Epidemia iskee – mitä tapahtuu työnantajan palkanmaksuvelvoitteille?

Uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatautiepidemia käynnistyi vuoden alussa Kiinassa. 19.3.2020 mennessä tapauksia on todettu yhteensä yli 2000 000 maailmanlaajuisesti ja yhteensä 166 eri maata on raportoinut tartunnoista.  WHO eli maailman terveysjärjestö julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020. Muun muassa yskä, kuume ja hengenahdistus ovat olleet sairastuneiden oireita. (THL 2020.).

Koronavirus eittämättä vaikuttaa terveyden lisäksi talouteen, yrittäjyyteen ja työnantajan asemaan. Moni yrittäjä joutuu kohtaamaan vaikeita tilanteita. Tämän esseen näkökulmaksi valikoitui yrittäjä, joka on myös työnantaja. Miten varautua työpaikalla koronavirukseen? Mitä työntekijöille kannattaa ohjeistaa? Mitä tapahtuu, kun työntekijä joutuu karanteeniin? Milloin työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa ja milloin ei?

Varautuminen

Koronaviruksen tilanne muuttuu koko ajan ja näin ollen on erittäin tärkeätä seurata tilannetta koko ajan. Aina virallisten ohjeistusten muuttuessa tulee muokata yrityksen toimintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vastaa Suomen terveydellisestä viranomaisohjeistuksesta. Ulkoministeriö puolestaan vastaa matkustusohjeista ja maakohtaisista matkustustiedotteista. Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy varautumistietoutta yrityksille, esimerkiksi tilojen tehostettuun siivoamiseen koskevia ohjeita.  (Elinkeinoelämän keskusliitto 2020.) Lisäksi Suomen Yrittäjät on perustanut Kaikki Koronasta yrittäjälle sivuston ja järjestää maksuttomia webinaareja (Suomen Yrittäjät 2020).

Yrityksessä työnantajan kannattaa heti ensimmäisenä ottaa käyttöön työntekijän/työntekijöiden kanssa käsihygienia. Tämän lisäksi yrittäjän ja yrityksen on hyvä ohjeistaa työtekijöille etukäteen, miten oireita saaneiden toivotaan toimivan. (Elinkeinon keskusliitto 2020.) Suomen Yrittäjät kehottaa antamaan ohjeistuksia viranomaisten antamien suosituksien mukaisesti. Tämän lisäksi ohjeistuksiin vaikuttaa luonnollisesti yrityksen toimiala. Työnantajan on erittäin tärkeätä tehdä selkeät ohjeet yritykselle ja työntekijöilleen. Näin ollen työntekijöille siirtyy vastuuta asioiden huolehtimisesta työnantajan ohjeiden mukaisesti. Työnantajaa ajatellen on turvallisempaa mahdollisia riitatilanteita ajatellen, että ohjeet on laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi. (Rytkönen 2020.)

Työntekijä epäilee koronavirusta

Yrityksessä olisi hyvä hyödyntää oma ilmoitusta, joka ei vaadi terveydenhuollolta todistusta työpoissaolosta. Työnantaja voi esimerkiksi linjata, että työntekijä voi jäädä suoraan kotiin heti oireiden ilmaantuessa. Työnantajan on hyvä ohjeistaa työntekijän ottavan sovelluksen tai puhelimen kautta terveydenviranomaiseen yhteyttä sen sijaan, että lähtisi päivystykseen ruuhkauttamaan terveydenhuoltoa tai mahdollisesti tartuttamaan muita. Välttämättä työnantajan ei kannata tässä tilanteessa vaatia lääkärintodistusta lyhytaikaisesta poissaolosta (Rytkönen 2020.)

Sairaspäivärahan omavastuuaika (1+9 pv) alkaa työntekijän ollessa hyväksytysti eli työnantajan kanssa sovitusti ilmoittanut sairaspoissaolostaan omailmoituksella tai hoitajan todistuksella. Työkyvyttömyyden jatkuessa pidempään kuin sairasvakuutuslain omavastuuajan, tulee työntekijän toimittaa työkyvyttömyydestään lääkäritodistus. (Suomen Yrittäjät 2020.)

Työsopimuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa omavastuuajalta. Työsuhteet, jotka ovat jatkuneet alle kuukauden ovat poikkeus. Tuolloin työntekijällä on oikeus saada 50 prosenttia palkastaan. (Suomen Yrittäjät 2020.) Mikäli viranomainen määrää työntekijän karanteeniin eikä hän pysty tekemään työtään, palkanmaksuvelvollisuus on hyvä selvittää työnantajan toimialaliitosta. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2020.)

Työnantajan on oikeus käsitellä tietoja sairastumisesta, jos työntekijä on itse kertonut tai terveydenhuolto on ilmoittanut hänen puolestaan kysymällä sairastuneen luvan. Työnantaja ei kuitenkaan saa lainmukaisesti puhua muille poissaolon syystä. Toisaalta koronatapauksessa työturvallisuuden näkökulmasta asiaa olisi tärkeätä pystyä käsittelemään jollakin tavalla yrityksessä. Yrittäjä voi jutella työntekijän kanssa tilanteesta ja jos työntekijä haluaa tuoda asian itse esille muulle henkilöstölle niin asiaan voidaan paremmin reagoida. (Rytkönen 2020.)

