Tampere
30 May, Thursday
15° C

Proakatemian esseepankki

Arvonluontia avoimella lähdekoodilla



Kirjoittanut: Arttu Asunta - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
-
-
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Ohjelmistojen toiminta perustuu ohjelmistokehittäjän luomaan lähdekoodiin, jonka tietokone tulkitsee halutulla tavalla toimivaksi ohjelmistoksi. Tässä esseessä esittelen avointa lähdekoodia, suljettua lähdekoodia, omisteisia ohjelmistoja sekä niiden välisiä eroja, hyötyjä ja mahdollisuuksia. Käsittelen esseessä, mitä arvoa asiakkaalle tuottaa se, että lähdekoodi on avattu ja miten julkisen lähdekoodin avaaminen voi auttaa yrityksen liiketoiminnassa.

Avoin lähdekoodi

Open source -termi (avoin lähdekoodi) syntyi vuonna 1998 Palo Altossa Yhdysvalloissa Eric Raymondin ja Bruce Perensin perustaman Open Source Initiativen toimesta, jotka esittivät avoimen lähdekoodin hyötyjä ja mahdollisuuksia ohjelmistokehityksessä. Sen julkaisema kymmenkohtainen avoimen lähdekoodin määritelmä voidaan tiivistää viiteen ”tärkeimpään” oikeuteen:

Avoimen lähdekoodin ohjelman käyttäjä saa automaattisesti

  1. käyttää ohjelmaa mihin tarkoitukseen tahansa,
  2. kopioida ja levittää ohjelmaa,
  3. luoda ohjelman muunnelmia ja levittää niitä,
  4. ohjelman lähdekoodin, jota hän voi hyödyntää ja
  5. yhdistää ja levittää ohjelmaa toisten ohjelmien kanssa.

Loput viisi kohtaa liittyvät enemmän tai vähemmän ihmisryhmien ja teollisuusalojen diskriminoinnin estoon. Lähdekoodin on siis oltava vapaasti käytettävissä eri tilanteissa, aloilla ja yhteisöissä. Avoin lähdekoodi perustuu ajatukseen, jonka mukaan lähdekoodi voidaan julkistaa kaikkien nähtäväksi. Tällöin kehittäjät, yritykset ja yksilöt ympäri maailman pystyvät näkemään lähdekoodin sekä osallistumaan sen kehitystyöhön. Ideana on myös, että ohjelmistoon saa tehdä muutoksia, mikä usein johtaa avoimen lähdekoodin ympärille muodostuviin kehittäjien yhteisöjä. Nämä yhteisöt lähtevät viemään ohjelmistoa eteenpäin, tekemään siitä tehokkaampaa ja kehittämään sitä kokonaisvaltaisesti paremmaksi. Mitä enemmän tekijöitä, sitä enemmän tuote kehittyy.

Lähdekoodin yhteydessä yleensä kerrotaan millaisilla lisenssiehdoilla sitä saa käyttää. Avoimen ja suljetun lähdekoodin lisensseissä on paljon eroja. Suljetuilla lisensseillä on lähtökohtaisesti paljon rajatummat käyttöoikeudet. Käyttö voi olla esimerkiksi ilmaista julkishallinnossa ja epäkaupallisessa käytössä, mutta maksullista kun harjoitetaan liiketoimintaa ja tavoitellaan voittoa. Lisenssi on lupa käyttää tällaista materiaalia sen edellyttämillä tavoilla. Lisenssin vastaanottajalla ei ole ilman lisenssiä oikeutta edes asentaa sitä omalle koneelleen. Kun ohjelmiston käyttäjä on hyväksynyt lisenssin ja asentaa sen koneelleen, on hän velvollinen noudattamaan sen asettamia ehtoja. Lisenssin antaja voi päättää ehdoista ja muuttaa niitä; esimerkiksi eri vastaanottajille annetaan eri versioita tai että uuteen versioon tulee uusia muutoksia lisenssiehtoihin. Kaksoislisensointi on hyvin tyypillinen liiketoimintamalli, jossa ohjelmisto lisensoidaan rajoittavalla lisenssillä kaikille. Kuitenkin tietyt tahot, yleensä yritykset, jotka tarvitsevat enemmän vapauksia, ovat valmiita maksamaan avoimemmasta lisenssistä tekijänoikeuksien omistajalle.
Avoimen lähdekoodin yhtenä suurimmista hyödyistä verrattuna suljettuun lähdekoodiin voidaan pitää juuri avoimuuden mahdollistamaa massojen yhteistyötä ja tätä kautta sen kehityspotentiaalia. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat saatavissa useilta toimittajilta ja niiden liiketoiminnan painopiste on palveluissa. Tunnetuimpia avoimen lähdekoodin tuotteita ovat mm. Firefox -selain, Linux -käyttöjärjestelmä, sekä älypuhelimissa yleinen Android -käyttöjärjestelmä.

