Mietimme Empiriassa tavoitteita syksylle. Yksi keskeinen aihe oli oppiminen. Haluamme panostaa teoriapuoleen, pitää pajoja ja muita oppimistilaisuuksia enemmän. Tuntui, että kevät meni niin siivillä. Aikaa kului paljon tiimiyrityksemme käynnistämiseen. Toki meillä oli myös kiire miettiä sekä aloittaa projekteja. Nyt on siis optimaalinen aika lähteä syventämään oppeja yrittäjyyteen liittyen. Tiimissämme nousi myös puheeksi se, kuinka vähän tiedämme taloudesta. Päätimme siis pitää tiimin kesken ylimääräisen solun arvonlisäverosta. Haluan nyt esseen muodossa syventää oppimaani tietoa kirjoittamalla sen ylös.

Mikä on ALV?

ALV eli arvonlisävero on yksi keskeisimmistä veroista, joita kaikki suomalaiset maksavat yhteiseen pottiin. Koska palvelu – ja tuotehinnat sisältävät jo valmiiksi alvin, sitä ei välttämättä tule ajatelleeksi. Hämmennystä voi aiheuttaa myös alvin suuruus tuotteen kohdalla. (ALV13.FI n.d.)

Listaan seuraavaksi jokaisen verokannan esimerkkeineen.

24 % Yleinen verokanta. Tämä on useimpien palveluiden ja tuotteiden verokanta.

14 % Alennettu verokanta: elintarvikkeet, rehut, ravintola- ja ateriapalvelut. (tupakka ja alkoholituotteet eivät kuulu tähän verokantaan)

10 % Alennettu verokanta: kirjat, lehdet, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsymaksut, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset.

0 % Nollaverokanta: arvonlisäverottomien vesialusten myynti, vuokraus ja rahtaus sekä näihin aluksiin kohdistuvat työsuoritukset, jäsenlehtien painosten veroton myynti yleishyödyllisille yhteisöille, varastointimenettelyihin liittyvä veroton myynti (verovarasto alvissa), vienti EU-alueen ulkopuolelle, tavaran myynti EU-maihin arvonlisäverovelvollisille ostajille (ohje alv EU-tavarakaupassa), muut kansainväliseen kauppaan liittyvät tavaroiden ja palvelujen myynnit, esim. veroton myynti diplomaateille ja kansainvälisille järjestöille.

Jotkin liiketoiminnat jäävät kokonaan arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Näitä ovat mm. terveydenhoito ja sairaanhoitopalvelut. (Verohallinto 2020)

ALV:n historia

Ennen alvia käytössä oli liikevaihtovero. Alv otettiin käyttöön 1994 Suomen liityttyä EU maaksi. Alvin tarkoitus oli edistää Euroopan Unionin sisämarkkinoita. Yleinen verokanta oli 22% vuonna 1994. Poikkeavat verokannat olivat 12%, 9% ja 5%. Kun EU-jäsenyys astui voimaan seuraavana vuonna, poikkeavat verokannat korotettiin 17%, 12% ja 6%. Yleinen alv-kanta nousi nykyiseen 24% vuonna 2013, jolloin kaikkia alvin kantoja nostettiin prosenttiyksikön verran. Tavoitteena tuolloin oli, että se korottaisi valtion verokertymää 830 miljoonalla eurolla. (ALV13.FI n.d.)

Yrittäjän ALV

Lähes kaikissa valtiossa käytössä on käytössä jokin kulutusvero. Kulutusverolla tarkoitetaan palveluiden ja tuotteiden kulutuksessa käytettävää veroa. Suomen lisäksi monessa länsimaassa käytössä on hyödykkeen arvonlisäverotukseen perustuva vero eli arvonlisävero.

Arvonlisäveroa kutsutaan myös välilliseksi veroksi. Verorasitus on lähtökohtaisesti yrityksille välillistä. Tästä syystä arvonlisävero pyritään kerryttämään palvelun tai tuotteen lopullisen käyttäjän maksettavaksi.

”Yrityksille tämä tarkoittaa sitä, että aikaisemmassa vaiheessa tuotantoketjusta ostetut, yritystoimintaan käytetyt tuotteet ja palvelut voidaan vähentää niistä maksettavista arvonlisäveroista, joita saadaan tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Yrittäjän arvonlisäveron veropoliittisena tavoitteena on, että tuotantoketjussa arvonlisäveroa joudutaan maksamaan vain kerran. Suomessa arvonlisävero on yrityksille oma-aloitteinen vero, eli yrittäjän tulee ilmoittaa se Verohallintoon oma-aloitteisesti. ” (ALV13.FI n.d.)

Arvonlisäveroa yritys maksaa seuraavasti:

• Mikäli liikevaihto on alle 100 000 euroa, verokausi on neljännesvuosi. Alv maksetaan siis kolmen kuukauden välein.
• Mikäli liikevaihto on alle 30 000 euroa, verokausi on neljännesvuosi tai vuosi. Alv maksetaan siis kolmen kuukauden välein tai vaihtoehtoisesti kerran vuodessa.
• Yleisin alv maksukausi on kuitenkin kuukauden mittainen eli alv maksetaan kerran kuussa. Yrittäjälle ei tule alveista erillistä laskua, vaan yrittäjän on itse tiedettävä milloin ja paljonko sitä maksetaan.

Arvonlisävelvollisuus ja alv-alaraja

Yrittäjän tarvitsee huomioida arvonlisäverotus jo täyttäessään yrityksen perustamisilmoitusta. Ilmoituksessa kysytään halukkuutta liittyä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Jos myyt palveluita tai tuotteita liiketoiminnan muodossa, olet yleensä arvonlisäverovelvollinen. (Laitinen 2022)

Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja liiketoiminnassa vuonna 2022 on 15 000 euroa. Yrityksen on liityttävä alv velvollisten rekisteriin, mikäli liikevaihto ylittää 15 000 euroa tilikauden aikana. Mikäli liikevaihto on vähemmän, rekisteriin liittyminen on vapaaehtoista. Mikäli yritys on alv-rekisterissä, mutta ei täytä 15 000 euron liikevaihtorajaa, voi yrittäjä hakea maksetut alvit takaisin täysimääräisenä verottajalta. (Laitinen 2022)

Oma tietämykseni verotuksesta oli hyvin heikkoa ennen tämän esseen tekoa. Yritin koota samaan esseeseen mahdollisimman hyödyllistä tietoa, kuitenkin selkokielellä, jotta tekstini on helppo ymmärtää. Tämä essee oli vain kurkistus alveihin. Arvonlisävero on aiheena niin laaja, että suosittelen tekemään aiheesta akateemisen esseen.

Lähteet:

ALV13.FI n.d. Viitattu 7.9.2022 Tiesitkö tätä alvista? Arvonlisäveron historiaa Suomessa – ALV13.fi

Verohallinto 24.4.2022 Viitattu 7.9.2022 Arvonlisäveroprosentit – vero.fi

ALV13.FI n.d. Viitattu 7.9.2022 Yrittäjän ALV – ALV13.fi

Laitinen S, 27.4.2022 Viitattu 7.9.2022 Arvonlisävero 2022 | ALV kannat | Yrittäjän opas | UKKO.fi