Johdanto

Jokainen ihminen on oma ihana yksilönsä, ei ole toista samanlaista ihmistä kuin sinä tai minä tai hän. Tämä keskinkertainen, itse keksitty ajatus toimikoon johdatuksena tämän esseen aiheeseen, yksilöbrändäykseen. Brändi ja brändäys on varmasti monelle tuttu asia yritysmaailmasta. Brändillä tarkoitetaan mainetta joka yrityksellä on. ”Se on tapa ja asiat, joilla siitä puhutaan sekä tunne, joka ihmisillä on, kun he ajattelevat brändiä. Brändi on kokonaisuus, ei vain yksi yksittäinen asia, kuten logo, visuaalinen materiaali tai some-postaus”. (Kasvuakatemia.com). Brändäys taas on toimenpiteiden ketju, jolla pyritään vaikuttamaan yrityksen brändiin ja luomaan siitä mahdollisimman kohderyhmää puhutteleva ja myyvä.

Viime vuosina pinnalle on noussut myös hyvin vahvasti yksilöbrändäys, eli yksittäisen ihmisen brändäys. Aikaisemmin yksilöbrändäyskin liittyi vahvasti yritysmaailmaan, kun yksin yrittäjät pyrkivät henkilöimään liiketoimintansa itseensä, jolloin he myivät ns. itseään eivätkä taustalla olevaa yritystään. Tästä esimerkkinä toimivat sisältö- ja vaikuttajamarkkinoinnin yrittäjät. Tänä päivänä yksilöbrändiajatusta on laajennettu termillä asiantuntijabrändi. Tässä essee pureudumme tähän ilmiöön. Asiantuntijabrändiin liittyy vahvasti yksilön osaaminen, ja sen vuoksi on hyvä lähteä siitä liikkeelle.

Osaamisen tunnistaminen

Kuten alussa mainitsin, jokainen ihminen on yksilö. Tämä myös tarkoittaa, että jokainen ihminen on yksilöllinen yhdistelmä erilaisia taitoja ja osaamista. Kuitenkin tuntuu, että itse kullekin oman osaamisen tunnistaminen on todella haastavaa. Luonteenpiirteitä on lähtökohtaisesti helppo tunnistaa itsessään ja muissa, mutta kun puhutaan todellisesta osaamisesta, jo oman itsensä kohdalla niiden tunnistaminen ja tunnustaminen on todella haastavaa. Maailma kehittyy jatkuvasti, ja sen vuoksi myös tarve erilaisille osaamisille kasvaa samaan tahtiin. Kuitenkin työvälineet osaamisen tunnistamiselle on vähissä.

Sitran muistion ”Miten huomata yhä moninaisempaa osaamista?” mukaan osaamisen määritteleminen yksiselitteisesti on jo lähtökohtaisesti hyvin haastavaa. Se kuitenkin voidaan jakaa praktiseen osaamiseen, eli käytännön kautta syntyneeseen tietoon sekä formaaliseen osaamiseen, eli teorian, käsitteiden ja mallien kautta syntyneeseen tietoon. Osaaminen kehittyy koko elämän ajan erilaisissa osa-alueissa ja tilanteissa, jonka vuoksi sen mittaaminenkin on haasteellista. (Sitra, 2022, 8.)

Osaamisen tunnistamiseksi Sitra ehdottaa osaamisidentiteetin luomista ja vahvistamista. Osaamisidentiteetissä on kyse käsityksestä itsestä osaajana jatkuvasti muuttuvassa työelämässä ja yhteiskunnassa. Osaamisidentiteettiin liittyy oman osaamisen tunnistamisen lisäksi kyky tunnistaa mahdollisuuksia, joissa omaa osaamista voi hyödyntää. Oma osaaminen on tärkeä osa identiteettiä, ja kysymys ”mitä minä osaan” on verrannollinen kysymykseen ”kuka minä olen”. Kumpaankaan kysymykseen vastaaminen ei ole helppoa, mutta kun löytää vastauksia, tutkitusti myös ihmisen hyvinvointi paranee. (Sitra, 2022, 10–11.)

Moni mieltää osaamisensa olevan suoraan yhteydessä suoritettuihin tutkintoihin ja työkokemukseen. Osaamisidentiteettiä luodessa on kuitenkin tärkeä huomioida, ettei osaamisidentiteetti kiinnity ainoastaan suoritettuihin tutkintoihin tai yksittäisiin työtehtäviin, vaan kyse on laajemmasta kokonaisuudesta. Tutkinnot ja esimerkiksi työhistoria voivat toimia pohjana osaamisidentiteetille, mutta osaamisidentiteettiin liittyy myös kyky tunnistaa yhteyksiä eri osaamisalueiden välillä sekä kyky luoda tavoitteita ja kehityssuunnitelmia omalle osaamiselleen. Kyse on siis suuresta kokonaisuudesta, lähes yhtä suuresta kuin perinteinen ”kuka minä olen” -identiteetti. Osaamisen kehittämisessä on myös tärkeä tietää, ettei oppiminen tapahdu yksin omassa kuplassa, vaan se vaatii kanssakäymistä ihmisten kanssa sekä yhteisöihin kuulumista. (Sitra, 2022, 11–13.)