Suljettu lähdekoodi ja omisteinen ohjelmisto

Suljettu lähdekoodi perustuu ajatukseen, jonka mukaan lähdekoodi itsessään on kruununjalokivi, joka on pidettävä visusti piilossa ulkopuolisilta ja turvallisesti tallessa yrityksen sisällä. Tällöin ohjelmiston kehitys tapahtuu ainoastaan sisäisesti yrityksessä ilman ulkopuolisia tekijöitä. Sitä voidaan kehittää yksin tai hyvin pienellä porukalla. Ulospäin ohjelmistosta näkyy vain sen ulospäin ajettava muoto, eikä lähdekoodiin pääse käsiksi kukaan muu, kuin sen kehittäjät. Tätä voidaan pitää ohjelmistoyrityksen liikesalaisuutena ja näin ollen avoimen lähdekoodin vastakohtana. Tällöin käyttäjälle luovutetaan ainoastaan ohjelmiston konekielinen versio, jonka toteutus- ja toimintatapaan käyttäjä ei pääse tutustumaan. Siksi suljetun lähdekoodin tilanteessa on käytännössä lähes mahdotonta muokata ohjelmistoa omien tarpeiden mukaiseksi. Omisteisissa ja suljetuissa lähdekoodeissa tekijänoikeudet omaava yritys omistaa ohjelmiston ja pitää täten myös mahdolliset myyntitulot omassa hallinnassaan. Suljetun lähdekoodin ohjelmistot ovat pääosin saatavilla vain yhdeltä toimittajalta ja sen liiketoiminnan painopiste on lisensseissä ja niiden jakelutavassa. Suljetun lähdekoodin lisenssit ovat usein tiukasti rajattuja, sillä liiketoiminta perustuu vahvasti lisensseistä saatuihin myyntituloihin.

Suomi.fi

Suomi.fi-tunnistus on julkishallinnon avoimeen lähdekoodiin perustuva yhteinen tunnistuspalvelu, jota asiakasorganisaatiot voivat hyödyntää loppukäyttäjien tunnistamisessa omissa digitaalisissa palveluissaan. Sen ansiosta asiakasorganisaatio voi toteuttaa omat palvelunsa aiempaa helpommin, turvallisemmin ja kustannustehokkaammin. Loppukäyttäjä kirjautuu Tunnistus-palveluun liitettyyn asiointipalveluun vahvoilla suomalaisilla tunnistusvälineillä. Yhdellä kirjautumisella hän pääsee käyttämään turvallisesti ja laitteesta riippumatta kaikkia niitä julkishallinnon digitaalisia palveluja, jotka on liitetty Tunnistus-palveluun. Kotimaisten tunnistusvälineiden lisäksi palveluun on mahdollista kirjautua käyttäen eurooppalaisia eIDAS-tunnistusvälineitä. (Suomi.fi)

