Ihmisten erilaisuus 

Olemme jatkuvasti tekemisessä ja yhteydessä elämässämme ihmisten kanssa. Koska olemme kaikki ihmiset keskenämme erilaisia, niin ihmisten välinen yhteys, kommunikointi sekä tapa ja tunne kokea sekä kuulla asiat ovat aina erilaisia. Näkemykset ovat myös aina lähtökohtaisesti erilaisia keskenään. Kommunikointitaitomme, tapamme viestiä, ymmärrys itseämme ja muita kohtaan sekä käsitys ympäristöstä ovat jokaisella ihmisellä omansa. Tässä kaikessa edellä mainitussa on mahdollista kehittyä läpi elämän, eikä täydelliseksi ihmiseksi näiltä tiimoilta voi varmaankaan tulla missään vaiheessa. Mutta aina voi kehittyä ja tulla entistä paremmaksi versioksi itsestään. Muistetaan, että erilaisuus on rikkaus ja aina voi oppia muilta enemmän kuin uskookaan. Uskon, että olemalla avoin muiden näkemyksille, pääsee pitkälle ja pystyy avartamaan omaa maailmankuvaansa hyvinkin paljon.  

Olemme ihmisinä aina alttiita erehtymään, toimimaan väärin ja ajattelemaan lähes yleensä lopulta aina ensin itseämme ja tarpeitamme. Siksi haluankin heti alussa sanoa, että olemalla itselleen ja käytökselleen armollinen, pääsee elämässä pitkälle ja rohkein mielin eteenpäin. Eteenpäin menemiselle tärkeää, ellei jopa edellä mainittua tärkeämpää on omien virheiden ja epäonnistumisten myöntäminen, niistä opin ottaminen sekä anteeksi pyytäminen ja peiliin katsominen on oman kehityksen kannalta välttämätöntä. Tämä siksi, että ihminen ja ihmissuhteet kehittyvät ja paranevat entisestään.  

Kirja, joka sinunkin kannattaa lukea (varsinkin Proakatemialaisena) 

Luin kirjan “Idiootit ympärilläni” (Erikson, 2018), jossa tutkija ja kirjailija Thomas Erikson avaa konkreettisesti ja mielestäni mielenkiintoisesti, millaisia erilaisia sosiaalisia tyyppejä ympärillämme saattaa olla olemassa. Kirjassa Erikson on jakanut ihmiset neljään eri värityyppiin; punainen, keltainen, vihreä ja sininen. Erikson on keskittynyt ihmisten väliseen vuorovaikutukseen erilaisissa yhteisöissä sekä valmentanut mm. Ruotsin suurimpien yritysten johtajia. Onnistuneiden valmennusten ja tutkimustensa myötä Erikson antaa kirjassaan konkreettisia neuvoja, oikeaa tutkittua asiaa ja vinkkejä siihen, miten näiden neljän erilaisen ihmistyypin kanssa on mahdollista päästä samalle aaltopituudelle. Kirja johdattaa tietyllä tavalla inhimilliseen käytökseen ja vuoropuheluun kaikkien ympärillä olevien ihmisten kanssa. (Erikson, 2018).  

Kirja auttoi minua henkilökohtaisesti entistä paremmin ymmärtämään muiden ihmisten käyttäytymistä, ajatuksia ja ylipäätään ymmärtämään muita ihmisiä paremmin. Pystyn nyt ymmärtämään itseänikin paremmin kirjan luettuani. Tulevan tekstin aikana jaan tärkeimmät oivallukseni, neuvoni sekä ajatuksiani kyseisestä kirjasta. Kirjasta, joka jokaisen täytyisi lukea ymmärtääkseen itseään ja muita paremmin. Kirjasta hyötyy siis varsinkin Proakatemian tiimiyrittäjät sekä muut, jotka ovat tekemisessä päivittäin erilaisten ihmisten kanssa. Otin ainakin itselleni tästä ison työkalun tulevaan toimintaan tiimiyritykseni erilaisten persoonien kanssa toimimiseen.  

Idiootteja, onko heitä? 

Kirjan nimi “Idiootteja ympärilläni” kertoo siitä, kuinka ajattelemme usein muiden ihmisten olevan kerta kaikkiaan vaan idiootteja, typeriä, emmekä pysty käsittämään miksi he tekevät asioita niin kuin tekevät. Varmasti jokainen joskus on ajatellut toisen ihmisen käytöksen, tekemisen, olemisen tai vaikka näkökulman olevan todella typerää ja idioottimaista. Tekeekö kuitenkaan kenenkään tapa tehdä, nähdä tai olla tästä ihmisestä idiootin?  