Työelämän haasteet

Tämän päivän työelämä on jatkuvasti enemmän ja enemmän asiantuntijavetoista, mikä tarkoittaa, että työntekijöiltä odotetaan enenemissä määrin autonomiaa, itseohjautuvuutta sekä kykyä hyödyntää omaa osaamista monipuolisemmin. Toisin sanoen yrittäjämäisyyttä. Tänä päivänä ei enää riitä, että osaa yhden asian ”ihan hyvin”, vaan täytyy osata hallita isompia kokonaisuuksia ja olla kyvykkäämpi taklaamaan mitä erilaisempia haasteita. Sen lisäksi työntekijöitä haastetaan monissa yrityksissä ottamaan osaa tavoitteiden ja strategioiden suunnitteluun. Tästä syystä selkeä osaamisidentiteetti on merkittävä valttikortti jo työnhakuvaiheessa, mutta sitä se on myös urakehityksenkin kannalta. (Sitra, 2022, 12.)

Vastavuoroisesti Sitran mukaan työnhakijat taas uskovat, että tärkeimpiä ominaisuuksia työnhakijalla on olla ns. ”hyvä tyyppi”. Eikä tämä aivan tuulesta temmattua ole, sillä rekrytoinneissa usein kiinnitetään erityistä huomioita hakijan sosiaalisiin ominaisuuksiin, kuten ulospäinsuuntautuneisuuteen ja sitoutuneisuuteen, ja monesti näitä arvotetaan korkeammalle kuin kyseiseen haettavaan työhön liittyviä osaamisvaatimuksia. (Sitra, 2022, 14–16.)

Asiantuntijabrändi

Työelämä tuo vuodesta toiseen haasteita niin työnhakijoiden, työntekijöiden kuin myös organisaatioiden eteen. Näitä haasteita varten olisi yksilön kuitenkin tärkeä luoda itselleen asiantuntijabrändi, sillä se on vahva ase haasteissa kuin haasteissa. Asiantuntijabrändi eroaa henkilöbrändistä siinä, että se keskittyy enemmän siihen mitä asioita kyseinen henkilö osaa, taitaa sekä hallitsee. Henkilöbrändi taas usein pohjautuu sille, minkälainen persoona on kyseessä. Mieti jos saisit luotua itsestäsi jonkin alan tai asian hallitsevan brändin, aivan kuten yrityksetkin tekevät.

Asiantuntijabrändin luominen lähtee osaamisidentiteetin luomisesta. Kyllä, kuulit oikein, tässäkään asiassa ei ole oikotietä onneen. Osaamisidentiteetti on pohja omalle asiantuntijuudelle. Jotta voi olla asiantuntija, on tiedettävä minkä alueen osaa ja hallitsee. Kun osaamisidentiteetti on tehty, kannattaa siitä vielä muotoilla tiivis hissipuhe, joka terävöittää lyhyesti ja selkeästi minkä alueiden asiantuntija olet. On myös hyvä nostaa hissipuheesta avainsanoja, joita voi hyödyntää esimerkiksi CV:ssä tai sosiaalisessa mediassa. Tässä kohtaa siirrytään jo itse brändäykseen.

On turha kuvitella, että omaa asiantuntijabrändiään saisi valmiiksi yhdeltä istumalta tai edes viikossa. Aivan kuten osaaminenkin, se kehittyy läpi elämän, eikä välttämättä koskaan ole täydellisen valmis. Siksi on tärkeää pitää yllä uteliasta ja oppimiselle avointa ajatusmallia. Asiantuntijabrändin luominen voi kuitenkin parhaimmillaan kiteyttää kaiken osaamisesi, sekä antaa ammattimaisen kuvan ulospäin. Tätä kautta itsensä brändäys myös on ehdoton vahvuus esimerkiksi työnhaussa mutta myös työnteossa ja urakehityksessä.

Lopuksi on vielä sanottava, että asiantuntijabrändi saattaa tämän esseen pohjalta edelleen tuntua abstraktilta tai jopa utopistiselta, ja voin sanoa, etten itsekkään ole vielä sitä täysin hahmottanut. Mutta minua ainakin auttoi asiantuntijabrändin konkretisoiminen LinkedIn-profiilin kautta. LinkedIn-palvelussa jokainen voi brändätä itsensä kuinka ammattilaiseksi tahansa. Se vaatii vain aikaa ja panostusta, mutta siellä omaan profiiliin on helppoa nivoa oma osaaminen ja siellä sitä pystyy myös jakamaan muille palvelun käyttäjille. Mutta kuten omassa osaamisidentiteetissään, myös LinkedIn:ssä kannattaa olla rehellinen, sillä liian isot puheet kostautuvat vain itselleen jossain kohtaa, ennemmin tai myöhemmin. Mutta konkretia auttaa varmasti helpottamaan tällaisia kokonaisuuksia, joten niitä kannattaa hyödyntää. Työ on vasta alussa itsellänikin, mutta mitä jos loisimme itsellemme brändin ja identiteetin, aivan kuten yrityksetkin? Ei varmaan ainakaan haitaksi ole.

Lähteet:

Kasvuakatemia. N.D. Mikä on brändi ja mitä on brändäys. Viitattu 7.12.2023. https://www.kasvuakatemia.com/blog/mika-on-brandi

Sitra. 2022. Miten huomata yhä moninaisempaa osaamista. Sitra muistio. https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/02/sitra-miten-huomata-yha-moninaisempaa-osaamista.pdf