Tampere
29 May, Wednesday
27° C

Proakatemian esseepankki

Ylärekisterin ajattelu



Kirjoittanut: Aleksi Kolunsarka - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Systeemiäly 2006
Systeemiäly - Näkökulmia vuorovaikutukseen ja kokonaisuuksien hallintaan
Esa Saarinen
Raimo Hämäläinen
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Tämän akateemisen esseen ovat kirjoittaneet: Aleksi Kolunsarka ja Juha Kankaanpää. 

 

Johdanto 

Kirjoitimme aiemmin esseen ajattelemisen taidosta ja siitä, miten se synnyttää parempaa elämää. Ajattelun kehittäminen on hyvä aloittaa oman tekemisen tarkastelusta kysymisen kautta, mutta mitä jos tällä kertaa tarkastelemme oman ajattelun sijasta ajattelua laajemmasta näkökulmasta? Filosofian professori Esa Saarinen on matkansa varrella tuonut keskiöön parrasvaloihin ylärekisterin ajattelun teeman, joka on oman kukoistavan asenteen ja ajattelun viemistä tekemisen tasolle ihmissuhteissa. Ajatteletko koskaan sitä, miten vuorovaikutat toisten ihmisten kanssa? Minkälainen sävy sanoistasi tai eleistäsi välittyy muille? Mitä saapuu tilaan, kun sinä saavut paikalle? Tuotko mukanasi positiivista vai negatiivista energiaa? Nämä ovat kysymyksiä, joita jokaisen aika ajoin kannattaisi pohtia, sillä loppujen lopuksi ihmissuhteet ovat yksi elämään tärkeimmistä vaikuttavista tekijöistä. Sillä miten ajattelet toisista, on suora vaikutus käytökseesi. Mitä jos keskittyisit itsesi sijaan toisiin ja antaisit positiivisemmille ajatuksille mahdollisuuden ja olisit tarttumatta toisten pintapuutteisiin? Parempi ajattelu toisista synnyttää parempia suhteita, uusia mahdollisuuksia ja parempaa elämää myös ympärillesi. Ylärekisterin ajattelu kuuluu hyveisiin, joka mielestämme jokaisen kanssa kulkijan tulisi elämän varrellaan omaksua. Suo hetki aikaasi ja sukella ylärekisterin ajattelun maailmaan.

Tämän esseen tarkoituksena on herättää ajatuksia siitä, miten hyvin pienet asiat vaikuttavat tulevaisuuteemme. Sinun ensimmäiset viisitoista sekuntia tapaamisesta voi olla tärkeämpää, kuin miten hoidat loput tapaamisesta. Lämpimämpi ajattelu tulevaisuudesta luo parempia mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia voi myös luoda itse. Surkuhupaisinta siinä on se, kaikki lähtee niinkin yksinkertaisesta asiasta liikkeelle, kun oma ajattelu. Toisaalta yhtä helposti voi vain olla näkemättä mahdollisuuksia. Se on itseasiassa todella helppoa ja sitä ihmiset jopa automaattisesti tekevät. Oman ajattelun avaaminen valoisammaksi on onneksi kustannustehokasta. Kaikki lähtee liikkeelle siitä, että laittaa oman ajattelunsa kriittisen tarkastelun kohteeksi. Näin on mahdollista hakkeroida omia aivojaan ajattelemaan johtajuutta, liikeideoitaan sekä elämää kohtaa kestävämmin ja valoisammin.

Mitä on ylärekisterin ajattelu?