Erikson kirjassaan kertoo hyvän vertauksen erilaisten ihmisten käyttäytymisestä verraten vaihdelaatikkoon. Kaikkia vaihteita ensinnäkin tarvitaan. Sama vaihde voi joskus olla väärä ja joskus oikea, kuten oikeiden vaihteiden kanssa autossa. Kirjan alkumetreillä jo annetaan lupaus, että luettuaan kirjan havahtuu takuuvarmasti huomaamaan, että idioottien määrä ympärillä on vähentynyt huomattavasti. Eli kaikkia ihmisiä ja persoonia tarvitaan. Tietenkin maailmassamme on tekoja ja asioita, jotka yleisesti voimme varmaan lähes jokainen tuomita idioottimaiseksi toiminnaksi. (Erikson, 2018). Tällaisiin oikeasti idiootteihin asioihin lukeutuu laittomat ja eettisesti väärin olevat asiat. Kuitenkaan niihin nyt sen enempää sekaantumatta, käsittelen ihmisten käsitystä idiooteista toisella näkökulmalla.  

Temperamentin vaikutus käyttäytymiseen 

Ihmisen käyttäytymiseen ja mm. Reagointiin vaikuttaa vahvasti tämän oma temperamentti. Hippokrateen mukaan ihmisen reagointiin perimmäinen ohjaava syy on temperamentti. Temperamentti merkitsee persoonallisuuttamme ja mielentilaamme, kuten alkuperäinen temperamentin tarkoitus kuuluukin. Temperamentti on iso säätelevä syy ihmisen toteutuvaan käyttäytymiseen ja reagointiin erilaisissa tilanteissa. (Erikson, 2018).  

Liisa Keltikangas-Järvinen avaa kirjassaan “Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot” (2018), kuinka ihmisen hallinnassa temperamentin nostattamat reaktiot ja tunteet eivät ole ihmisen hallinnassa. Kun taas käytös, mihin ihminen antaa temperamenttinsa johtaa, on henkilön itse päätettävissä. Kirjassa syvennetään ymmärrystä sosiaalisuudesta ja sosiaalisista taidoista sekä selvennetään niiden eroja. Mieleeni jäi erityisesti sosiaalisuuden olevan osa temperamenttia ja sosiaalisten taitojen kuuluvan persoonallisuuteen. Sosiaalisuus kuuluu ihmisen synnynnäiseen temperamenttipiirteeseen, joka tarkoittaa halua olla muiden ihmisten kanssa. Kun taas sosiaaliset taidot opittuja ja tarkoittavat ihmisen kykyä toimia ja olla muiden ihmisten kanssa. Sosiaalisuus on niin sanotusti synnynnäinen valmius ja tapa lähestyä muita ihmisiä. Se miten henkilö lähestyy muita ihmisiä ja toimii heidän kanssaan, kertoo henkilön sosiaalisista taidoista. (Keltikangas-Järvinen, 2018). 

Kiinnostavaa myös on, että jokaisen temperamenttipiirteen äärimuotoon liittyy ongelmia, oli kyse sitten pienestä tai suuresta määrästä liittyen kyseiseen ominaisuuteen. Eli ei ole olemassa yhtään temperamenttipiirrettä, joka tuottaisi enemmän hyötyä, mitä enemmän sitä on tai esiintyy. Esimerkkinä sosiaalisuus, joka matalana ja korkeana tuottaa ongelmia. Ongelmat ovat näissä molemmissa erilaisia. (Keltikangas-Järvinen, 2018).  

Idiootti vai sittenkin erilainen kuin minä?  

Aiemmin mainitsin neljästä värityypistä, joihin ihmiset on jaettu Idiootit ympärilläni -kirjan mukaan (Erikson, 2018) jota joku voisi myös vastustaa lokeroinnin takia. Jonkun mielestä voi olla väärin lokeroida ihmisiä, kuitenkin fakta on, että kaikki lokeroivat toisiaan. Kiinnitämme kaikki jatkuvasti erilaisuuteen huomiota ollessamme yhteydessä ihmisten kanssa. Ihmisten erilaisuuden alleviivaaminen voi olla hyväksi aina niin kauan, kun teemme sen oikein. Mikä tahansa työkalu, kuten tämä ihmisten neljään värityyppiin lokerointi voi olla vaarallinen. Tässä kuitenkin vaarallisuus liittyy itse työkalun sijaan itse työkalun käyttäjään. (Erikson, 2018).  

