Tampere
03 May, Friday
16° C

Proakatemian esseepankki

On-Page Hakukoneoptimointi 2/2



Kirjoittanut: Axel Wiklund - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita kirjoittajia
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Tämä on On-Page optimointi -esseesarjan osa 2/2. Ensimmäisessä esseessä käsittelimme avainsanatutkimusta, verkkosivun urlin optimointia, metatageja, indeksointia ja sitemappeja.

 

Tässä esseessä käsittelemme hakukoneoptimoinnin näkökulmasta sivuston suorituskykyä ja käytettäyyttä, sisällöntuotantoa, otsikkotasoja, sisällön linkitystä ja kuvien optimointia.

 

Sivuston suorituskyky ja käytettävyys eri laitteilla

 

Sivuston latausnopeus eli suorituskyky on tekijä, jota Google analysoi määrittäessään sijoituksia hakutuloksiin (Google 2018). Sivuston latausnopeus vaikuttaa myös epäsuorasti sijoituksiin käyttäjäystävällisyyden kautta, sillä hitailla ja hitaasti latautuvilla sivuilla käyttäjän välitön poistuminen sivuilta eli Bounce Rate on keskimäärin korkeampi kuin nopeilla verkkosivuilla (Indig 2022).

 

Sivuston suorituskyvyn arviointi voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan (Indig 2022.):

 

  1. LCP (Largest Contentful Paint)
  • Tämä mittari osoittaa, kuinka kauan verkkosivulla kestää ladata suurin osa sivun sisällöstä näkyviin sivukävijälle.
  1. FID (First Input Delay)
  • Tämä mittari osoittaa, kuinka nopeasti verkkosivukävijä voi klikata linkkejä tai nappeja sivulla ensimmäisellä käyntikerralla.
  1. CLS (Cumulative Layout Shift)
  • Tämä mittari osoittaa erilaisten odottamattomien siirtymien lukumäärän verkkosivulla. Esimerkiksi jos verkkosivu liikkuu ylös, alas tai sivuille odottamattomasti verkkosivun sisältöjen latautumisen aikana tai verkkosivun käyttämisen aikana.

 

Google tarjoaa sivuston suorituskyvyn analysointiin ja optimointiin työkalun nimeltä PageSpeed Insights. Kyseisen työkalun avulla voi analysoida minkä tahansa verkkosivun nopeutta eri mittareilla mitattuna. PageSpeed Insights osoittaa myös mahdollisuuksia ja parannusehdotuksia suorituskyvyn optimoinnilla analyysin tulosten yhteydessä (Google n.d.).

 

Data-analyysiyhtiö Sistrixin teettämän data-analyysin mukaan, 64,1 % kaikista hakukonehauista on tehty mobiililaitteilla (Beus 2021). Mobiililaitteilla tehtyjen hakujen kasvattaessa suosiotaan, Google ilmoitti vuonna 2015 verkkosivujen käytettävyyden mobiililaitteilla olevan merkittävä tekijä hakutulosten sijoituksia määrittäessä. Vuonna 2016 Google ilmoitti lisäävänsä mobiiliystävällisyyden merkittävyyttä algoritmeissaan. Googlen työkalulla Mobile-Friendly Test voi

testata onko verkkosivu Googlen crawlausbottien mielestä helposti luettava ja mobiiliystävällinen (Google 2016). Verkkosivun latausnopeutta, sivun rakennetta, sisällön saatavuutta ja käytettävyyttä parantamalla mobiililaitteille voi edistää verkkosivun mobiiliystävällisyyttä ja tämän myötä verkkosivun sijoitusta hakukoneen hakutuloksissa (Sharma 2020).

 

 

Sisällöntuotanto

 

Sisällöntuotanto on sivustojen menestystekijä tai näin ainakin usein sanotaan. Totuus on kuitenkin se, että laadukas sisällöntuotanto on toimiva työkalu kaikkien muiden toimenpiteiden ohella. Sisällöntuotanto täydentää hakukoneoptimointistrategiaa ja on tärkeä osa sitä.