Ylärekisterin ajattelulle ei ole muodostettu virallista määritelmää, mutta sitä voisi ajatella seuraavasti. Ylärekisterin ajattelu on avoimempaa ajattelua ja suhtautumista sekä halua katsoa elämää positiivisemmassa valossa tilanteesta huolimatta. Se pitää sisällään  positiivisemman ajattelun teemoja kuten kunnioittavuus, arvonanto, ihmeenomaisuus, ilo, kauneus, onnellisuus ja hyvyys. Ylärekisterin ajattelu voi olla osa lähes kaikkia vuorovaikutustilanteita, mutta hyvin usein mukana on tavanomaisuuden teema. Se on toisten kohtaamista niin sanotusti yli puolivälin sillä ajatuksella, että positiosta tai auktoriteetista huolimatta voit esimerkiksi kättelytilanteessa tulla toista vastaan ja ottaa tilanteen vastaan aidosti myötäeläen. Ylärekisterin ajattelussa oleellista on eritoten pienten asioiden huomioon ottaminen eleinä, tekoina ja sanoina sellaisissa tilanteissa, joissa ne todennäköisesti ovat vuorovaikuttajalle itselleen pieniä ja vaivattomia, mutta vuorovaikutuksen vastaanottajalle ne voivat merkitä paljon. Tärkeä teema ylärekisterin ajattelua on myös huumori, hyväntahtoisuus ja elämänkaveruus, jotka osaltaan luovat positiivista energiaa vuorovaikutustilanteisiin ja rikastuttavat keskusteluun osallistuneiden elämää mahdollistaen suhteiden syvenemisen. Käytännön esimerkkejä ylärekisterin ajattelusta ovat esimerkiksi kiitollisuus asenteena, tekoina ja sanoina, toisten ottaminen huomioon kysymällä jostain heille tärkeästä tai tervehtiminen saapuessasi aina kun astut tilaan. Mikäli vuorovaikutustilanteessa ihmisillä on jotakin parhaillaan meneillään, luo silmiin katsominen ja nyökkääminen tunteen kohdatuksi tulemisesta. (Saarinen 2021.)

Ylärekisterin ajattelun tärkeimpiä teemoja on se, että erilaisia mahdollisuuksia voidaan nähdä sellaisistakin tilanteista, joista nämä mahdollisuudet eivät vielä erotu läsnäolollaan. Olennaista roolia ylärekisterin ajattelussa näyttelee mielenmallit. Ihmisellä on tapana muodostaa hyvinkin nopeasti, jopa sekunneissa mielenmalli jostain ilmiöstä, asiasta tai henkilöstä. Luomme mielenmallit siitä syystä, jotta voimme hallita tilanteita. On kuitenkin erityisen tärkeää avata omia mielenmallejaan systeemi 2-tasoisesti, jotta pääsemme itsekeskeistä nopeaa ajatteluamme syvemmälle. Monet hyvin pienet ja mitättömät asiat voivat tiedostamattomasti vaikuttaa suhtautumistapaamme eri tilanteissa. Esimerkiksi jonkun henkilön tittelillä tai ulkonäöllä saattaa olla meihin estävä vaikutus jonkun hienon asian tai yhteistyön syntymiselle. (Saarinen 2021). Lisää ajattelun toimimisesta  Kahnemanin kahden systeemin mukaan voit lukea esseestämme Ajattelun taito – https://esseepankki.proakatemia.fi/ajattelemisen-taito/ 

Ylärekisterin ajattelun haltuun ottaminen

Ylärekisterin ajattelu vaatii nykyisten mielenmallien haastamista ja harjoittelua, josta myöhemmin voi muodostua osa ajattelijan identiteettiä. Osa ylärekisterin ajattelua on mahdollisuuden antaminen sattumien syntymiselle. Se vaatii näkökulmien vaihtamista, jotta ympärillämme olevia mahdollisuuksia on ylipäätään mahdollista nähdä. Kyse on siitä miten suhtaudumme eri tilanteisiin, ihmisiin ja asioihin merkityksellisyyden näkökulmasta. Se vaatii omien ajatuksien pohtimista siitä, miksi joissain tilanteissa päättää tehdä, sanoa tai olla sanomatta jotakin. Esimerkki pienen teon tekemättä jättämisestä voi olla se, että aamuisin saapuessasi jätät tervehtimättä työkaveriasi, vaikka työkaverillesi tervehtiminen saattaisi olla hyvinkin merkityksellinen teko. Hän kokee olevansa sinulle pelkkää ilmaa hyväksytyksi ja kohtaamiseksi tulemisen sijaan. Jos ylärekisterin ajattelu näkyy käytännössä hyvin pieninä tekoina, sanoina ja eleinä, on pohdinnan arvoista miettiä, mikä sinua estää tervehtimästä häntä? Mitä hänen arvon nostaminen ja hänelle tervehtiminen on loppujen lopuksi sinulta pois? Miksi et uhraisi hetken aikaasi ja tutustuisi häneen? Kollegasi saattaa olla hyvin mielenkiintoinen persoona ja vuorovaikutuksenne tulevaisuudessa erittäin herkullista. Kenties hänestä tulee uusi ystäväsi tai teillä on yhteisiä mielenkiinnon kohteita. (Saarinen 2021.)

Ylärekisterin ajattelussa ei ole kyse siitä, että kaikessa tekemisessä tai sanomisessa pitäisi aina olla samaa mieltä, mutta toisen arvoa ja hänen punnittua harkintaa voi silti kunnioittaa tilanteessa kuin tilanteessa. Aitous ja toisen ottaminen tilanteen vaatimalla vakavuudella synnyttävät lähestymisen niin sanotusti “sydämestä sydämeen”, jonka johdosta jotakin syvempää on mahdollista lähteä kehkeytymään. (Saarinen 2021.)

Osa ylärekisterin ajattelua on myös vastuun ottaminen ilmapiiristä yksilönä, vaikka ilmapiiri syntyykin aina kollektiivisesti. Tilanteessa sen ajatteleminen, miten minä voin luoda positiivista energiaa ja innostusta esimerkiksi yrityksen viikkopalaverissa tai saapuessasi kotiin töistä perheesi luo, vaikuttaa oleellisesti siihen millainen ilmapiiri tilanteeseen rakentuu ja mitä tilanteessa kehkeytyy. Tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, miten kuuntelet ja olet tilanteissa läsnä. Keskitytkö omiin sinulle tärkeisiin teemoihin vai kiinnitätkö huomion toisiin jatkaen heidän lauseita positiivisella sävyllä niin sanotulla seinäsyöttötekniikalla rakentaen parempaa keskusteluyhteyttä, määrittää  onko tilanteessa mukana dialogin elementit, joissa muut vuorovaikutuksessa olevat kokevat tulleensa nähdyksi ja kuulluksi. (Saarinen 2021.)

Ylärekisterin ajatteluun kuuluu kokonaisuuksien hahmottaminen ja asioiden ajattelu laajemmasta näkökulmasta. On ajateltava, miten oma toiminta vaikuttaa systeemissä. Sen lisäksi, että toimit itse kunnioittavasti, hyväntahtoisesti ja hyvän huumorin puitteissa, voit toimia myös yhteyksien synnyttäjänä. Silloin otat muut tilassa tai organisaatiossa olijat huomioon ja yhdistät kenties kaksi entuudestaan toisille tuntematonta sillä ajatuksella, että jotain uutta voi syntyä. Kenties tiedät heillä olevan joitain yhteisiä intressejä tai sitten sattuman kautta syntyykin jotain täysin odottamatonta. Samankaltainen tilanne voi syntyä myös toiseen suuntaan, jossa joku kysyy sinua johonkin ennalta odottamattomaan tilanteeseen mukaan tai vierailemaan jossain uudessa paikassa. Voit suhtautua tilanteeseen sivuuttamalla sen eleettömästi, kieltäytyä kohteliaasti tai antaa tilanteelle ja sattumalle mahdollisuuden ja antaa hetken aikaasi uusien suhteiden syntymiselle. Tämänkaltaiset “sivupöytäkeskustelut” voivat olla elämän käänteen tekeviä hetkiä. (Saarinen 2021.)

Mikset ostaisi ruusuja joka päivä?

Ihmiset eivät muista mitä sinä olet tehnyt tai heille sanonut, vaan he muistavat sen tunteen, joka sinä olet heissä herättänyt. Ruusun osto on kuvaileva termi mikrokäytöksestä, jossa selkeästi erottuu normaalista positiivinen ja innostava elämänote yhteisessä eletyssä todellisuudessa. Ruusun ostaminen kuvailee ylärekisterin ajattelusta syntyvää käytöstä, jolla on mahdollista tuottaa elämää eteenpäin ponnistavia positiivisuuksia. Ruusun ostaminen lähtökohtaisesti vaatii pienen määrän ponnisteluita, sillä yleisesti käytäntö on ruusun ostamattomuus. Ruusun ostamattomuus näkyy kaikissa sellaisissa tilanteissa, jossa jotain positiivisempaa, innostavampaa tai tuottavampaa olisi voinut kehkeytyä, mutta mielenmallien, ajattelun puutteen tai pelon myötä nämä mahdollisuudet jäävät toteuttamatta. (Saarinen & Hämäläinen 2004.) 

Ruusun ostamattomuuksia ovat muun muassa: 

  • Kiinnostumattomuus harjoittelijaan, joka tulee sattumalta samaan hissiin.
  • Palaveriin sisään astuminen yhtä laimealla epäinnostavuudella kuin muutkin osallistujat.
  • Toisen arvostamatta jättäminen pienenkin onnistumisen jälkeen, vaikka se voi toiselle tuntua suurelta.
  • Toisen esityksen aikana huomion kiinnittäminen muualle.
  • Silmiin syvälle katsomisen, hymyilemisen ja innostavan myötäelämisen puuttuminen.
  • Toisen selkeän ulkonäköön panostamisen epähuomioiminen. 

Ruusun ostamattomuus luo “business-as-usual”-ajattelun hyväksymistä ja kelposuorittamista. Näin syntyy kelpopalavereja, kelpojohtamista, kelpodialogia, kelpopäätöksiä ja kelpokehitystä. (Saarinen & Hämäläinen 2004, 15). Innostuminen luo onnistumista ja onnistuminen luo innostumista. Ruusun ostamattomuuden käytäntö on yllättävän helppo rikkoa, kunhan uskaltaa avata mielenmallia sen osalta, että näkee positiiviset tunteet ja arvostuksen yksilöä, tiimiä tai organisaatiota kantavana voimavarana. Ruusun osto lisää positiivisten tunteiden ja käyttäytymismallien syntymisen mahdollisuutta ja luo organisaatioihin itseohjautuvaa positiivis-innostavaa kulttuuria.

Pintapuutteet mahdollisuuksien esteenä

Pintapuutteet ovat elämää latistavia toissijaisia pienoistekijöitä, jotka haittaavat uusien tai parempien mahdollisuuksien syntymistä sekä piilottavat potentiaalia. Pintapuutteet ovat valheellisia ajatusvinoumien tuomia puutteen kokemusta synnyttäviä tekijöitä. Pintapuutteet syntyvät nopean ajattelun myötä systeemi-1-tasoisesti ilman asian kriittistä tarkastelua. Mielenmallit, opitut kaavat ja järjestelmät sekä omahyväisyys ja ajattelemattomuus synnyttävät pintapuutteiden määreitä. Ne syntyvät automaattisesti ja ohjaavat toimintaamme. Pintapuutteita näemme erilaisissa tilanteissa, asioissa, ihmisissä, suhteissa sekä itsessämme. Esimerkiksi kuulokkeiden unohtaminen kotiin työpäivänä voi synnyttää puutteen tunnun, sillä olet aina kuunnellut musiikkia kävellessäsi töihin. Pintapuutteen tuominen keskiöön latistaa elämääsi jo aamusta, ellet halua nähdä pintapuutteen ohi asioista positiivisia puolia. Voi olla, että olet unohtanut soittaa läheisillesi viime aikoina, jonka voisit hyvin hoitaa nyt musiikin kuuntelun sijasta. Käveleminen ilman musiikkia voi myös luoda mahdollisuuden ajatella tai kuunnella katujen elämää, jos uskallat rikkoa pintapuutteen. Pintapuute voi myös olla antamisen ja saamisen balanssin liika tarkkailu ohittaen erilaiset piilevät mahdollisuudet. Haluttomuus tehdä muutaman päivän myyntitöitä uuden tuotteen parissa liian pienen korvauksen myötä voi evätä mahdollisuuden huomata kyseisen tuotteen yllättävä kysyntä. Pintapuutteet ajavat siis kohti itsepäisempää ajattelua, joka on haitallista pitkällä aikavälillä.

Pintapuutteita näemme eri ihmisissä hyvinkin paljon, vaikka emme haluaisi sitä myöntää. Pukeutuminen, ulkonäkö ja puheääni ovat hyviä esimerkkejä positiivista vuorovaikutusta estävistä pintapuutteista. Nämä eivät ole millään tavalla vuorovaikutukseen aidosti keskiössä vaikuttavia tekijöitä, mutta annat niiden nousta vuorovaikutuksen esteeksi tarttuessasi pintapuutteisiin. Ihminen tekee pintapuutereagointeja jatkuvasti, sillä mielenmallimme ohjaavat meitä. Näin tyydymme tekemään meitä muka-tyydyttäviä ratkaisuja, jotka todellisuudessa ovat potentiaalia piilottavia ja elämää latistavia ratkaisuja. Ulkonäkö tai pukeutuminen ei millään tavalla ole kytköksissä ihmisten mahdollisuuksiin tuoda yhteiseen hetkeen jotain, josta saattaa jotain kehkeytyä. Pintapuutteet ohjaavat toimintaamme, ellemme pyri tietoisesti estämään niiden vaikutusta käyttäytymiseemme omaa ajatteluamme hyödyntämällä (Saarinen 2021). Parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää sekä parempi ajattelu toisista synnyttää parempia vuorovaikutussuhteita. Minkälaisia ajatuksia kulkee päässäsi, kun uusi ihminen lähestyy sinua? Asiaa on hyvä pohtia monelta eri kantilta niin, minkä asioiden todella toisessa ihmisessä annat vaikuttaa sinuun tai yhteiseen vuorovaikutukseenne. Pintapuutteita on hyvin hankala miltei mahdoton estää syntymästä, sillä ne syntyvät nopean ajattelumme myötä automaattisesti tunteiden, mielenmallien ja kokemusten perusteella. Voimme kuitenkin aina päättää itse sen, miten suhtaudumme pintapuutteisiin. Lisäksi voimme avata mielenmallejamme, sillä ymmärrämme ja tarkastelemme ympärillä olevaa systeemiä aina mielenmalliemme ohjaamana. Mielenmallit avautuvat pintapuutteita ohittaessa ja niistä syntyneistä mielenmallia avaavista mahdollisuuksista. Hidas ajattelu ylärekisteristä ohjaa pintapuutteiden ohituskaistalle eli sille tielle, joka tuo sinulle enemmän mahdollisuuksia, parempia suhteita sekä onnistumisen edellytyksiä. Ylärekisterin ajattelu auttaa ohittamaan siis pintapuutteita, sillä syväluotaava positiivinen hidas ajattelu auttaa näkemään asioista, ihmisistä ja tilanteista niiden parhaat puolet. 

Positiivisen yläkierteen synnyttäminen

Barbara L. Fredrickson (2002) opiskelijoihin suunnatussa tutkimuksessaan tutki positiivisten tunteiden vaikutusta erilaisiin ilmiöihin. Tutkimuksesta ilmeni, että positiivisilla tunteilla on pitkäkestoisia positiivisia vaikutuksia, sillä tunteiden kautta ne jäävät elämään erilaisiin positiivisiin käyttäytymismalleihin. Positiivisten käyttäytymismallien lisääntyessä ympäristössä se vaikuttaa positiivisesti organisaatiokulttuuriin. Näin ollen lisääntyy positiivinen yläkierre organisaatiossa, joka luo innostumista ja onnistumista. Fredrickson kutsuu tätä broden and build-teoriaksi. 

KUVIO 1. Positiivisten tunteiden avulla positiiviseen yläkierteeseen (mukaillen Fischer 2006, 112)

Positiivisten tunteiden ja käytöksen myötä on mahdollista (Fredrickson 2002):

  • Vähentää negatiivisten tunteiden syntyä
  • Luoda pitkäkestoista ja vahvaa resilienssiä haastavina ajankohtina
  • Lisätä vaihtoehtoisten selviytymisstrategioiden määrää
  • Rakentaa kestäviä psykologisia voimavaroja

Positiiviset tunteet eivät tuo onnellisuutta, iloa tai optimistisuutta vain juuri tähän hetkeen, vaan ne myös kasvattavat pitkällä aikavälillä resilienssiä eli kykyä selvitä vastoinkäymisistä. Losadan (1999) tehdyt tutkimukset osoittavat positiivisen vuorovaikutuksen ja toisten huomioimisen olevan tärkeimmät tekijät huipputiimin rakentumisessa. Mitä enemmän olemme kiinnostuneita toisista, jaamme positiivista energiaa sekä annamme vuorovaikutuksemme sisältää mahdollisuuden oppia toisistamme pintapuutteiden ohi, avaamme täten uudenlaisia positiivisia mahdollisuuksia. Positiivinen yläkierre luo yhteistä innostumista, joka johtaa sidosenergian vapautumiseen ympäristössä. Potentiaalin vapautuminen on mahdollista, kun hyvistä ajatuksista lähteneet pienet positiiviset teot ovat aloittaneet positiivisen yläkierteen syntymisen mahdollisuuden. Jokainen positiivinen teko on hyväksi organisaatiolle, sillä se inspiroi myös muita toimimaan samoin. Positiiviset tunteet korreloivat luovuuden, minäkyvykkyyden ja motivaation kanssa. Vaikka tunteet syntyvät monesti systeemi-1-tasoisesti niin, ettemme niiden syntymiseen voi vaikuttaa, voimme aina pyrkiä ajattelemaan lämpimämmin suoraan ylärekisterin kautta. Ylärekisteristä tulleet ajatukset inspiroivat meitä positiivisten käyttäytymismallien synnyttämiseen, jonka myötä positiivisia tunteita on mahdollista syntyä ympärillä. Positiiviset tunteet ovat siis yritykselle erittäin suuri kilpailukykyä tuottava tekijä. Näitä tunteita voi syntyä itselle ja ympärille ylärekisterin ajattelun myötä. Omalla positiivisella ajattelulla ja käyttäytymisellä on vaikutusta oman onnellisuuden lisäksi ympäröivän systeemin toimimiseen (Fischer 2005, 113). Positiivinen yläkierre parhaillaan tarttuu koko organisaatioon, jolloin työntekijöistä se on mahdollista välittyä asiakkaille ja myyntineuvottelijoista suoraan yhteistyökumppaneille. Ylärekisterin ajattelu luo organisaatiolle mahdollisuutta vaikuttaa suoraan asiakkaiden tuntemaan kokemukseen organisaatiosta positiivisella ja sitouttavalla tavalla.