Mikään ei ole periaatteessa muuttunut historian aikana, kun miettii ihmisten “lokeroimista”. Ihmiset ovat luolassa elämisen aikana jo joutuneet pohtimaan ja toteamaan faktaa siitä, että kaikki ihmiset ovat erilaisia. Erilaiset kulttuurit ovat myös tuoneet historian alusta alkaen ihmisten erilaisuuden esille ja sitä kautta ihmisten lokeroimisen tiettyyn kategoriaan persoonaltaan, kulttuuriltaan tai asemaltaan yhteiskunnassa. (Erikson, 2018). 

Lokerointia ja olettamuksia 

Lokeroinnista puhutaan nykyään terminä suhteellisen paljon. Tai ainakin itse olen törmännyt termiin ja itse lokerointiin toimintana sekä olettamuksiin aika usein. Myös tiimissämme olemme puhuneet olettamuksista liittyen muihin tiimiläisiin sekä niiden tiedostamiseen. Liitän olettamukset huonon tutustumisen takia vahvasti lokerointiin. Itsekin saatan valitettavan usein ensitapaamisen perusteella jo jollain tapaa tehdä olettamuksia henkilöstä, edes kunnolla asiaa ajattelematta tai huomaamatta.  

Lokerointiin vaikuttaa ihmisen mielessä järjestelyntarve ympäröivästä todellisuudesta tekemällä oletuksia ja lokerointia. Näillä olettamuksilla ja sitä kautta lokeroinnilla “väärällä tapaa” on harvemmin oikeasti todellisuuspohjaa. Olettamisen sijaan kaikille kannattavampaa olisi kysyä ja vielä kerran kysyä. Kysyä rohkeasti henkilöstä, asioista, jotka mietityttävät ja ehkä sitä kautta saa mahdollisuuden oppia tuntemaan kyseistä henkilöä paremmin. Ei kannata jäädä siis vain oletuksen varaan, vaikka kysyminen ja aito halu tutustua ihmiseen myös ensimmäisen oletuspohjan jälkeen onkin aliarvostettua ja vaikeaa. Usein työhistorian perusteella saatamme lokeroida kahteen oletukseen ja yleensä molemmat nämä ovat virheellisiä. (Duunitori, 2021). 

1. Tuota hän osaa tehdä
2. Tuota hän haluaa tehdä jatkossakin

(Duunitori, 2021).  

Miksi muiden ymmärtäminen on tärkeää? 

Käsittääkseen ja ymmärtääkseen aidosti muita ihmisiä ympärillään, pitää ensin ymmärtää itseään. Kirjassa “Idiootit ympärilläni” henkilöiden jako neljään eri käyttäytymistyyppiin värien mukaan ei ole niin lukkoon lyöty. Vain 5 prosenttia maailman ihmisistä on pelkästään yhtä väriä, 80 prosenttia ihmisistä lukeutuu kahteen eri värityyppiin ja usein voi henkilö voi myös lukeutua kolmeen tai kaikkiin neljään eri värityyppiin. Eli suurin osa ihmisistä lukeutuu kahteen eri väriin käyttäytymistyyppiin. Yleensä kuitenkin joidenkin värityyppien ominaisuudet ovat toisiaan hallitsevampia kuin toiset. (Erikson, 2018).  

Tunnistettuaan toisen ihmisen käyttäytymistyypin, on hyvä oppia sopeutumaan ja tunnistamaan tietyn ihmistyypin käyttäytymisen näkyminen. Kaikkiin käyttäytymistyyppeihin kuuluvat erilaiset tavat ottaa ja antaa palautetta, käyttäytyminen stressaantuneena, palaveritilanteiden käyttäytyminen ja työnteon käyttäytyminen. Tuntemalla henkilön käyttäytymisentyypin on mahdollista myös voittaa tämän henkilön luottamus ja saada hänet tuntemaan olonsa kotoisaksi seurassasi.  

Jokaisen käyttäytymistyypin kanssa keskustellaan, annetaan ja otetaan palautetta vastaan, tehdään töitä ja pelkästään ollaan aivan eri tavoilla. Kun tunnistetaan ihmisten käyttäytymismallit, persoonallisuus sekä vahvuudet ja heikkoudet sitä myöten, on helpompi jakaa rooleja, työtehtäviä, mahdollistaa henkilöille parhaan mahdollisen opin ja kehittymisen ja hyödyntää eri henkilöitä hyvin myös yritysmaailman erilaisissa tilanteissa kuten esimerkiksi neuvotteluissa. (Erikson, 2018).

Ei ole kuitenkaan oikein perustella ja vedota omaa huonoa käytöstään tai säännöistä lipsumiseen aiemmin mainittujen neljän eri värityypin mukaan. Tai todeta, että “minä vain olen tällainen”. Käyttäytymistyypin tunnistuksesta on hyötyä erilaisille ryhmille ja yhteisölle luomaan turvallisuuden tunnetta, auttamaan ennakoimaan tilanteita sekä myös poistamaan mahdollista turhaa jännitystä ja stressiä. Tieto ja apu myös siitä, miten ihmiset voivat mahdollisesti tietyissä hetkissä toimia ja käyttäytyä. (Vetovoimainen vanhustyö, 2021). 

Erilaisuuden hyväksyminen  

Erilaisuuden hyväksyminen ei todellakaan ole aina helppoa, eikä varsinkaan silloin kun erilaisuus on ristiriidassa omien toimintatapojemme ja käsitystemme kanssa. Koska tämän hyväksyminen on vaikeaa, niin saatamme yleensä hakeutua samanhenkisten ihmisten pariin. Samanhenkisten ihmisten kanssa koemme tulevamme hyväksytyiksi ja ymmärretyiksi sekä kokevamme yhteyttä. Työpaikoilla, joukkueissa, tiimeissä ja esimerkiksi harrastusryhmissä olisi hyvä pyrkiä luomaan kaikille turvallinen ilmapiiri. Ilmapiiri, jossa jokainen ryhmän jäsen uskaltaa sanoa ääneen mielipiteensä, vaikka se olisikin erilainen kuin muiden tai valtaosan ryhmästä. Muiden ryhmän henkilöiden kunnioittaminen ja avoimuus oppia myös toisilta ihmisiltä on tärkeää ja kannattavaa jokaiselle ryhmän jäsenelle. (Vetovoimainen vanhustyö, 2021).  

Konfliktit 

Konflikteja ei kannata pelätä. Niiden pelkäämiseen ja suhtautumiseen vaikuttavat jokaisen omat taustat ja kokemukset. Itsestään erilaisen persoonan ja erilaisen ajatusmaailman omaavan henkilön kanssa saattaa tulla helpommin konflikti, kun samantyylisen ajatusmaailman ja persoonallisuuden omaavan henkilön kanssa. Sosiaalisiin konflikteihin yleisimpänä syynä on erilaiset tavat viestiä (Erikson, 2018).  

Eli viestintä ja siihen huomion kiinnittäminen sekä erilaisuuden huomioiminen viestintätavoissa on hyvä pitää mielessä. Viestintätaitoja pystyy kehittämään jokainen ihminen, jos haluaa. Opettelee hyväksymään erilaisuutta, tutustuu rohkeammin ja on avoin oppimaan viestintää erilaisten ihmisten kanssa. Itse olen Proakatemian aikana oppinut sietämään enemmän konfliktin mahdollisuutta ja tajunnut sen, että niitä ei kannata pelätä. Parhaimmassa tapauksessa konfliktit ja epäonnistumiset saattavat syventää omia ihmissuhteita sekä myös suhteita yritysmaailmassa.  

Miksi kehittyä? 

Myös ihmissuhteet kehittyvät sen myötä, kun ihmiset kehittyvät. Itsensä ja muiden ymmärtäminen entistä paremmin tässä maailmassa on jokaisen etu. Paras neuvo mielestäni muiden ymmärtämiseen ja kohteluun on tuttu lause varmasti monelle meistä; “kohtele muita, niin kuin haluaisit itseäsi kohtelevan”. Uskon, että muita ja itseään ymmärtämällä on mahdollista rakentaa suuria. Unelmatiimin rakentaminen on mahdollista silloin, kun ihmiset ymmärtävät toisiaan mahdollisimman hyvin ja haluavat sitä, sekä ovat myös valmiita muuttamaan heidän omaa käyttäytymistään ja näkemyksiään.  

Eriksonin mukaan 90 prosenttia työpaikkojen ongelmista johtuu huonosta kommunikaatiosta. Lukuisia yrityksiä valmentaneena Eriksonin mukaan on tärkeää vahvistaa omaa itsetuntemustaan ja sitä kautta kehittyä entistä paremmaksi vuorovaikuttajaksi muiden ympärillä olevien ihmisten kanssa. (Erikson, 2018). 

