Johdanto

Essee aiheita miettiessäni päädyin lukemaan Proakatemian esseepankkia ja lueskelin muiden tiimiläisteni esseitä. Luin Marko Nevalan esseen ‘’Opas yksinyrittäjyyteen’’, jossa Marko käsittelee yksinyrittäjyyden etuja ja haasteita. Markon esseessä yksi lähde oli Kim Väisäsen kirja ‘’ Väärää yrittämistä’’ (2019). Olin törmännyt muissakin esseissä siihen, että kyseistä kirjaa oli käytetty monesti lähteenä, kun yrittäminen oli jollain tapaa esseen aiheena. Myös Jasmi Koskela oli käyttänyt kirjaa lähteenä esseessään ‘’Tavoitteena yrittäjyys valmistumisen jälkeen’’, kun hän pohdiskelee yrittäjäksi alkamista akatemian päättymisen jälkeen.  

Kyseinen kirja herätti mielenkiintoni, sillä näytti siltä, että muut olivat saaneet kirjasta hyviä oivalluksia itselleen yrittäjyyteen liittyen. Päädyin tutustumaan kirjaan tämän johdosta, todetakseni sen, että kirja tarjosi myös minulle hyviä ajatuksia. Kuvitella! 

Kirjassa itselleni kenties eniten nosti päätään viides kappale, jonka aiheena on ‘’Yrittäjyyden yleisimmät valheet ja sudenkuopat’’ (Väisänen 2019, 189). Väisänen on kerännyt kirjaan hänen mielestään yrittäjyyden kuusi suurinta kipukohtaa ja hän puhuu niistä yrittäjien kuolemansynteinä. Käsittelen tässä esseessä tätä kyseistä kirjan osiota ja kuinka nämä Väisäsen väittämät valheet ja sudenkuopat näkyvät Proakatemialla tai omissa kokemuksissani yrittäjänä.  

Yrittäjyyden yleisimmät valheet ja sudenkuopat 

Ensimmäinen kuolemansynti: Hyvä tuote myy itse itsensä 

Väisäsen mukaan kuolemansynneistä suurin on se, että hyvä tuote myisi itse itseään. Monet ajattelevat, että ei tarvitse muuta kuin keskittyä tuotteen kehitykseen ja loppu sujuukin jo itsestään. Hyvä tuote ei ole kuitenkaan ikinä myynyt itseään, varsinkin nykyään, kun informaatiotulva on joka paikassa valtava ja myyminen on entistä vaikeampaa. (Väisänen 2019, 190) 

Itselleni kyseinen kuolemansynti kuulostaa vähän liian tutulta Proakatemian ympäristössä. Tunteja käytetään tolkuttoman paljon suunnitteluun ja kaikenlaiseen kehittämiseen, kun sitä ei ole kertaakaan edes testattu maksavalla asiakkaalla. Monesti vielä päädytään siihen, ettei projektia viedä edes maksavalle asiakkaalle, kun keretään jo turhautua kehittämiseen. Toki ei mitä tahansa keskeneräistä asiaa kannata alkaa tyrkyttämään asiakkaille, on hyvä olla jotain pohjaa, sitä en sano. Olisi kuitenkin tärkeää mahdollisimman pian saada myytävä tuote tai palvelu maksavalle asiakkaalle, jonka perusteella voitaisiin kerätä kokemuksia ja dataa ihmisiltä, mitä haasteita ja mitä hyvää siitä löytyy. Tällä tavoin, on jotain mihin esimerkiksi tuotekehitystä voidaan pohjata.  