 

Pelkällä hyvällä sisällöllä on vaikea listautua korkealle Googlen Haussa ja ilman sisältöä se on mahdotonta. (McCoy 2020.) Sisällöntuotanto on yksi alkuperäisistä ja vanhimmista hakukoneoptimoinnin tavoista. Sisällöllä pystyy erinomaisesti listaamaan Googlen hakukoneistoon uudenkin yrityksen sivuston halutuille avainsanoille (Bingham 2021).

 

 

Otsikkotasot ja hakukoneystävällinen teksti

 

Otsikkorakenteet ovat HTML- tageja, jotka merkitsevät sivuston otsikoita.

Otsikkotasoja on yhteensä 6 kappaletta. H1- otsikkoa (Header 1, eli Otsikko 1) pidetään kaikkein tärkeimpänä ja H6- otsikkoa kaikkein vähiten tärkeimpänä. (Patel n.d.) Mozin tekemän tutkimuksen mukaan otsikkotasot ovat toiseksi suurin vaikuttaja Googlen hakukoneen sijoituksissa (Moz n.d.). Otsikkotasojen vaikutuksista hakutuloksiin voi olla kuitenkin montaa mieltä. Ubersuggestin tekemässä tutkimuksessa nettisivustojen kaikki otsikkotasot tehtiin ilman otsikkotaso HTML- tagia ja fontti suurennettiin vastaamaan kunkin otsikkotason kokoa. Tutkimuksen lopputulos osoitti, että sivustot ilman HTML- tageja sijoittuivat kuten aikaisemmin HTML- tagien kanssa. Otsikkotasoilla ei siis näytä olevan niin suurta vaikutusta hakukoneistossa sijoittumiseen, kuten Mozin tutkimus osoittaa (Patel n.d.).

 

Hakukoneoptimoitua tekstiä esimerkiksi blogikirjoitukseen tai etusivulle kirjoitettaessa on tärkeää tehdä avainsanatutkimusta ja määrittää tekstille tai sivulle tietty avainsana, jolle yrittää sivuston Googlen hakukoneessa saada listautumaan. Avainsana kuuluisi sisällyttää tekstin alkuun, mieluiten ensimmäisen 100 sanan joukkoon, jotta Google ymmärtää sivuston käsittelevän avainsanaa ja täten pystyy esittelemään sivustoa hakukoneen käyttäjälle, joka etsii tietoa avainsanalla, jota varten sivuston tekstiä on optimoitu. (Hinds 2022.) Avainsanaan liittyvää tekstiä kannattaa sisällyttää alkuun myös lukijaa varten, mikäli lukija on klikannut sivustolle toivoen löytävänsä vastauksia hänen haussansa esittämään kysymykseen, mutta tekstin alkuosiossa ei koko kysymystä käsitelläkään, Bounce rate (nopea poistuminen sivustolta) olla hyvin korkea. Sivuston Bounce raten ollessa korkea, Google saa signaalia, ettei sivusto käsittele aihetta tai anna tarpeeksi informaatiota aiheesta ja se saattaa laskea sen sijoitusta hakukoneessa tälle avainsanalle (McCoy 2020).

 

Pääavainsanan lisäksi tekstiin on hyvä lisätä luonnollisilta näyttäviä avainsanan synonyymeja ja useasta sanasta koostuvia avainsanoja, eli long-tail keywordeja. Long-tail keywordeilla tehdään tarkempia hakuja ja niille on usein vähemmän kilpailua hakukoneessa. Hakuteksti: Tampere Kahvila myöhään auki on esimerkki long-tail keywordista.