Neljä eri värityyppiä  

Seuraavaksi kerron pääpiirteet neljän värityypin käyttäytymismalleista, joista Eriksonin kirjassa “Idiootit ympärilläni” kertoo erittäin laajasti ja seuraavaksi kirjoitettuna lyhyet kuvaukset jokaisesta värityypistä (2018). Näihin käyttäytymismalleihin kuuluvat punainen, keltainen, vihreä ja sininen.  

Punainen henkilö 

Punaista henkilöä kuvataan yleensä kilpailuhenkiseksi, hallitsevaksi, voimakastahtoiseksi, nopeaksi, päämäärätietoiseksi, energiseksi, itsepäiseksi, kärsimättömäksi, suoraksi, uteliaaksi, kunnianhimoiseksi, ongelmanratkaisijaksi, aikaansaavaksi ja uteliaaksi (Duunitori, 2019).  

Yleensä punaisen tyypin tunnistaa selkeästi jo kaukaa ja heillä selkeä sekä tunnistettava elekieli. Punaisilla henkilöillä on usein tarve saada muut huomaamaan heidän olevan merkittävä persoona. Tilanteiden kuumetessa punainen henkilö on valmis puolustamaan näkemystään, katsomaan suoraan syvälle silmiin ja tietenkin hänellä on valmiina ässä hihassaan. Usein punaisten ääni on kova ja he osaavat tuoda asiat vakuuttavasti esille. Punaiset tykkäävät nopeudesta ja monille heille se on menestyksen mittari ja merkitsee laatua. Asiat hoidetaan vauhdikkaasti ja muutokset tehdään äkkikäännöksin. Punaiset pitävät usein etäisyyttä muihin, ainakin aluksi. He kättelevät voimakkain ottein, nojaavat mielellään eteenpäin ja elehtivät omistavasti. (Erikson, 2018). 

Punaisen vahvuuksia ovat intohimoisuus, joka saa asiat hoitumaan. Hommien hoitaminen nopeasti ilman märehtimistä ja toimiminen nopeasti. Punaisia on paljon erilaisissa johtotehtävissä. Punaisen haasteisiin kuuluu huono sietäminen jahkailulle, eli kärsimättömyys, ei tee asioiden perinpohjaista kyseenalaistamista ja punnitsemista, liikaa innostuessaan punaisesta saattaa tulla erittäin kontrolloiva, määräilevä ja toisten varpaille astuva. (Duunitori, 2019).  

Keltainen henkilö 

Keltaista henkilöä kuvataan yleensä puheliaaksi, innostuvaksi, impulsiiviseksi, positiiviseksi, viihdyttäjäksi, nopeaksi reagoijaksi, empaattiseksi, optimistiseksi, tunteelliseksi, avoimeksi, vakuuttavaksi, verbaaliseksi, ulospäinsuuntautuneeksi, luovaksi, spontaaniksi ja huomiota tarvitsevaksi (Duunitori, 2019).  

Keltaisen tyypin elekieli on usein luokseen kutsuvaa, avointa ja hän hymyilee paljon. Keltaiset tyypit vitsailevat usein senkin takia he ovat hyvää ja hauskaa seuraa monen mielestä. Silloin kun keltainen tuntee olonsa turvalliseksi, se myös näkyy ja yleisesti keltaista voi lukea kuin avointa kirjaa. Keltaiset tyypit ovat rytmiltään nopeita ja etenevät omintakeisesti sekä huokuvat itsevarmuutta. Keltaisilla tyypillistä on lähelle tuleminen, jos heidän olonsa, mielialansa ja fiiliksensä on sinä päivänä sellainen. Äänenkäyttö ja sen voimakkuus on keltaisilla usein alusta loppuun innostuksesta johtuen voimakasta. He eläytyvät kaikkeen ja se kuuluu myös äänessä. Hyvä kuvaus keltaisen toiminnalle on myös se, että jos heitä ei huvita tehdä asiaa, heille ei ole ongelma jättäytyä pois tästä asiasta. (Erikson, 2018). 