Työnantaja voi perua työmatkat, mutta ei voi kieltää vapaa-ajalla matkustamista. Ulkoministeriö on linjannut, että ei erittele enää erikseen epidemia-aluetta ja matkustamista ei suositella millekään alueelle. Näin ollen työsopimuslakiin nojaten, jos työntekijä aiheuttaa työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella on mahdollista, ettei työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta sairasloman ajalta. Jos matkustaminen on tapahtunut ennen 12.3.2020 tulleita matkustussuosituksia asia tulkitaan niin, että palkanmaksusta kieltäytyminen ei ole reilua työntekijää kohtaan. Mikäli matkustaminen on tapahtunut 12.3.2020 jälkeen ja työnantaja on tehnyt selväksi, miten toimitaan voi tilanteesta löytyä perusteita olla maksamatta työntekijälle palkkaa. (Rytkönen 2020.)

Työntekijän lapsi sairastuu tai joutuu karanteeniin

Työntekijän on oikeus jäädä kotiin lapsen karanteenin takia. Tässä tapauksessa työnantajalla ei ole velvollisuutta palkanmaksuun. Jos viranomainen on asettanut lapsen karanteenin saa työntekijä Kelalta tartuntatautipäivärahaa. Mikäli viranomainen sulkee päiväkodin tai päiväkodin, lapsen vanhemman on myöskin oikeus jäädä kotiin. Työnantajalla ei ole velvollisuutta palkanmaksuun, paitsi jos työntekijä pystyy tekemään etätyötä. Jos on kyse viranomaisen määräämä karanteeni tietyn koulun kohdalla, vanhempi saa tartuntatautipäivärahaa. Mikäli taas kouluja tai päiväkoteja aletaan yleisesti laittaa kiinni, työntekijällä ei ole oikeutta Kelan tartuntatautipäivärahaan tämän hetkisen tiedon tai lainsäädännön mukaan. (Rytkönen 2020.)

Jokainen kantaa oman kortensa kekoon

Eventassa ei ole palkattuna ulkopuolisia työntekijöitä, joten peilaan teoriaa tiimimme sisäiseen toimintaan. Olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että neuvottelut maksettuihin palkkoihin liittyen eivät ole meille uusia. Entisessä jatkuvassa tiimissä tiimijäsenten vaihtelun sekä kassakriisin ansiosta olemme käyneet ennen tätä epidemiaa monet keskustelut palkanmaksusta. Meille ei ole vierasta käydä läpi jokaisen tiimiläisen henkilökohtaista tilannetta ja sitä keskustelua, kenen tarvitsee milloinkin palkkaa nostaa. Epäilemättä kriisi kuitenkin tulee vaikuttamaan taloudelliseen tilanteeseemme siinä mielessä, että järjestämiämme tapahtumia on siirretty ja muita työkeikkoja peruttu. Arvaamattomia talouskuviot ovat jokaiselle yritykselle, mutta tällä hetkellä tarkkailemme asiaa rauhallisin mielin.

Varaudumme koronavirukseen työskentelemällä etänä, jotta voimme vähentää sosiaalisia kontakteja. Työskentelemme ainakin maaliskuun ajan näin. Meille etätyöskentely ei ole vieras asia, vaan olemme sitä opetelleet aikaisemmin omasta tahdostamme. Ensimmäisestä etätyöskentelykokeilusta on nyt yli vuosi. Tietysti meillä on opittavaa esimerkiksi tilanteista, joissa kaikki ovat pajassa etänä. Ollessamme 14 henkilön tiimi etäyhteys mahdollisti sen, että pääsi osallistumaan pajaan esimerkiksi lapsen ollessa kipeänä. Nyt kuuden henkilön tiiminä olemme etäyhteyksiin  turvautuneet loppupeleissä aika vähän. Toisaalta pienen tiimin etäpajan hallinnointi on helpompaa, kuin ison. Yhteydet eivät myöskään jumita tai ylikuormitu yhtä helposti.

Etäyhteyksillä pidetyistä pajoista jää pois aika paljon sanatonta viestintää  ja varmasti tulemme vielä kaipaamaan kasvotusten tapahtuvaa inhimillistä kohtaamista. Ainakin toistaiseksi etäpaja tuntuu mielestäni paljon raskaammalta, kuin kasvotusten pidetty paja. Oman mausteensa tiimin yhteiseen etätyöskentelyyn tuovat itselläni pieni asunto, lapset ja miehen etätyöskentely. Mikään ei ole toistaiseksi kieltänyt meidän kokoontumistamme, koska meitä on niin vähän. Olemme kuitenkin itse halunneet käyttää maalaisjärkeä, kantaa oman kortemme kekoon ja suojata riskiryhmiä. On parempi pysytellä kotona.

Lähteet

Elinkeinoelämän keskusliitto. 2020. EK suosittelee yrityksiä varautumaan koronaviruksen mahdolliseen laajamittaiseen leviämiseen. https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2020/03/13/ek-suosittelee-yrityksia-varautumaan-koronaviruksen-mahdolliseen-laajamittaiseen-leviamiseen/

Rytkönen, A. Suomen Yrittäjien työmarkkinat, työlainsäädäntö ja sosiaaliturva asiantuntija. Kaikki koronasta yrittäjälle. Webinaari. 14.3.2020

Suomen Yrittäjät. 2020. Kaikki Koronasta yrittäjälle. Julkaistu n.d. Päivitetty 14.3.2020. Luettu 14.3.2020. https://www.yrittajat.fi/yrittajat/kaikki-koronasta-yrittajalle

THL. 2020. Ajankohtaista koronaviruksesta COVID-19. Julkaistu n.d. Päivitetty 19.3.2020. Luettu 19.3.2020.https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta