Älykkyys ei ole yksiselitteinen asia. Valitettavasti usein älykkyytenä pidetään kapeaa osaa kokonaisälykkyydestä. Tämä kapea alue on tyypillisesti loogis-matemaattinen älykkyys. Yleisesti käytetyin älykkyystesti mittaa nimenomaan juuri tätä yhtä älykkyyden osa-aluetta. Älykkyys on kuitenkin paljon laajempi käsite.  Voidaan ajatella älykkyyden käsittävän vähintään seitsemän eri lajia. Koska minulla on ollut vain hatara kuva näistä lajeista, käyn niitä läpi tässä esseessä ja pohdin, millä tavalla kutakin aluetta voi hyödyntää uuden oppimisessa.

Loogis-matemaattinen älykkyys

Loogis-matemaattisesti älykkäille ihmisille abstratki ajattelu on helppoa. He tyypillisesti pitävät laskemista ja järjestyksestä. Heille tyypillinen toimintatapa on olla järjestelmällinen ja he nauttivat ongelmien ratkaisemisesta. Oppimisessa ja tämän kyvyn kehittämisessä hyötyä on tietojen analysoinnista ja tulkinnasta sekä päättelyn aktiivisesta käyttämisestä. Tyypillisesti tämän tyyppistä älykkyyttä tarvitaan sellaisissa ammateissa kuin insinöörit ja vaikkapa kirjanpitäjät.

Visuaalis-spatiaalinen älykkyys

Tällä tavalla älykkäille ihmisille tyypillistä on ajatella kuvin ja luoda mielikuvia. He ovat usein taiteellisia ja heillä on hyvä väritaju. Hyvä hahmotuskyky on olennainen piirre ja täten karttojen ja taulukoiden ymmärtäminen ei tuota vaikeuksia. Oppimisen tehostamiseen kannattaa ottaa mukaan kuvat. Mielikuvakartat, symbolit ja ylipäätään piirtely voivat auttaa oppimista. Pieniä käytännön vinkkejä voisi olla kirjaa lukiessa vaikkapa korostekynien käyttäminen tärkeiden tekstien osalta. Tavallisesti tämän tyyppistä älykkyyttä on tietenkin taiteilijoilla, mutta myös esimerkiksi luonnontieteilijöillä.

Musiikillinen älykkyys

Musiikillista lahjakkuutta en ollut aikaisemmin ajatellut älykkyyden lajina. Enemmänkin yhdenlaisena lahjakkuutena. Tällä tavalla älykkäät ovat herkkiä sävelkorkeudelle, rytmille ja soinnille. He aistivat musiikkia voimakkaasti. Oppimisen apuna tätä älykkyyttä voidaan käyttää esimerkiksi siten, että mieliala muutetaan musiikin avulla oppimista paremmin tukevaksi tai vaikkapa mielikuvien luomisessa musiikin avulla.

Ruumillis-kinesteettinen älykkyys

Henkilö, joka on tässä lahjakas oppii parhaiten liikkumalla ja osallistumalla oppimisprosessiin. Hän hallitsee ruumiinsa poikkeuksellisen hyvin ja hänen reaktionsa ja ajoituksensa ovat tarkkoja. Kinesteettisesti lahjakas on hyvin herkkä fyysiselle ympäristölle. Oppimista voi vaikeuttaa rauhattomuus, jos taukoja ei ole riittävästi oppimistilanteessa. Ei liene yllätys, että tämän tyyppisiä henkilöitä on liikunta-alalla ja urheilijoina, mutta myös vaikkapa kirurgeina. Oppimista helpottaakseen kinesteettisesti lahjakkaiden kannattaa vaihtaa ympäristöä usein ja pitää taukoja. Kun harrastaa liikuntaa, voi vaikka samalla kerrata asioita. Pienoismallien apuna käyttäminen saattaa myös olla hyvä idea kun opettelee uusia asioita.

Interpersoonallinen eli sosiaalinen älykkyys

Sosiaalisestä älykäs ihminen on hyvä neuvottelija ja hänellä on hyvät vuorovaikutustaidot. Hän tyypillisesti viihtyy muiden seruassa.  Tällaisella henkilöllä on taito tulkia sosiaalisia tilanteita ja hän näkee toisten tarkoitusperät helposti. Oppiminen on helpompaa, jos tällainen henkilö saa opiskelilla yhdesä muiden kanssa. Ryhmätyöskentely on luonteva ja helppo tapa opiskella sosiaalisesti älykkäälle. Oppimista voi tehostaa myös opettamalla muita. Opettajilla tyypillisesti onkin tämän lajin älykkyyttä. Muita ammatteja, jotka hyötyvät sosiaalisesta älykkyydestä on esimerkiksi johtajat, poliitikot ja ammattiauttajat.

Intrapersoonallinen eli intuitiivinen älykkyys

Tyypillisia piirteitä intuitiivisesti älykkäälle on hyvä itsetuntemus omien tunteiden, arvojen ja tarkoitusperien suhteen. Tällaisella älykkyydellä tarkoitetaan kykyä olla kosketuksissa sisimpään minäänsä ja intuitio tarkoittaa kykyä tietää jotain tapahtumista tai muista ihmisistä.  Intuitiivisesti älykäs on hyvä motivoimaan itseään. Hän on syvästi tietoinen omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Tällainen henkilö voi parantaa omaa oppimistaan edistämällä henkistä kasvuaan, eli poistamalla mahdollisia esteitä, joita hän on itse itselleen rakentanut. Hänelle saattaa toimia parahiten itsenäisesti opiskelu ja ylipäätään ajan varaaminen sisäiseen pohdiskeluun.

Kielellinen älykkyys

Jos on kielellisesti älykäs, niin tyypillisesti pitää kuuntelemisesta, lukemisesta ja kirjoittamisesta. Aliaksen ja muiden kielellistä kykyä vaativien pelien pelaaminen on luultavasti kivaa tällaisen henkilön mielestä. Kielellisesti älykkäät musitavat helposti pikkuseikkoja, ovat säntillisä ja järjestelmällisiä. Oppimisen tukena kannattaa käyttää tarinoita, tehdä vaikka haastatteluja tai keskustella opittavista asioista. Kielellistä älykkyyttä vaaditaan esimerkiksi kirjailijan, toimittajan tai polittiisen johtajan tehtävissä.

Älykkyyden kaikkia osa-alueita kannattaa kehittää. Väitän, että aika moni tietää itsestään omat vahvat alueensa ja sen millä älykkyyden alueella pystyy pätemään. Oppimisen suhteen tilanne voi olla vaikeampi. Huomaan kuitenkin itsessäni sen, että olen ollut aika luova etsiessäni sopivia oppimisen työkaluja itselleni. Kieliä olen opiskellut kirjoittamalla lyhyitä tarinoita sanoista, jotka tulee muistaa seuraavassa sanakokeessa. Yksityiskohtaista tietoa tenttiä varten opiskellessa olen tehnyt miellekarttoja ja käyttänyt värikyniä eri aihealueista muistiinpanoja tehdessäni. Nykyään olen löytänyt äänikirjat, joiden kuuntelu on kaikkein mielekkäintä silloin kun käyn koirieni kanssa lenkillä.

Proakatemia on tuonut oppimismetoipalettiin monia uusia keinoja. Pajoissa opiskelemme yhdessä keskustellen. Tämä tosin vaatisi sen, että meillä olisi kaikilla jotain annettavaa pajoihin. Vaatimuksena on ollut hyvä vaikkapa se, että kaikki lukevat aihealuetta koskevan kirjan ja joku pitää hyvän alustuksen keskustelun aloittamiseksi. Toinen jatkuvasti läsnä oleva oppimisen tapa akatemialla on näiden esseiden kirjoitus. Osalle tämä tapa oppia toimii varmasti erittäin hyvin. Itselläni on jostain syystä vaikea muistaa mistä aiheista olen kirjoittanut ja mitä kirjoja olen lukenut. Parhaiten oppimista on tapahtunut asiakasprojekteissa, eli kun olen luvannut tehdä asiakkaalle jotain ja se on vaatinut uuden tiedon omaksumista. Tällainen käytännöllinenja suoraan käyttöön menevät tiedonhankinta ja omaksuminen on tuntunut kaikkein mielekkäimmältä ja tehnyt oppimisesta helpompaa. Ja opitut asiat on helppo palauttaa mieleen, kun muistelee mitä asiakkaan kanssa ja asiakkaalle tehtiin ja mikä oli lopputulos.

Oppimisen kannalta ylipäätään olisi nostaa kaikkia älykkyyden lajeja toistensa kanssa yhtä arvokkaiksi. Pitäisi ajatella, että jokainen oppija on potentiaalisesti lahjakas, mutta usein monilla eri tavoilla.   Unelmien koulu olisi sellainen, jossa jokainen saisi käyttää itselleen parhaita mahdollisia tapoja oppia ja työskennellä.