Keltaisen vahvuuksia ovat iloisuus, pirteys, viihdyttävyys, leppoisuus ja tunnelman kohottaminen porukassa. Keltainen juttelee helposti uusillekin ihmisille ja on yleensä miellyttävä persoona suurimman osan ympäröivien ihmisten mielestä. Keltaisen haasteisiin kuuluu pinnallisuus, itsekkyys, iso itsevarmuus ja muiden suunvuoron antaminen. Jos keltainen saa liikaa tilaa huoneessa, se voi jättää muut vahingossa keskustelun ulkopuolelle. Joskus tarinoihin tulee myös paljon värikynää. (Duunitori, 2019). 

Vihreä henkilö 

Vihreää henkilöä kuvataan usein joustavaksi, vakaaksi, kärsivälliseksi, muutosta ja konflikteja välttäväksi, sisukkaaksi, lojaaliksi, rauhalliseksi, huomaavaiseksi, avuliaaksi, suorittavaksi, hyväksi kuuntelijaksi, rakastettavaksi, luotettavaksi sekä ystävälliseksi (Duunitori, 2019). 

Vihreät tyypit ovat rentoja, he tulevat lähelle, katsovat usein ystävällisesti silmiin, elehtivät maltillisesti, toimivat suunnitelmallisesti ja nojaavat usein mielellään taaksepäin. Vihreitä tyyppejä voisi kuvailla harmonisiksi, hillityn elekielen omaaviksi ja heistä huokuu luottavaisuus ja rauha. Vihreät eivät viihdy yleensä erityisesti suurissa ryhmissä ja ympyröissä, sillä he menevät niissä helposti lukkoon ja vaikuttavat sen takia vaikeasti lähestyttäviltä. Elekieli paljastaa usein vihreät ja he yrittävät usein piilotella oikeita tunteitaan onnistumatta kuitenkaan siinä. Vihreä tyyppi ei halua olla huomion keskipisteenä. Vihreän kannattaa antaa tulla itse luoksesi, eikä häntä kannata pakottaa. Kun hänen kanssaan tuntee tarpeeksi hyvin, hän rentoutuu ja muuttuu luonnolliseksi. Vihreän äänenkäyttö ei juuri koskaan ole erityisen voimakas ja toisinaan häntä joutuu vähän myös potkimaan pakon edessä puhumaan. Vihreän käyttäytymisen tempo on kaiken kaikkiaan rauhallisempi kuin keltaisella ja punaisella. Vihreän mielestä liian tiukasi tehty aikataulu on erittäin huono ja hän alkaa ensimmäisenä hidastaa tahtia. Kaikkein tärkeintä on vihreän mielestä kanssaihmisten hyvinvointi ja deadlineillä on vähemmän merkitystä. (Erikson, 2018). 

Vihreän vahvuuksia ovat luotettavuus, ystävällisyys, joustavuus ja toimeen tulon helppous hänen kanssaan sekä yksinkertaisesti vihreän mukavuus. Vihreät ovat hyviä ja parhaimmillaan tiimityössä. Vihreän heikkouksia saattaa olla viestinnän epäselvyys ja hänen oma päättämättömyys, joka vie myös hänen ympäriltään energiaa. Vihreä ei välttämättä halua ottaa ikinä kantaa asioihin ja hänen on vaikeaa sietää muutosta. (Duunitori, 2019). 

Sininen henkilö 

Sinistä henkilöä kuvataan usein varovaiseksi, tutkivaksi, säntilliseksi, analyyttiseksi, kriittiseksi ajattelijaksi, tarkaksi, realistiseksi, pään kylmänä pitäväksi, järjestelmälliseksi, sovinnaiseksi, rutiineja ja ohjeita seuraavaksi, suunnitelmalliseksi, perfektionistiksi, objektiiviseksi, etäiseksi ja tarkkailevaksi (Duunitori, 2019). 

Sinisen tyypin tunnistaa siitä, että hän katsoo suoraan silmiin, puhuu elehtimättä, pitää mieluiten toisia ainakin aluksi etäämmällä, elehtii yleisesti vain vähän ja vain seisoo tai istuu. Siniset ovat valmiita lausumaan joskus vähän jopa dramaattisia käskyjä aivan pokkana ja vetävät mutkat suoriksi niin sanotusti. Sininen tyyppi on yleensä lähes aina introvertti ja miettii paljon omassa mielessään. Sinisen ääni ja eleet ovat yleensä hillittyjä ja vaisuja, ilmeet myös. He eivät pidä suurta meteliä itsestään ja siniselle tyypille nopeus ei ole menestyksen mittari. Asioissa saa kestää, sillä asiat tehdään järkevästi ja varmasti oikein. (Erikson, 2018). 

