisin soveltamaan sitä niin, että jokainen saisi kirjata palautteet ja kertoa kasvotusten tiimissä palautteensa. Siten voisimme kehittää myös palautteen antoa kasvotusten ja muut voisivat antaa palautetta myös antajan tyylistä. Se myös auttaisi siihen, että väärinymmärryksiin olisi helpompi puuttua. Toivoisin, että itse saisin rakentavaa palautetta omassa tiimissäni, sillä haluan kehittyä mahdollisimman paljon, ja veikkaan etten itse osaa tunnistaa pinttyneitä tekemisiäni tai sanomisiani, joita kannattaisi muuttaa. Tiedostan kuitenkin, että välillä sanon asioita väärällä tavalla, enkä mieti loppuun asti esittämäni asian muotoa.

Nyt:

Muutaman kuukauden aikana olen oppinut palautteen annosta paljon. Pidin juuri palautteen annosta pajan, ja olen käynyt palautekeskustelua BL:n ja valmentajan kanssa. Jotenkin itsestäni on kuoriutunut palautteen suhteen ihan uusi puoli, sillä olen ymmärtänyt sen merkityksen luottamuksen rakennuksessa. Palautteen avulla pystyn oppimaan ja muuttamaan omia pinttyneitä tapojani. Eikä sen rakentavankaan palautteen antaminen ja saaminen ollutkaan niin pelottavaa. Konflikteiltakaan ei olla tiimissä vältytty, mutta olen äärimmäisen ylpeä tiimistäni, kuinka olemme heti puhuneet asiat selviksi. Olen myös löytänyt itsestäni pienen sovittelijan, joka ei juoksekaan karkuun vaan haluaa ratkaista asian puhumalla ja ymmärtämällä. Juuri ne tilanteet ovat äärimmäisen hedelmällisiä oppimiselle.

Aiemmin kirjoitettua:

Yhtenä kirjan tärkeimmistä sanoista jäi luottamus. Toivon, että omassa tiimissäni saadaan rakennettua ehdoton luottamus, joka mahdollistaa myös rehellisen palautteen annon. Koen, että meille on jo muodostunut hyvä luotto toisiamme kohtaan syksyllä, joten uskon sen vain vahvistuvan, kun pääsemme tekemään yhdessä enemmän ja tutustumaan toisiimme vielä paremmin. Kun olemme saaneet rakennettua luottamuksen tiimissä, palautteen anto varmasti helpottuu. Etenkin rakentavan palautteen anto toiselle.

Avoimuus toisia ihmisiä ja heidän mielipiteitään kohtaan lienee tärkein taito tiimin jäsenille. Rehellinen ja suorasanainen on hyvä olla, mutta asian esittämisessä piilee se tärkeys. Asiat voi esittää niin monella eri tavalla. Myös kuulijan korvassa on eroja. Toiselle palaute saattaa kuulostaa hyvinkin töykeältä ja toiselle taas rakentavalta. Siksi avoimuuden taito tällaisissa tilanteissa ehkäisee konfliktit, kun voidaan heti kysyä mitä sanoja tarkoitti ja asia voidaan korjata. Avoimuus vaatii myös luottoa ja ihmistuntemusta, jotta osaa järjestellä sanansa oikein. Toivon tulevalta tiimiltäni ehdotonta rehellisyyttä ja avoimuutta, sillä uskon että niiden avulla tulemme pääsemään pitkälle!

Nyt:

Tiimimme avoimuuden rakentuminen on yllättänyt minut täysin. Luulen, että sen rakentumista on helpottanut se, että niin moni meistä on lukenut tiimityöhön liittyviä kirjoja. Heti alusta asti olemme puhuneet avoimuudesta ja siitä, että uskalletaan kysyä. Monilta kyräilyiltä on vältytty sillä, että heti on kysytty ”hei, mitä tarkoitit tuolla” tai ”ymmärsithän minut nyt oikein”. Aina tilanteet ovat olleet väärinymmärryksiä, mutta kysymistä ei tule koskaan väheksyä. Pienetkin asiat saattavat jäädä mietityttämään ja paisua, ellei heti kysy. Itse koen, että uskallan aina kysyä, jos en ymmärrä. Ennen mietin aina, että kehtaankohan tai pitävätköhän muut minua tyhmänä, jos nyt kysyn tällaista. Siksi onkin äärimmäisen hienoa huomata myös itsessä kehitys siinä, että uskallan kysyä jos en ymmärrä. Myös avun pyyntö ja sen antaminen ovat tiimityössä iso osa luottamusta. Itse koen hyvin vahvasti, että uskallan pyytää apua aina kun tarvitsen, myös tilanteissa jotka eivät liity yritysmaailmaan.

On ollut hienoa huomata, kuinka tunnetilat tarttuvat tiimissä. Muutaman kerran olen tullut aamulla pajaan väsyneenä ja hieman kiukkuisena, mutta tiimin tunnelma muuttaa oman fiilikseni hyvin nopeasti. Tykkään myös siitä, kuinka voin kertoa, että nyt oli huono aamu ja usein pelkästään sen sanominen helpottaa omaa oloa. Nyt olen pyrkinyt luomaan tiimiin omalta osaltani mahdollisimman paljon hyvää oloa sekä tsemppausta. Näen myös muista, että he haluavat luoda samaa. Muutama viikko sitten olleet myyntipäivät olivat loistava esimerkki, kuinka ”me onnistumme” tunne levisi kaikkiin tiimiläisiin ja auttoi jaksamaan. Tykkään erityisesti myös siitä, kuinka olemme onnistuneet luomaan ”me” ajattelun. Tuntuu siltä, että jokainen omaa silti erittäin vahvat omat näkemyksensä, mutta silti osaa ajatella mikä on meille parhaaksi. Uskon sen olleen suurimmassa roolissa tiimin rakennuksessa.

Kolmen kuukauden aikana olen oppinut kärsivällisyyttä, jota minulla ei ollut aiemmin juuri yhtään. Edelleen teen kyllä töitä sen eteen ja yritän luottaa siihen, että asiat kyllä tapahtuvat sen mukaan, miten tiimi haluaa niiden tapahtuvan. Ei siten miten minä haluan. Olemme kyllä menneet melko vauhdilla sen kummempia miettimättä, joka sopii aika täydellisesti omaan elämäntyyliini. Jatkossa haluankin varmistaa, että pysyväthän kaikki mukana. Sillä jos yksikin meistä tipahtaa kelkasta, on se todella iso kolaus tiimille. Jännittävää myös nähdä, kuinka käy ensi syksynä, kun tiimiin tulee yksi tai kaksi uutta jäsentä. Aloitammeko kaiken silloin alusta? Koen sen silti isona mahdollisuutena tiimin kehittymiselle. Olen myös löytänyt itsestäni aamuihmisen ja tykkään siitä, että meillä on selkeät aikataulut. Itseni johtamisessa, minulla sen sijaan on erittäin paljon opittavaa. Uskon kuitenkin, että muutaman vuoden aikana löydän siihenkin ratkaisun ja omat tapani.