Oma kokemukseni Puhdistustiimin kautta on se, että itse tekeminen ja asiakkaiden kanssa saadut kohtaamiset ovat kaikista tärkeimpiä toiminnan kehittämiselle. Pääset tuottamaan palvelua asiakkaalle tai asiakas pääsee testaamaan innovatiivista tuotettasi. Kuulet ihmiseltä, joka on ollut valmis maksamaan tarjoamastasi hyödystä, mikä heidän näkemyksensä mukaan siinä toimii ja missä olisi vielä kehitettävää. Kun kyseistä prosessia pääsee toistamaan useita kertoja ja dataa kertyy entisestään, saa tuotetta tai palvelua kehiteltyä siinä ohessa, kun tehdään aktiivista liiketoimintaa ja nimenomaan sitä myyntiä. 

Summa summarum siis, rohkaisen akatemialaisia panostamaan myyntiin isolla kädellä. Oli projekti sitten ihan alkutekijöissä tai toimintaa olisi ollut jo pidemmän aikaa, myyntiin tulee satsata paljon paukkuja. Mikään muu ei lähtökohtaisesti tuo yritykselle rahaa kuin myynti, joten tämän luulisi jo motivoivan myymään tarpeeksi, mikäli yrittäjäksi haluaa. 

Toinen kuolemansynti: Hommat hoituvat nopeasti 

Väisäsen mukaan, hyvät ja hienot asiat tapahtuvat hitaasti, kun taas huonot nopeasti. Hänen mukaansa yrittämisessä tulee toteen vanha sijoitusmaailman viisaus siitä, että voitot tehdään hitaasti, mutta tappiot nopeasti. (Väisänen 2019, 193). 

Monesti aloittavilla yrittäjillä on dollarin merkit silmissä, kun toimintaa aloitellaan. On kovia oletuksia siitä, että nyt tehdään kunnolla rahaa. Itse olin Puhdistustiimin aloitusvaiheessa samalla mentaliteetilla, toisin kävi. Ensimmäisenä sesonkina oli sen verran tiukkaa, että lounasravintola Frenckelissä mietittiin vuorotellen, kuka maksaa Tommin 2,70 € maksavan lounaan. Onneksi tilanne on nykyään parempi ja lounasrahoja ei tarvitse lainailla toisiltamme. Puhdistustiimi tekee nykyään ainakin jollain mittarilla kannattavaa liiketoimintaa. Pitää kuitenkin ymmärtää, että vuosi 2023 on Puhdistustiimin kolmas vuosi eikä ensimmäinen. Aktiivista työtä on siis saatu tehdä pidemmän aikaa, että toiminnasta on tullut kannattavaa, eikä se ole tapahtunut sattumalta parissa kuukaudessa.  

Yrittäminen on poikkeuksia lukuun ottamatta, älyttömän pitkäjänteistä ja se vaatii usein paljon uhrauksia. Markkinajohtajaksi pääseminen voi kestää vuosikymmeniä, kuitenkin vastaavasti sen voi kadottaa huomattavasti nopeammin. Hyvä esimerkki tästä on Stockmann. Vuonna 2013 yhtiön liikevaihto oli reilu 800 miljoonaa. Vuonna 2017 liikevaihto oli enää noin 450 miljoonaa, eli liikevaihto tippui lähes puolella muutamassa vuodessa. (Väisänen 2019, 193). Yrittäjäksi alkaessa on siis hyvä tiedostaa, että ylöspäin meneminen voi olla hidasta ja uuvuttaa työtä. Sieltä alaspäin tuleminen voikin sitten taas olla vauhdikasta.  

Kolmas kuolemansynti: Kilpailu ei vaikuta 

Yrittäjänä on typerää ajatella, ettei kilpailijoiden toiminta vaikuta omaan toimintaan mitenkään. Väisäsen on sitä mieltä, ettei kilpailua kannata aliarvioida, vaan nimenomaan yliarvioida (Väisänen 2019, 196). Mielestäni uutena yrittäjänä on äärimmäisen tärkeää tuntea toimiala ja sen toimijat. Kilpailijoista voi tehdä kartoitusta etukäteen ja vertailla niitä keskenään. Mitkä asiat toimivat yrityksellä X ja mitkä taas yrityksellä Y? Mitkä ovat yhdistäviä tekijöitä yrityksissä, miten yritykset koittavat erottautua toimialalla toisistaan? Mitä itse voisin ottaa kilpailijoilta omaan yritykseeni ja mitä haluan ehdottomasti välttää? Kilpailijakartoitusta pystyy hyödyntämään oman toiminnan kehityksessä, sen lisäksi, että vain tuntee kilpailijansa.  

