Johdanto

Tässä esseessäni tutustun kahteen tulolajiin, jotka ovat ansiotulo ja pääomatulo. Haluan oppia lisää tulolajien verotuksesta, sillä ymmärtääkseni ne eroavat toisistaan jonkin verran. (Kyllä, olen ihan lähtötelineissä veroasioiden suhteen.)

Tavoitteenani on, että tämän esseen myötä pystyn kertomaan vaikka keskellä yötä herätessäni, että miten nämä tulolajit eroavat toisistaan verotuksen näkökulmasta. Koen, että olit sitten yrittäjä tai työntekijä, on hyödyllistä ymmärtää molempien tulolajien verotusta. Verosuunnittelu on helpompaa, kun tiedostaa kuinka paljon yrityksestä voi nostaa pääomatuloa kannattavalla veroprosentilla. Työntekijänäkökulmasta taas uskon, että törmään tilanteisiin, jossa minulta odotetaan palkkatoivomusta. Haluan ymmärtää, kuinka paljon on verotuksellisesti järkevää pyytää. Linkitin esseeseeni vielä esimerkiksi toiminimiyrittäjän verotuksen.

Ansiotulo ja sen verotus

Ansiotuloa on kaikki verotuksenalainen tulo, pois lukien pääomatulo. Ansiotuloa on siis työsuhteesta saadun palkan lisäksi eläke sekä niihin rinnastettavat tulot (etuudet, korvaukset.) (Minilex 2015-2024.) Ansiotuloihin lasketaan myös sosiaalietuudet eli mm. työttömyys- ja vanhempainpäivärahat. (Verohallinto 2023).

Ansiotulo verotetaan progressiivisen asteikon mukaan. Käytännössä siis, mitä enemmän tienaat, sitä enemmän maksat veroa. Poikkeus tähän on kunnallis- ja kirkollisverotus, jossa ansiotulot verotetaan aina kunnallis- ja kirkollisveroprosenttien mukaisesti. (Verohallinto 2023.)

Esimerkkejä valtion tuloveroasteikosta: (2024)

Jos vuositulosi ovat 20 500€ – 30 500€, on veroprosenttisi 19,00%.

Mikäli vuositulosi ovat 30 500€ – 50 400€ on veroprosenttisi 30,25%.

Voit tienata 88 200€ asti 34,00% veroprosentilla, mutta mikäli tulosi ovat euronkin yli tämän, nousee veroprosenttisi jo neljäänkymmeneenkahteen prosenttiin. 150 000€ ja siitä ylöspäin tienanneita rokotetaan jopa 44,00 veroprosentilla.

(Verohallinto 2023.)

Pääomatulo ja sen verotus

Pääomaa on sellainen tulo, joka on kertynyt muun kuin yllämainittujen varallisuuksien tuottamana. Pääomatuloa voi olla esimerkiksi korkotulo, osinkotulo, vuokratulo, voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto, metsätalouden pääomatulo, maa-aineksista saadut tulot sekä luovutusvoitto. (Minilex 2015-2018.)

Kuten ansiotulot, myös pääomatuloja verotetaan progressiivisesti. Pääomaverokanta on 30%, mutta mikäli pääomatulo ylittää 30 000 euroa, on ylittävän osuuden verokanta 34%. Pääomatulojen verotus on monesti ansiotulojen verotusta lievempää. Edunmukaista onkin muuttaa tuloaan sellaiseen muotoon, että se verotettaisiin pääomatulona. (Suomen Juristit Oy 2024.)

Verotettava pääomatulo määräytyy bruttotulon ja siitä tehtyjen vähennysten perusteella. Pääomatulosta on vähennettävissä mm. tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneita kuluja, tulonhankkimiskoroja, pääomatuloista vähennettäviä tulolähteen tappioita. (Valtiovarainministeriö n.d.)

Korkotulo: Korkotuloa voi olla esimerkiksi pääomaan sijoitettu pääomatulo. (Minilex 2015-2018).

Osinkotulo: Osinkotuloa on osinko-osuus, joka maksetaan esimerkiksi osakeyhtiön tuloksesta. Osa osinkotulosta voidaan katsoa myös ansiotuloksi. (Verohallinto 2023.)