Final words

Ylärekisterin ajattelu saattaa kuulostaa lyhyesti selitettynä yltiöpositiiviselta propagandalta. On kuitenkin hyvä muistaa, että kriittinen ajattelu on hyvin tärkeää ja arvokasta. Ylärekisterin ajattelu kuitenkin tuo enemmän isoja visioita, aitoja mahdollisuuksia, potentiaalia ja onnellisuutta elämään. Kaikki lähtee liikkeelle lämminsävytteisestä ja ennakkoluulottomasta mielenmalleja avaavasta ajattelusta, joka herkästi lähes omalla painollaan alkaa jo tuottamaan pieniä muutoksia käyttäytymisessä. Kun muuttuneen käyttäytymisen tuoman hyödyn huomaat vuorovaikutuksissa, väistämättä etsit mahdollisuuksia vaikuttaa lisää. Täten on mahdollista, että systeemi uudistuu kohti älykkäämpää, lämpimämpää, rohkeampaa sekä luovempaa mahdollista versiota itsestään. Ylärekisterin ajattelu luo siis positiivista perhosefektejä ympäristöön. Osta ruusuja, näe kirkkauksia, riko pintapuutteita. Kun ajattelet avoimemmin ja valoisammin ylärekisteristä, huomaat toimivasi melko älykkäästi ekosysteemeissä. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta oppia, nähdä, löytää sekä toteuttaa aivan erilaisia ainutlaatuisia asioita verrattuna sellaisiin henkilöihin, jotka ovat vankilassa pintapuutesellissään. Ajatusmaailmasi tuotokset ja minkälainen sävy sanoistasi ja eleistäsi muille välittyy, voi olla merkittävin elämääsi ohjaava tekijä. Se on sinusta itsestäsi kiinni haluatko kohdata maailman positiivisemmassa sävyssä ja synnyttää ympärillesi parempi suhteita ja parempaa elämää.

 

”Tietysti se, minkä ihminen kokee kielteisenä tai myönteisenä jonkun asteisesti heijastelee sitä, miten hän kaiken kaikkiaan ajattelee” 

– Saarinen 2014.

 

 

Lähteet:

Saarinen, E. 2021. ”Helmikuinen kaulaliina” – 3/8 Filosofia ja systeemiajattelu. Luento. YouTube-video. Julkaisija Aalto University 19.2.2021. Viitattu 30.4.2022. https://www.youtube.com/watch?v=nSnnfkJHmbA&t=2321s

Saarinen, E. 2014. “Kirkkaudet, The Queen ja tie tästä eteenpäin” – 7/7 Filosofia ja systeemiajattelu. Luento. YouTube-video. Julkaisija Aalto University 7.4.2014. Viitattu 1.5.2022. https://www.youtube.com/watch?v=680A7kcJ4D8

Hämäläinen, R. Saarinen, E. 2004. Systeemiäly. Näkökulmia vuorovaikutukseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Helsinki University of Technology, Systems Analysis Laboratory Research Reports.

Fischer, M. 2006. Positiivisten tunteiden ja asenteiden vaikutus vuorovaikutussuhteissamme, teoksessa: Systeemiäly 2006. Hämäläinen, R. Saarinen, E. (toim.), Helsinki University of Technology, Systems Analysis Laboratory Research Reports, ss. 105-116. 

Fredrickson, B. 2002. Positive Emotions, teoksessa: Snyder, C. Lopez, S. (toim.), Handbook of Positive Psychology. Oxford University Press.

Losada, M. 1999. The Complex Dynamics of High Performance Teams. Mathematical and Computer Modelling, vol. 30, pp. 179–192.

 

Kehityn ja kehitän, innostun ja innostan! 25-vuotias tiimiyrittäjä Proakatemialta, joka uskoo paremman ajattelun, yhteistyökykyjen sekä johtajuuden olevan yrityksen menestyksen tärkeimmät mahdollistajat. Lupa verkostoitua!

Kommentoi