Suomi.fi -palvelun asiakasorganisaatiot tuottavat välillisesti arvoa loppukäyttäjälle. Lähdekoodin ollessa avoin, on asiakasorganisaation merkittävästi helpompi integroida tunnistuspalvelu osaksi omaa palveluaan. Asiakasorganisaatioiden kokemaa arvoa voidaan siis pitää välittömänä, sillä se mahdollistaa organisaatioiden helpon käyttöönoton ja muokkaamisen, jonka kautta he kykenevät tarjoamaan parasta mahdollista palvelua omille käyttäjilleen. Lähdekoodin ollessa avoin organisaatioiden ei tarvitse aloittaa kokonaisen uuden ohjelmiston luontia alusta asti itse, kun käytössä on useiden tekijöiden jo valmiiksi luoma toimiva pohja. Tämä säästää huomattavasti aikaa, rahaa ja vaivaa sekä luo toimivan ja tietoturvallisen palvelun, jota loppukäyttäjän on helppo käyttää. Voidaan uskoa, että suurin osa tällaista tunnistuspalvelua käyttävistä ei tiedä, miten tällainen palvelu on luotu, ketkä sen ovat luoneet ja millaisia asioita se pitää sisällään. Tämän vuoksi arvonluontia voidaan pitää välillisenä, sillä se ei suoraan näy loppukäyttäjälle muuna kuin helppona, nopeana ja turvallisena keinona tunnistautua julkishallinnon palveluihin yhdellä kertaa. Avoin julkinen data on julkisen organisaation tuottamaa tai hallinnoimaa tietoa, joka on konekielisessä muodossa ja maksutta kenen tahansa käytettävissä, muokattavissa ja jaettavissa sekä yksityisiin että kaupallisiin tarkoituksiin. Avoimen datan tiedot kerätään keskitetysti Avoindata.fi-palveluun, josta ne siirtyvät edelleen Euroopan unionin avoimen datan portaaliin (Valtiovarainministeriö 2021). Datan avaaminen mahdollistaa läpinäkyvyyden ja avoimen toiminnan kulttuuria, jonka avulla yhä useammalla on mahdollisuus käyttää, oppia ja vaikuttaa datan syntyyn ja jakeluun.

Julkishallinnossa käytetään useimmiten EU:n määrittelemään ns. copyleft-lisenssiä, joka tiivistettynä tarkoittaa, että lähdekoodia saa vapaasti käyttää myös kaupallisissa tarkoituksissa, mutta jatkojalostettu versio pitää julkaista omille loppukäyttäjille samanlaisella lisenssillä. Voidaan esimerkiksi kysyä, miksi isot rakennushankkeet ovat kaikkien nähtävillä, mutta IT-järjestelmät ovat piilossa? Yleisillä verorahoilla tehtyjen hankintojen tulisi olla vapaasti kaikkien käytettävissä. Tähän peilaten, koska yritykset maksavat suuren osan Suomen verovaroista, on heilläkin oltava oikeus ohjelmistojen vapaaseen käyttöön. Yritykset hyödyntävät avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, käyttävät niiden työkaluja ja integroivat avoimen lähdekoodin lisenssillä osia omiin tuotteisiinsa. Ohjelmistojen julkinen toteutus parantaa ohjelmistojen laatua. Harva yritys haluaa julkaista omissa nimissään heikkolaatuista ja kallista omatekoista järjestelmää. Yritykset voivat luottaa yhteisöllisesti kehitetyn avoimen lähdekoodin toimivuuteen, joka pienentää riskejä merkittävästi. Avoimen lähdekodin ongelmiin voidaan myös reagoida nopeammin ja tehokkaammin laajan kehittäjäyhteisön avulla. Toisaalta avoimen lähdekoodin kautta myös kilpailijoilla on aina pääsy ohjelmistoihin. Ohjelmistoyritysten, jotka eivät vielä ole valjastaneet avoimen lähdekoodin hyötyjä kilpailuedukseen, tulisi kysyä itseltään seuraava kysymys: miksi emme hyödynnä avoimen lähdekoodin mahdollisuuksia?

“The power of open source is the power of the people”

Lähteet:

JUHTA – Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta. 2009. Versio: 1.1 5.10.2012. Luettu 20.2.2021.
Producing Open Source Software. Luettu 15.3.2021. https://producingoss.com/en/producingoss.html#introduction

Suomi.fi-palveluhallinta. Luettu 15.3.2021. https://palveluhallinta.suomi.fi/fi/sivut/tunnistus/esittely

The Cathedral and the Bazaar. 2000. Luettu 15.3.2021. http://www.catb.org/esr/writings/cathedral-bazaar/cathedral-bazaar/

Kommentoi