 

Hakukoneystävällistä tekstiä tuotettaessa kiinnitetään huomioon ns. keyword densityyn, eli avainsanojen tiheyteen. Mikäli avainsana esiintyy 3. kertaa 300. sanan tekstissä, niin avainsanatiheys on 1 %, mikäli se esiintyy 6. kertaa 300. sanan tekstissä, niin tiheys on 2 % ja niin edelleen. Tietyllä tiheydellä ei ole selvää vaikutusta sijoituksiin hakukoneessa, mutta keyword stuffing, eli avainsanojen änkeäminen tekstin sekaan tiedetään vaikuttavan negatiivisesti sijoituksiin (Sickler 2022). Hakukoneoptimointityökalu Yoast asettaa automaattisesti työkalussaan avainsanatiheyden 0.5–3 % asteikolla

(Yoast n.d.). Mitään tiettyä prosenttia ei ole julistettu parhaiten toimivaksi Googlen toimesta. Tärkeintä on, että avainsanat esiintyvät tekstissä luonnollisesti ja luovat arvoa lukijalle (Sickler 2022).

 

Useat haut, joilla etsitään tietoa, esitetään hakukoneelle kysyvässä muodossa. Tekstiin on siis hyvä sisällyttää usein aiheeseen liittyen tehtyjä kysymyksiä ja suoria vastauksia niihin (Giarratana 2020).

 

 

Linkitys ja kuvien optimointi

 

Sisäinen linkitys oman sivuston sisällöntuotannossa on tärkeää. Sisäisten linkkien avulla Google ymmärtää paremmin sivujen välisiä merkityksiä ja käyttäjää pystytään ohjaamaan haluttuun suuntaan. Sisäiset linkit eivät nosta suoraan sivuston sijoituksia hakukoneessa, mutta niiden avulla voi vähentää myös sivun Bounce Ratea ja kasvattamaan sivuston keskiarvollisen istunnon kestoa.  Sisäisiä linkkejä luodessa täytyy miettiä lukijaa, Googlen indeksointibotin sijasta – millaisissa tilanteissa sisäinen linkki toiseen blogitekstiin tai sivulle voisi olla luonnollinen ja lukijalle hyödyllinen? ankkuritekstien merkitys, joista myöhemmin tarkemmin lisää luvussa 5.3.

 

Ulkoisia linkkejä (muille sivustoille ohjaavia linkkejä) kannattaa lisäillä tekstiin, mikäli siinä siteerataan jotakin kirjoitusta tai viitataan johonkin statistiikkaan. Ulkoisen linkin ankkuritekstiksi ei suositella laittamaan omia avainsanoja, koska Google ymmärtää helposti ulkoisen linkin käsittelevän silloin tätä avainsanaa ja saattaa ennemmin suositella ulkoisen linkin sivustoa. (McCoy 2020.)

 

Amazonin tekemässä tutkimuksessa tuli esille, että heidän verkkokauppansa myynti laski 1 % aina, kun sivun latausnopeus hidastui 100-ms verran. Kuvia voi optimoida monella muullakin tapaa kuin tiedoston koon pienentämisellä, mutta sivustolla olevat kuvat ovat usein syy sivuston hitaaseen latausnopeuteen. Ennen kuvien lisäämistä sivustolle on kuvat tärkeää muuttaa mahdollisimman pieniksi tiedostoiksi. Kuvien tiedostokokojen olisi hyvä olla 70 – 300kb riippuen kuvan koosta nettisivustolla. (Kalsi 2019.)

 

Kuvien pienentämiseen hyviä online-työkaluja ovat: tinypng/tinyjpg, Wecompress ja optimizer. Kuvan optimointi kannattaa kuitenkin aloittaa tiedoston nimeämisellä. Kuvaile muutamalla avainsanalla mitä kuvassa näkyy. Esimerkiksi Tampere-kahvila-cappuccino. Sanat on tärkeää muistaa erotella viivoilla (-). Tämän jälkeen kuva kannattaa pienentää, ettei se hidasta nettisivun latautumisaikaa (sivun latausnopeuden voi testata PageSpeed Insights- sivulla). Viimeisenä kuvaan lisätään ALT- teksti, jonka avulla Googlelle kerrotaan tarkasti mitä kuvassa tapahtuu. Googlen indeksointibotit eivät itse pysty skannaamaan kuvaa ja ymmärtämään sen sisältöä, joten kuvan sisältö on tärkeää kertoa Googlelle tässä osiossa. ALT- tekstiin on tärkeää myös lisätä luonnollisiin kohtiin avainsanoja. (Hinds 2022.)