Tämä sama myös toisaalta pätee alalla jo toimiviin yritykseen. Vaikka yritys olisi vakiinnuttanut paikkansa toimialalla, tulee uusien kilpailijoiden uhasta olla tietoinen (Väisänen 2019, 197). Väisänen kertoi tästä hyvän esimerkin kirjassa, joka oli VR:n uudelleensyntyminen. VR oli saanut toimia junamonopolina pitkään, joka alkoi näkyä muun muassa kallistuneista lippuhinnoissa, heikentyneessä asiakaskokemuksessa ja junissa kolmesta paikasta kaksi oli täyttämättä. Onnibus sattui tuomaan markkinoille erityisen halvat linja-autoliput, jota ihmiset alkoivat hyödyntämään. Tämä pakotti VR:n toimimaan ja sen johdosta VR laski hintojaan jopa 25 prosenttia. Hintojen laskun seurauksena junien täyttöaste- matkustajapaikkojen täyttämistä kuvaava suhdeluku – nousi 32 prosentista 40 prosenttiin vuodessa. Ennen hintojen laskua VR ajeli lähestulkoon tyhjiä junia ympäri maata. (Väisänen 2019, 198). 

VR oli niin vakiintunut siihen, että heidän toimintaansa ei tarvitse muuttaa, onhan se monopoli Suomen junaliikenteessä ja toiminut alalla pitkään. Onnibussin tuoma kilpailu kuitenkin pakotti VR:n muuttamaan heidän toimintaansa tai kilpailija valtaisi markkinaa liikaa. Kilpailu teki VR:n liiketoiminnalle hyvää, sillä VR osasi reagoi kilpailijan tuomiin haasteisiin. Tilanne voisi olla erilainen, mikäli muutokseen ei olisi yrityksessä puututtu. 

Neljäs kuolemansynti: Asiakas on tyhmä  

Yksi kuolemansynneistä on pitää asiakkaitaan tyhmänä. Esimerkkinä tästä on se, että ainakin taloudellisesti VR piti asiakkaitaan tyhminä, sillä se yritti myydä junalippuja ylihintaan asiakkailleen (Väisänen 2019, 198). Tässä tapauksessa VR ajatteli selkeästi niin, että kun he ovat monopoli kyseisellä toimialalla, voi hinnat olla mitä vain, sillä eihän asiakkaat paremmasta tiedä ja muita vaihtoehtoja ei edes ole.  

Kokemukseni mukaan, Proakatemialla asiakaskokemusta painotetaan suuresti ja se, että asiakasta pidettäisiin tyhmänä ei hirveästi tapahdu, ainakaan en ole tähän itse kohdannut. Kenties se näkyy projekteissa siten, että tuote tai palvelu on hinnoiteltu liian korkeaksi. Tällöin voi syntyä tilanne, että tarjottava asia olisi asiakkaalle tarpeellinen, mutta hinta ei ole kilpailukykyinen, mikä osoittaa juuri sen, että asiakas ei missään tapauksessa ole tyhmä. Asiakas kyllä usein osaa kilpailuttaa ostamansa asian, eikä umpimähkäisesti ole valmis maksamaan mitä vain, vaikka heillä olisikin selkeä tarve tarjonnalle. 

Meidän projektimme kohdalla olemme ainakin huomanneet, että kysymyksiä hinnoittelusta tulee, jolloin asiakkaalle pitää pystyä perustelemaan, miksi palvelumme hinta on mitä se on. Kunnossapito ja kiinteistönhoito- alalla on paljon yksityisiä toimijoita, jotka tuottavat samoja palveluita kuin me, kuitenkin vähän edullisemmin. Asiakas on saattanut tehdä meidänkin kohdallamme hintavertailua ja näin ollen nousee väkisin kysymys, miksi asiakas valitsisi meidät halvemman toimijan sijasta. Tämmöisissä tilanteissa meidän on pitänyt pystyä kertomaan, mitä lisäarvoa me tuotamme kilpailijaan nähden, jotta asiakkaalle ei jää tunnetta siitä, että he maksavat turhasta. Hinta tulee selkeästi siis pohjautua johonkin, eikä se voi olla vaan tuulesta temmattu summa, mikä nyt sattuu kuulostamaan hyvältä korvaan. 

Väisänen oli lainannut kirjassaan Abraham Lincolnin sanontaa ihmisten huijauksesta, mikä pätee mielestäni yrittäjyyteen myös hyvin: ‘’ Voit huijata kaikkia ihmisiä jonkin aikaa ja joitakin kaiken aikaa, muttet pysty huijaamaan kaikkia ihmisiä kaiken aikaa.’’ (Väisänen 2019, 199). Eli lyhyellä aikavälillä mahdollisesti voit huijata asiakkaitasi ja tehdä liiketoimintaa. Halutessasi kuitenkin tehdä pitkäjänteistä ja kannattavaa liiketoimintaa, tämä ei toimi. Et pysty huijaamaan kaikkia asiakkaita kaiken aikaa, sillä kuten sanottua, asiakas ei missään tapauksessa ole tyhmä. 

Viides kuolemansynti: Suuri asiakas on hyvä asiakas 

‘’Suurten asiakkaiden hyvyys. Kuten kirjassa aiemmin on varoiteltu, suuret, yksittäiset asiakkaat eivät ole juurikaan siunaus vaan päinvastoin. Suuri asiakas on kuin suuri tuuli leijalle. Se voi kyllä viedä leijan korkealle ja kauaksi, mutta tehdä myös suunnattoman suurta tuhoa riepottamalla leijaa armotta.’’ (Väisänen 2019, 200). 

Väisäsen mukaan suurien asiakkaiden tavoittelu on enemmänkin riski, sen tuoman hyödyn sijasta. Iso ja yritykselle rahaa tuottava asiakas on taloudellisesti hyvä, mutta pahimmassa tilanteessa määrittelee yrityksen toimintaa liiallisesti. Varsinkin, jos yrityksellä on esimerkiksi kaksi suurta asiakasta, joista liikevaihto koostuu. Jos toinen asiakas haluaa lopettaa yhteistyön yrityksen kanssa, yhtäkkiä yrityksen liikevaihto puolittuu ja uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Väisänen toteaakin, että hän aina valitsee mieluummin kymmenen sadantuhannen euron asiakasta kuin yhden miljoonan euron asiakkaan (Väisänen 2019, 200). Mikäli kymmenestä asiakkaasta yksi haluaa lopettaa yhteistyön, on liiketoiminta edelleen hyvällä mallilla ja tilalle voi rauhassa etsiä uusia asiakkaita. Yritys ei siis ole riippuvainen tästä yhdestä asiakkaasta, mikä on toista vaihtoehtoa katsoen huomattavasti riskivapaampaa yrittäjälle taloudellisesti, kuin myös henkisesti.  

Olen huomannut tämän myös omassa projektissamme. Meillä on muutaman vuoden aikana kertynyt asiakkaita useita satoja. Vaikka jokainen asiakas on meille tärkeä ja asiakastyytyväisyys on meille toiminnan ydin, on myös helpottavaa tietää, ettei liiketoimintamme kaadu, mikäli yksi tai sitten kymmenen asiakasta valitsee esimerkiksi kilpailijan meidän sijaamme. Tavoitteena on toki aina saada asiakkaat meille kilpailijan sijaan, mutta emme kuitenkaan ole taloudellisesti riippuvaisia yksittäisistä asiakkaista, mikä luo tietyn vapauden ja riskittömyyden yrittämiseen.  