Sinisen vahvuuksia ovat rauhallisuus, analyyttisyys, järkevä ajatteleminen ja miettiminen ennen kuin toimii. Heillä on taito pitää pää kylmänä, jota moni saattaa kadehtia. Heikkouksia siniselle on kriittisen ajattelun seurauksena pessimismiin, epäileväisyyteen ja kyseenalaistamiseen meneminen. Joskus pahimmillaan sininen näkee ympärillään vain epäonnistumista ja synkkyyttä. (Duunitori, 2019). 

Mikä värityyppi itse olen? 

Kirjan aikana avattiin hyvin neljän eri värityypin käyttäytymistä ja myös monen esimerkkitilanteen kautta. Kirjan alkuvaiheilla olin varma, että olen pelkkä punainen henkilö. Kirjan luettuani loppuun olen melko varma, että minussa on pääasiassa keltaista ja punaista käyttäytymistyyppiä. 

Punaisesta käyttäytymismallista omaan energisyyden, päättäväisyyden, voimakastahtoisuuuden, nopeatempoisuuden, uteliaisuuden, suoruuden, itsepäisyyden, kärsimättömyyden, kilpailuhenkisyyden, ongelmanratkaisukyvyn ja pääsääntöisesti myös aikaansaamisen. Eli oikeastaan kaikki pääpiirteet punaisesta kuvaavat hyvin pitkälle minua. Tunnistan myös nopeuden olevan minulle tärkeä mittari onnistumiselle, laadulle ja menestymiselle. Teen asiat ja muutokset usein nopeasti ja tilanteiden kuumetessa katson syvälle asianomaista silmiin, ääneni nousee kieltämättä välillä turhankin korkealle enkä pelkää puolustautua tilanteessa omien näkemyksieni ja perusteiden avulla. Osaan ja tiedostan, että pystyn tuomaan asiat usein vakuuttavasti esille, vaikka en tietäisikään asiasta ihan täysin. Punaiselle tyypillistä on myös johtotehtävät, mutta koen että en välttämättä läheskään aina hakeudu johdon tehtäviin. Jos en tartu johtotehtävään tai –toimintaan, syynä on yleensä pelko epäonnistumisesta kyseisessä roolissa, huono tietämättömyys, osaaminen tai näkemys johtajan tehtävästä ja asian loppuun viemisestä sekä roolin hyödystä minulle itselleni. Aiemmin jo kuvattuna seuraava lause kiteyttää aika lailla vielä omat piirteeni punaisesta käyttäytymismallista.

“Punaisen haasteisiin kuuluu huono sietäminen jahkailulle, eli kärsimättömyys, ei tee asioiden perinpohjaista kyseenalaistamista ja punnitsemista, liikaa innostuessaan punaisesta saattaa tulla erittäin kontrolloiva, määräilevä ja toisten varpaille astuva” (Duunitori, 2019). 

Keltaisesta käyttäytymismallista omaan puheliaisuuden, innostuvaisuuden, positiivisen, nopean reagoimisen, empaattisuuden, optimistisuuden, avoimuuden, vakuuttavuuden, luovuuden, huomiota kaipaavan, viihdyttäjänluonteen ja sen, että hymyilen paljon. Olen yleensä miellyttävää seuraa ja miellyttävä persoona suurimman osan mielestä ympärilläni olevista ihmisistä. Huomioi sana yleensä, ellei punainen käyttäytymismalli ota minusta liikaa valtaa “huonolla” tavalla. Kun koen oloni turvalliseksi, se myös näkyy ja tykkään yleisesti aika nopeastikin olla ihmisiä lähellä ja halata huoletta puolituttuja. Äänensävyssäni huomaa mahdollisen innostuneisuuden. Lähestyn helposti uusia ihmisiä, olen pirteä ja juttelen monesti alusta alkaen aika avoimesti. Keltaiseen kuten punaiseen käyttäytymismalliin kuuluu itsekkyys ja itsevarmuus, jotka omaan aika hyvin. Itsekkyys on tuottanut välillä myös oikeasti ongelmia, josta yritän päästä pikkuhiljaa vähemmän itsekkäämmäksi ihmiseksi. Hyvä kuvaus keltaisen toiminnasta kuvaa myös minua: “Jos heitä ei huvita tehdä asiaa, heille ei ole ongelma jättäytyä pois tästä. (Erikson, 2018).” 