Vuokratulo: Vuokratuloa on tulo, jota saadaan kun omistetaan ja vuokrataan asuntoa, kulkuneuvoa tai muuta omistamaansa esinettä. Tavallisimmin tällaisia vuokratuloja saadaan osakehuoneistoista, kiinteistöistä, viikko-osakkeista, autoista, asuntovaunuista, veneistä, koneista tai laitteista. Myös muut maksut, kuten autopaikan vuokra tai vesimaksu lasketaan vuokratuloihin. Vuokravakuus ei lähtökohtaisesti ole vuokratuloa, ellei sitä käytetä esimerkiksi maksamattoman vuokran kuittaamiseen. (Verohallinto 2023.)

Voitto-osuus: Voitto-osuudeksi kutsutaan eräiden yhtiömuotojen tuottoa tai sijoitusrahaston tuotonmaksua. Voitto-osuutta jaetaan esimerkiksi Kommandiitti ja Avoimessa yhtiössä. (Wikipedia 2019.)

Henkivakuutuksen tuotto: Henkivakuutus on vakuutus henkilön elämän tai kuoleman varalle. Henkivakuutuksen tuottoa on edunsaajalle maksettu riskihenkivakuutuksen vakuutussumma tai säästöhenkivakuutuksen säästösumma. Myös kuolemanvaraturvan perusteella maksettu vakuutuskorvaus kuuluu henkivakuutuksen tuottoihin. Vakuutuskorvaus maksetaan, jos vakuutettu kuolee ennen kuin vakuutussopimukseen määritelty ikä täyttyy. (Verohallinto 2023.)

Metsätalouden pääomatulo: Metsästä saatuja tuloja, pois lukien puun myyntitulot. Myös metsätalouteen liittyvät tuet ovat metsätalouden pääomatuloa. (Verohallinto 2023.)

Maa-aineksista saadut tulot: Maa-aineksista kuten sorasta, savesta, mullasta, turvesta, kivestä ja muista irrotettavista maa-aineksista saadut tulot ovat lähtökohtaisesti pääomatuloa. (Varonen, Pietikäinen 2019).

Luovutusvoitto: Luovutusvoittoa on myyntivoitto, jota syntyy, kun myydään tai vaihdetaan omaisuutta ja myyntihinta on suurempi kuin se mitä on alun perin itse maksettu. (Verohallinto 2023).

Toiminimiyrittäjyys

Haluan tuoda esseeseeni vielä käytännön esimerkin toiminimiyrittäjän verotukseen liittyen. Useimmiten toiminimiyrittäjää koskee ansiotulovero sekä arvonlisävero. Toiminimiyrittäjä maksaa ansiotuloveroa toiminimensä tuloksesta. On hyvä tunnistaa, että toiminimen tulos ja liikevaihto ovat kaksi eri asiaa. Liikevaihtoa on kaikki se raha, jota toiminimelle laskutetaan tilikauden aikana, poislukien arvonlisäveron osuus. Toiminimen tulos saadaan selville, kun liikevaihdosta vähennetään yritystoiminnan kulut. 

Pienyrittäjille on suunnattu verohelpotus nimeltään yrittäjävähennys. Yrittäjävähennys koskee toiminimiyrittäjiä, avoimia yhtiöitä sekä kommandiittiyhtiöitä. Vuodesta 2017 alkaen yrittäjävähennys on ollut viisi prosenttia yrityksen tuloksesta. Jos toiminimesi tulos on 35 000€, on verotettava tulo 35 000€ sijasta 33 250€ yrittäjävähennyksen ansiosta.

Toiminimiyrittäjä maksaa itselleen palkan sijasta yksityisottoja. Yksityisotto tarkoittaa sitä, että yrittäjä ottaa toiminimensä tililtä rahaa omaan käyttöön. Yksityisottoja on mahdollista tehdä niin usein, kuin tarve vaatii, eikä niitä veroteta erikseen. Yksityisotot eivät kuitenkaan ole yrityksesi kulu tai meno, eivätkä ne tästä syystä laske toiminimesi tulosta. Olennaista on siis jättää riittävästi euroja sivuun verojen maksamista varten.

