Essee julkaistu myös LinkedInissä.

Huomasin tällä viikolla jälleen sen, että kaipaan pientä stressin poikasta ollakseni tehokas. Minulla on joustavat työajat, ja saan tehdä töitä opintojen ohessa niissä määrin, mitä omaan aikatauluun sopii. Myös työtehtäväni ovat vaihtelevia, ja ajoittain niitä on kasaantunut enemmän, ja toisinaan taas olen hyvin edellä aikatauluista, eikä töiden suhteen ole kiirettä, yksikään deadline ei niin sanotusti paina päälle.

Tällä viikolla olen ollut juuri tuossa kevyemmässä tilanteessa. Tämä viikko on lomaviikko opiskelujen suhteen, joten aikaa töiden tekemiseen on ollut hyvin. Ja töitä toki on, mutta olen hyvin edellä aikatauluista, eikö töiden suhteen ole kiirettä. Yksikään deadline ei niin sanotusti paina päälle. Töitä on tullut siis tehtyä, mutta tässä on alkanut kaivata sellaista pientä painetta ja suoranaista stressiä.

Mehiläisen sivuilla todetaankin, ettei kaikki stressi ole pahasta. Pitkittynyt ja haitallinen stressi voi aiheuttaa monenlaisia inhottavia oireita ja olla terveydelle vaarallinen, mutta on olemassa myös ikään kuin positiivista stressiä. Se on lyhytaikaisempaa ja sillä on ennemminkin energisoiva, kuin lamaannuttava vaikutus.

Myös Suomen Mielenterveys ry MIELI kirjoittaa sivuillaan, että stressi kuuluu elämään ja on oikeastaan jopa tarpeellista. MIELI:n mukaan positiivinen, lyhytkestoinen stressi valmistaa huippusuoritukseen ja voi parhaimmillaan lisätä tarkkaavaisuutta, sekä suoritus- ja keskittymiskykyä. On siis varmaan ihan perusteltua, että aloin kaipaamaan pientä positiivista stressiä.

Ilman tätä pientä stressin poikasta tuntui siis, että en ollut tehokas. Sain kyllä asioita aikaiseksi, mutta työpäivät tuntuivat verkkaisilta, eikä niiden jälkeen tullut tyytyväistä “sainpas paljon aikaiseksi tänään!” -oloa. Huomasin tämän alkuviikosta, ja loppuviikon aikana yritin muutamilla keinoilla valjastaa positiivisen stressin ja paineen tunnun käyttööni saadakseni itsestäni ja työpäivistä enemmän irti.

5 keinoa stressin hyötykäyttöön

1. To do lista to the next level – käytän aina to do listoja, niin paperilla kuin sähköisenäkin, niin töissä kuin omassa henkilökohtaisessa elämässänikin. Tässä tapauksessa vein mun tavalliset to do listat seuraavalle tasolle. Sen lisäksi, että kirjoitin listalle päivän aikana tehtävät hommat, jaoin eri tehtävät pienempiin osatehtäviin. Näin yhdestä tehtävästä saa käytännössä siis useamman ruksin to do listaan ja päivän päätteksi katson pitkää listaa, josta on monta tehtävää ruksittu tehdyksi, ja on paljon helpompi tuntea se “sainpas paljon aikaiseksi tänään!” -fiilis.
2. Nopeat deadlinet – asetin itselleni ja pieniin osatehtäviin jaetuille hommilleni nopeita deadlineja. Vaikka koko projektin deadline häämöttää vasta jossain tulevaisuudessa, asetin päivän tavoitteeksi saada siitä jonkin kokonaisuuden valmiiksi. Jos tämä kokonaisuus oli jaettavissa vielä pienempiin osiin, asetin tavoitteeksi saada yhden pienen osan esimerkiksi seuraavan tunnin tai seuraavan puolen tunnin aikana valmiiksi. 
3. Palkinto hyvästä työstä – sen lisäksi, että asetin pieniä välitavoitteita ja välideadlineja itselleni, lupasin pieniä välipalkintoja itselleni. Pidän yleensä säännöllisiä taukoja ja kellotan ajat taukojen alkamiseen sekä taukojen päättymiseen, Tässä tapauksessa päätin pitää tauot palkintona itselleni. Jos asetin itselleni aikahaasteen saada pienen osan isommasta projektista valmiiksi, lupasin myös itselleni, että voin pitää pienen tauon suoritukseni jälkeen tai esimerkiksi että lounastaukoni alkaa, kun homma on valmis. Jos en päässyt aikatavoitteeseen, en myöskään päässyt vielä silloin tauolle.
4. Deadlinejen aikaistus – osiin työtehtävistäni liittyy ulkoisia deadlineja, jotka määräytyvät erilaisten tekijöiden toimesta. Joskus siis on niin, että hommat täytyy olla valmiina tiettyyn päivämäärään mennessä. Kuitenkin, kun merkkaan niitä omaan kalenteriini, voin aikaistaa deadlinet itselleni, ja koventaa keinotekoisesti painetta saada tehtävät valmiiksi.
5. Tarjoa apua – tätä teen joka kerta, kun omassa kalenterissa on töiden suhteen löysää ja eikä deadlinet paina päälle. Laitan mun työkaverille meilin, että mun työtilanne on nyt tällainen, ja kysyn, voinko olla jotenkin avuksi tai tehdä jotain hänen puolestaan. Laitan juuri hänelle viestiä siksi, että tiedän hänen olevan vastuussa monesta ja että hänellä on aina paljon hommaa tehtävänä. Usein saankin häneltä sitten muutamia juttuja, jotka voin hänen puolestaan hoitaa!

Lähteet:

Mehiläinen. N.A. Stressi. [Artikkeli]. Luettu 29.2.2020. https://www.mehilainen.fi/hyvinvointi/stressi

Suomen Mielenterveys ry MIELI. N.A. Stressi kuuluu elämään. [Artikkeli]. Luettu 29.2.2020. https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/stressi-kuuluu-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n