Tehkää tiiminä analyysi jokaisen tiimiläisen värityypistä  

Kirjassa annetaan vinkiksi työyhteisöille, ryhmille ja tiimeille tehtäväksi tehdä analyysi netissä, jonka avulla saa selville erittäin hyödyllistä tietoa kaikille tiimiläisille koko tiimin hyväksi. Analyysin avulla selviää myös, kuinka eri henkilöiden profiilit sopivat yhteen. Analyysin teko hyödyttää esimerkiksi tiimiyrityksiä, sillä se tarjoaa hyviä vinkkejä tehokkaaseen kommunikaatioon tiimiläisten välillä, auttaa selvittämään millaisissa olosuhteissa teemme töitä kaikista tehokkaimmin, merkitsee tärkeää tietoa johtajille, tarjoaa avaimia motivaatioon ja ennen kaikkea tarjoaa mahdollisuuden kehittyä yksilönä ja tiiminä. Tämä analyysi työkaluna on myös hyvä tapa vähentää epätietoisuutta ja lisätä tiimiläisten tuntemista entistä paremmin. Työkaluna tämä on loistava, jos oikeasti tiimi, ryhmä tai porukka haluaa työskennellä yhdessä ja tulla toimeen keskenään mahdollisimman hyvin, ellei jopa parhaimmalla tavalla mihin pystyä. (Erikson, 2018). 

Loppuun 

Luin ensimmäisen kerran kirjan “Idiootit ympärilläni”, josta sain palon kirjoittaa ja käyttää kirjaa päälähteenäni tähän esseeseeni. Kirja sai minut ajattelemaan ja ymmärtämään itseäni ja muita ihmisiä entistä paremmin. Olen aidosti tätä mieltä, sillä tämän kirjan oivallukset jäivät elämääni ja huomaan ihmisten kanssa “skannaavani” ihmisten käyttäytymisestä merkkejä siitä, mitä värityyppiä tämän käyttäytyminen saattaisi edustaa. Palautteen vastaanoton ja antamisen, työn tekemisen ja ihmisten kanssa käyttäytymisen kautta olen pystynyt tekemään kyseisiä havaintoja muista ihmisistä sekä siitä, miten kyseisen henkilön kanssa kannattaa toimia eri tilanteissa. Jatkossa haluan tutkia ja lukea esimerkiksi kirjallisuutta lisää liittyen erilaisten ihmisten kanssa toimimiseen ja siihen, miksi ihminen käyttäytyy juuri niin kuin sillä hetkellä käyttäytyy. Jatkossa tiedostan myös paremmin heikkouteni ja vahvuuteni käyttäytymiseen liittyen erilaisissa tilanteissa erilaisten ihmisten kanssa. Punaisen ja keltaisen käyttäytymismallin omaavana saattaa minulle tulla myös jatkossakin tiukkoja tilanteita ja peiliin katsomisen tarvetta.  

Lähteet 

Erikson, T. Idiootit ympärilläni. 20.01.2018. Bookbeat. E-kirja. Atena kustantaja. Viitattu 17.11.2023. https://www.bookbeat.fi/kirja/idiootit-ymparillani-66049  

Keltikangas-Järvinen, L. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. 13.11.2018. Bookbeat. E-kirja. Wsoy kustantaja. Viitattu 23.11.2023.  https://www.bookbeat.fi/kirja/sosiaalisuus-ja-sosiaaliset-taidot-89277  

Duunitori. Alanvaihto – “Väärä lokero on kuin pakkopaita, josta on vaikea pyristellä eroon -Työhistoria ei kerro kaikkea osaamisesta.” Alhroth Aki. 13.09.2021. Blogiteksti. Viitattu 23.11.2023. https://duunitori.fi/tyoelama/lokerointi  

Duunitori. Työyhteisötaidot -”Nämä 4 väriä paljastavat heikkoudet ja vahvuudet työpaikalla – tunnistatko rasittavan työkaverisi kuvauksista?” Ikonen Inka. 08.11.2019. Blogiteksti. Viitattu 23.11.2023. https://duunitori.fi/tyoelama/idiootit-ymparillani-varityyppi  

Vetovoimainen vanhustyö. Virolainen, A. Kekäläinen, H. “Erilaisuus työyhteisössä on rikkaus.” 01.02.2021. Blogiteksti. Viitattu 23.11.2023. https://vetovoimainenvanhustyo.fi/blog_post/erilaisuus-tyoyhteisossa-on-rikkaus/