Kuudes kuolemansynti: Pärjään kyllä yksin 

Mielestäni yrittäjän on tärkeää osata ulkoistaa työtä, mikäli se on ajallisesti ja taloudellisesti kannattavampaa, kuin tehdä työtä itse. Onko järkevää hallinnoida kaikkea itse yrittäjänä, vaikka joku toinen osaisi tehdä sen huomattavasti nopeammin ja paremmin, rahaa vastaan. Tällöin pitää punnita, kannattaako esimerkiksi kirjanpitoa tehdä itse, kun sen pystyisi ulkoistamaan pätevälle kirjanpitäjälle. Kyllä, tämä toki maksaa. Toisessa kädessä se kuitenkin tarjoaa lisää aikaa niihin asioihin, mitkä ovat yrityksen kannattavuudelle oleellisempia. Yrittäjä saa muun muassa lisäaikaa myynnin strategian kehittämiseen, mistä olikin tekstissä aikaisemmin puhetta, kuinka tärkeää se on yrityksen toiminnalle. Todennäköisesti kannattavuuden ja ajankäytön näkökulmasta esimerkiksi juuri kirjanpidon ulkoistaminen on huomattavasti järkevämpää, kuin vääntää sitä kankeaa exceliä itse turhautuneena. 

‘’Yrittäminen on joukkuelaji, vaikka olisit yksinyrittäjä. Joudut silloinkin tulemaan toimeen asiakkaittesi kanssa. Jos haluat menestyä, joudut menestymään ihmisten kanssa.’’ (Väisänen 2019, 205). Väisänen korostaa sitä, että yksin voi päästä tiettyyn pisteeseen asti. Jossain kohtaa meille jokaiselle kuitenkin tulee se piste, ettei osaaminen ja aika riitä jokaisen asian suorittamiseen. Yrittäjyyteen mielestäni pätee hyvin vanha sanonta: ‘’Jos haluat mennä nopeasti, mene yksin. Jos haluat mennä pitkälle, menkää yhdessä.’’  

Itse olen ainakin saanut Proakatemia ajalta sen kokemuksen, etten ikinä halua olla yksinyrittäjä, se ei sopisi itselleni. Koen, että saan käytettyä oman potentiaalini paremmin muiden kanssa touhutessa kuin yksin tehdessä. Muut saavat kaivettua itsestäni tehoja irti ja koen myös tekeväni tämän muille. Haluan mieluummin jakaa onnistumiset ja varsinkin epäonnistumiset muiden ihmisten kanssa. Mutta niin kuin Väisänen myös totesi, yrittäjyys on joukkuelaji, vaikka olisikin yksinyrittäjä. Tällöin joukkue koostuu itsesi lisäksi muun muassa asiakkaista, joiden kanssa hommat pitää toimia. Oli liiketoiminta ja yrityksen henkilöstö sitten kuinka suurta tahansa, yrittäjän on hyvä päästää irti ajatuksesta, että pärjää hyvin yksin. Kun tästä päästää irti ja suostuu valjastamaan muitten ihmisten tarjoaman hyödyn, pääsee varmasti pidemmälle. 

Pohdinta 

Omien kokemusten perusteella, allekirjoitan kyllä Väisäsen koosteen yrittäjien kuolemansynneistä. Yrittäjänä on tärkeää pitää katse hyvissä asioissa, mutta mielestäni on myös tärkeää olla tietoinen yrittäjän kompastuskivistä, mitkä olivat tässä tapauksessa Väisäsen kuolemansynnit. Koitetaan siis jatkossa myös vältellä näitä kuolemansyntejä, entistä tehokkaammin! 

Lähteet: 

Väisänen, K. 2019. Väärää Yrittämistä. E-kirja. Kustantaja Alma Talent Oy. Helsinki