 

 

Olennainen sisältö ja säännöllisyys

 

Sisältöä olisi hyvä tuottaa ajankohtaisista aiheista ja avainsanatutkimus on hyvä tapa selvittää millaista sisältöä hakukoneiden käyttäjät etsivät sivustoon liittyvistä aiheista ja millainen sisältö voisi tuoda sivustolle lisää liikennettä. Yrityksen tarjoamien palveluiden ympärille on hyvä luoda sisältöä, koska palvelusivujen ja esimerkiksi blogitekstien välille voi luoda sisäisten linkkien verkoston, joka auttaa Googlea ymmärtämään paremmin sivuston sisältöä ja parhaimmassa tapauksessa auttaa lukijaakin liikkumaan paremmin hänelle arvoa luovan sisällön parissa. (Giarratana 2020.) Tarkoitus relevantin sisällön tekemisessä on kuitenkin sovittaa yhteen täydellisesti käyttäjien tekemä haku, oman sivuston sisällön kanssa.

 

Ajankohtaista ja olennaista sisältöä luomalla sivusto voi saada myös backlinkkejä muilta sivustoilta, jotka viittaavat sivun sisällössä esiintyviin asioihin. Backlinkkien saaminen kasvattaa sivuston luotettavuutta ja nostaa mahdollisesti sijoitusta hakukoneessa (Giarratana 2020). Ajankohtaisella sisällöllä voi laskea myös sivuston Bounce Ratea, koska lukija pysyy sivulla pidempään ja tämä antaa Googlelle signaalin, että sivun sisältö kiinnostaa lukijaa. Epäolennaista tai vanhentunutta tietoa sisältävä sivu todennäköisesti kärsii suuresta Bounce Ratesta, sillä lukijan luotto sisältöä kohtaan kärsii, mikäli hän lukee disinformaatiota tai vanhentunutta tietoa. Lukija saattaa tässä tapauksessa siirtyä toiselle ajankohtaisempaa sisältöä tarjoavalle sivustolle (McCoy 2021).

 

Ajankohtainen ja olennainen sisältö on Googlen silmissä arvostettua, mutta Google arvostaa myös uuden ajankohtaisen ja olennaisen sisällön säännöllistä tuottamista (Ramsaran 2021). Mikäli hakukoneoptimoinnista tekisi autometaforan, sisältö olisi renkaat ja säännöllisyys olisi auton moottori. Ilman säännöllistä sisällöntuotantoa yrityksen näkyvyys jää hyvin rajalliseksi (Bingham 2021). Säännöllisen sisällöntuotannon ympärille on järkevää luoda strategia. Mitä kirjoitetaan ja milloin. Mille avainsanoille postaukset omistetaan ja miksi? Mille kaikille sivuille (palvelusivut, blogiteksti tms.) halutaan sisällössä linkittää sisäisesti, jotta sivuston sisäinen linkkiverkosto olisi mahdollisimman laaja? Kaikille toimille pitäisi olla syy, eikä viikonlopun kuulumisia kannata kirjoittaa blogiin, mikäli se ei yksinkertaisesti tuota mitään hyötyä sivustolle (Bingham 2021).

Kuvio 1. Kuukausittaisten blogipostauksien vaikutus orgaaniseen liikenteeseen (Marketing Insider Group n.d.)

 

Hubspotin tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin yli 13 000 yrityksen dataa liittyen blogipostauksiin ja säännöllisyyteen (Kuvio 1). Yhteys nettisivuston orgaanisen liikenteen kasvuun ja blogipostauksien kuukausittaiseen määrän oli selvästi nähtävissä (Brenner n.d.). Yritykset, jotka julkaisivat uuden blogitekstin 4. kertaa viikossa tai useammin saivat 3.5 kertaa enemmän liikennettä sivustolle, kuin yritys, joka julkaisi alle 1:n blogitekstin viikossa.

On kuitenkin huomioitava, että tutkimuksessa oli mukana vain yhdysvaltalaisia yrityksiä. Suomessa blogitekstejä julkaistaan paljon maltillisempaan tahtiin, joten säännöllisesti kuukausittain julkaistulla blogitekstillä varmistaa Suomessa jo paikkansa aktiivisten yritysblogien joukosta (Karjalainen 2017).

 

 

Pohdinta

 

Hakukoneoptimointi kokonaisuudessaan on erittäin laaja kokonaisuus, ja siihen sisältyy lukemattomia ulottuvuuksia, joita ei näissä kahden esseesarjan esseissä käsitelty lainkaan. Hakukoneoptimointiin sisältyy ON-Page optimoinnin lisäksi suuria aihe-alueita kuten Off-page optimointi, eli sivuston ulkopuolella tehtävät optimoinnin toimenpiteet (kuten linkkien rakennus) sekä kolmantena isona teemana Google Yritysprofiilin optimointi. Google Yritysprofiilin optimointi liittyy enemmän paikalliseen hakukoneoptimointiin, eli yrityksiin joilla on toimipiste/myymälä jossa asiakas voi vierailla. Tulen varmasti tekemään ainakin yhden kattavan esseen liittyen Googlen Yritysprofiilin optimointiin, sillä se koskettaa varmasti myös useita Proakatemialla toimivia projekteja.

 

Koin tärkeäksi paneutua ensisijaisesti On-Page hakukoneoptimointiin, sillä monien projektien ensimmäinen askel on juurikin verkkosivujen rakentaminen. Kun pitää nämä näissä kahdessa esseessä käsitellyt asiat mielessä projektin verkkosivuja rakentaessa, on verkkosivu todella hyvässä asemassa sijoittumaan Googlessa korkealle.

 

Suosittelen paneutumaan näihin aiheisiin tarvittaessa lisää hyödyntäen esimerkiksi näitä lähteitä, joita näiden kahden esseen lopusta löytyy.

 

Lähteet:

 

Sharma, A. 2020. How to Make the Most Out of Mobile Technical SEO: A Com- prehensive Guide. https://www.oncrawl.com/technical- seo/how-to-make-the-most-out-of-mobile-technical-seo-a-comprehensive-guide/

McCoy, J. 2020. Content Is King: The Greatest Lie Ever Told in SEO. Search Engine Journal. https://www.searchenginejournal.com/con- tent-is-king-greatest-lie-ever-told-seo/383516/#close

McCoy, J. 2021a. Why Content Is Important For SEO. Search Engine Journal. https://www.searchenginejournal.com/seo-guide/content-im- portant-seo/

Giarratana, C. 2020. The Quick & Easy Guide To Create Relevant Content That Ranks & Converts. Semrush.. https://www.sem- rush.com/blog/guide-create-relevant-content-ranks-converts/

Kalsi, K. 2019. Image optimization for SEO: Everything you need to know for success. Search Engine Watch. https://www.searchen- ginewatch.com/2019/05/31/image-optimization-for-seo/

Hinds, J. 2021. On-Page SEO: Big Guide to On-Page Optimization (2022).

https://terakeet.com/blog/on-page-seo/

Ramsaran, C. 2021. How to achieve consistent SEO growth. Search Engine Land. https://searchengineland.com/how-to-achieve-con- sistent-seo-growth-375386

Bingham, J. 2021. 7 Reasons Consistent SEO Content Creation Is So Important To Your Brand’s Success. BKAContent. https://www.bkacon- tent.com/why-seo-content-creation-is-important-to-success/

Karjalainen, S. 2017. 9+1 Vinkkiä: Huomioi nämä asiat, jos suunnittelet yritys- blogin perustamista. Vehree. Viitattu 27.4.2022. https://www.vehree.fi/91-vink- kia-huomioi-nama-asiat-jos-suunnittelet-yritysblogin-perustamista/

Brenner, M. n.d. How Often Should You Blog? [Blog Post Frequency RE- SEARCH]. Marketing Insider Group. Viitattu 16.4.2022. https://marketinginsidergroup.com/content-marketing/how-often-should-you- blog-blog-post-frequency-research/

Kommentoi