Yhteenveto toiminimen verotukseen liittyen

Toiminimiyrittäjä maksaa ansiotuloveroa ennakkoon. Tällöin puhutaan myös ennakkoveron maksamisesta. Ennakkoveron määrä perustuu arvioon toiminimen tuloksesta yritystä perustaessa. Verotus hoidetaan jälkeenpäin kuitenkin toteuman mukaan. Mikäli toiminimiyrittäjä on maksanut ennakkoveroa liikaa, saa hän rahaa takaisin verojenpalautuksena. Puuttuvia veroja sen sijaan maksetaan lisäennakolla. On myös olemassa ennakkoverolaskureita, jotka helpottavat yrittäjää ennakkoveron arvioinnissa. Toiminimiyrittäjän tulee perustamisvaiheessa liittyä myös ennakkoperintärekisteriin. Tämä tarkoittaa tiivistettynä sitä, että yrittäjä huolehtii itse ennakkoverojen maksamisesta eikä ennakonpidätysvelvollisuutta jätetä suoritteen maksajan eli asiakkaan kontolle.

Kuten aikaisemmin mainitsin, toiminimiyrittäjää koskee useimmiten ansiotulovero sekä arvonlisävero. Käytin sanaa “useimmiten” siitä syystä, että yrittäjää voidaan verottaa myös pääomatulona, kuitenkin enintään 20 prosentin osuudella toiminimen edeltävän vuoden nettovarallisuudesta. Toiminimiyrittäjä voi kuitenkin vaatia veroilmoituslomakkeessa pääomatuloveron alaisen osuuden laskettavaksi 10 tai 0 prosenttiin. Jos pääomatuloveron alainen osuus lasketaan 0 prosenttiin, veroitetaan toiminimen tulot siinä tapauksessa kokonaan ansiotulona. Tämä on kannattavaa esimerkiksi, jos yrittäjällä ei ole muita ansiotuloja ja yritystoiminnan tulos on pieni, sillä pääomatuloveroaste on alle 30 000 euron pääomatuloissa 30%, ja ansiotulojen verotus on sen sijaan progressiivista. Koska päöomatulo-osuuden verohyödyt astuvat esiin vasta tulojen ja nettovarallisuuden kasvaessa, on toiminimiyrittäjälle usein edullisinta vaatia koko tulos verotettavaksi ansiotulona, sillä pienillä tuloilla myös ansioverotuloprosentti pysyy matalalla.

(Yrityksen perustaminen.net n.d.)

Pohdinta

Suurin ero ansiotulon ja pääomatulon välillä liittyy siihen, miten tulo syntyy ja miten sitä verotetaan. Ansiotulojen pääasiallinen lähde on työskentely työntekijänä tai yrittäjänä, kun taas pääomatuloa saadaan muista lähteistä esim. sijoituksista. Ansiotulo verotetaan aina progressiivisesti, kun taas pääomatulojen verotus toteutetaan kahdessa eri veroluokassa. 

Toiminimiyrittäjää verotetaan hänen kaikkien ansio- ja pääomatulojensa perusteella. Yritystoiminnan lisäksi myös muut tulot, kuten työstä saatu palkka vaikuttavat toiminimiyrittäjän verotukseen. Sivutoiminen toiminimiyrittäjä voi arvioida yrityksensä tuloksen etukäteen ja maksaa verot ennakkoveroina tai arvioida kaikki tulonsa yhteen ja maksaa ne verokortilla. (Yrityksen perustaminen.net n.d.)

Lähteet:

• Minilex 2015. Mitä on ansiotulo? https://www.minilex.fi/a/mit%C3%A4-on-ansiotulo. Viitattu 1.2.2024.
• Suomen Juristit Oy. 2024. Pääomatulo: pääomatulojen verotus. https://laki24.fi/vero-tulovero-paaomatuloverotus/. Viitattu 19.2.2024.
• Verohallinto 2023. Ansiotulot. https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot/ansiotulot/. Viitattu 1.2.2024.
• Valtiovarainministeriö n.d. https://vm.fi/verotus/henkiloverotus/paaomatulojen-verotus. Viitattu 1.2.2024.
• Varonen S. & Pietikäinen T. 2029. Maa-aineksista saatavat tulot luonnollisen henkilön verotuksessa. https://www.edilex.fi/verohallinnon_ohjeet/2019_0321.html. Viitattu 1.2.2024.
• Wikipedia 2019. Voitto-osuus. https://fi.wikipedia.org/wiki/Voitto-osuus. Viitattu 1.2.2024.
• Yrityksen perustaminen n.d. Miten yksityisen elinkeinoharjoittajan eli toiminimen verotus tapahtuu? https://yrityksen-perustaminen.net/toiminimen-verotus/. Viitattu 19.2.2024.