1 JOHDANTO

Suomalainen menestysresepti on julkkiskokki Jyrki Sukulan luotsaama televisio-ohjelma, jossa etsitään uutta suomalaista menestysreseptiä. Televisio-ohjelmassa seurataan kilpailijoiden matkaa, pienille ja keskisuurille elintarvikevalmistajille tarkoitetussa innovaatiokilpailussa ensimmäisestä pitchauksesta kilpailun finaaliin asti. Ensimmäinen Suomalainen Menestysresepti -kilpailu käynnistyi syksyllä 2018 ja se esitettiin televisiossa vuonna 2019. (Suomalainen Menestysresepti 2019.)

Katsoin kaikki ohjelman seitsemän jaksoa DPlayn -suoratoistopalvelusta. Katsoin kaikki jaksot ihan ajatuksen kanssa ja pysähdyin välillä kirjoittamaan muistiinpanoja tätä esseetä varten. Jaksoissa käsiteltiin asiantuntijoiden avustuksella mm. tarinan ja konseptin muotoilua, pitchauksen rakentamista, sitoutumista, kuluttajatutkimuksen toteuttamista sekä markkinointia.

Ensimmäisen jakson jälkeen jäljelle jäi seitsemän kilpailijaa, jotka saivat S-ryhmältä 15 000 € tuotekehitykseen ja jokaisen jakson aikana heille annettiin jokin uusi tehtävä suoritettavaksi. Kirjasin tehtävät ja niihin annetut ohjeet ylös ja ajattelin nyt jakaa ne teidän kanssa.

2 KONSEPTI JA TARINA

Ensimmäinen kilpailijoille annettu tehtävä oli konseptin ja tarinan rakentaminen. S-ryhmän tarinankertoja Marko Kulmala totesi, että ”Konseptin tarkoitushan on ymmärryttää ihmisille, oivallus, hyöty, syy uskoa siihen tuotteeseen.” Hän ohjeisti kilpailijoita miettimään kolmea kysymystä:

• Miksi joku tarttuisi teidän tuotteeseen?
• Mitä se tuote edustaa?
• Mitä hyötyä siitä on hänelle?

”Synnyttäkää ihmisissä tunne tai intohimo tai vimma saada sitä teidän tuotetta. Se tapahtuu tarinan taikuudella.” (Kulmala 2019).

Tarkoituksena oli siis kertoa tuotteen konsepti tarinan keinoin. Joskus tarina voi myös tuoda esiin ihmisiä tuotteen taustalla, kuten Ben & Jerry’s, Karl Fazer ja Kolme Kaveria. Kulmala kehotti myös miettimään, että minkälaiset tarinat meitä puhuttelevat tänä päivänä.

”Tunteisiin täytyis päästä käsiksi ja kristallinkirkasta kiteyttämistä, yksinkertaista.” (Kulmala 2019).

Kun konsepti on tarpeeksi hyvin kiteytetty tarinan keinoin, siitä on helppo muodostaa yhden sivun mittainen mainos. Tämä olikin kilpailijoiden seuraava tehtävä. Jos konseptin kiteyttäminen ei ole onnistunut tarpeeksi hyvin, voi ytimekkään ja vaikuttavan mainoksen tekeminen tuotteesta olla haastavaa. Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila muistutti kilpailijoita, että tarkoituksena ei ole tehdä mainosta itselle, vaan kuluttajille. ”Sun täytyy keksiä se omituisuus mainokseen kohderyhmän ehdoilla, ei sun ehdoilla.” (Kurttila 2019).

Eli tärkeää on myös miettiä, kuinka asia kerrotaan kuluttajan näkökulmasta, eikä käytetä esim. liian vaikeaa kieltä jonkun asian kuvaamiseksi. Tästä hyvä esimerkki oli ohjelmasta, kun kilpailun osallistuja Carme kertoi kvinoasmoothiensa olevan fermentoitu. Kilpailun tuomari, Foodwest Oy:n tutkimusjohtaja Suvi Luoma kommentoi asiaan, että ”Olisin myös varovainen fermentointi-sanan mainitsemisesta, koska se voi säikyttää ostajia.” Toinen kilpailija heitti perään vielä ehdotuksen Carmenille: ”Yleensä smoothiet ovat ”kuolleita”, koska ne on pastöroitu. Joten tämä smoothie elää (viittaus fermentointiin) ja se on jotain, minkä voisi laittaa mukaan konseptiin. Tämä smoothie on elossa ja saa sinut eloisaksi.” Konseptin ja tarinan kertomisessa kannattaa siis miettiä todella tarkkaan, että millaisia sanoja ja kuvauksia käyttää ja kuinka ne toimivat oman tuotteesi kohderyhmälle.

3 TUOTEKEHITYS JA KULUTTAJATUTKIMUS

Tuotekehityksen piiriin kuuluu kaikki tuotteen nimestä, makuun, kuosiin, pakettiin, väriin, kokoon, jne… Lyhyesti sanottuna siis kaikki tuotteen ominaisuudet. Osallistujia kehotettiin tarkastelemaan maailmalla vallitsevia trendejä ja ottamaan niitä huomioon omassa tuotteessa. Esimerkiksi pakkauksen suunnittelussa kannattaa hyödyntää ”teollisuusvakoilua” eli toisten saman kategorian tuotteiden tarkastelua ja vaihtoehtojen etsimistä. Tuotekehitys on niin laaja asia, että siihen en pureudu tässä enempää, sillä jokaisella on omat yksilölliset kehityskohteensa. Tärkeimpänä kannattaa kuitenkin muistaa taustatyön merkitys ja miettiä, että kuinka erottuisi muista saman kategorian tuotteista (tai palveluista) edukseen.

Kuluttajatutkimuksen suhteen kilpailijoille annettiin tarkempi tehtävä. Tehtävänä oli ”Laatikaa kymmenen kysymystä, jotka haluatte saada selville kuluttajasta.” Jyrki Sukula totesi että ”Kuluttajan mielipide on aina se kaikista tärkein.” ja Suvi Luoma jatkoi samaa linjaa sanomalla, että ”Ehdottomasti täytyy muistaa, että kuluttaja on se kuningas, se on se joka lopulta niin kun käyttää sitä tuotetta.” Kaikki kuluttajatutkimuksesta saadut vastaukset ovat siis tärkeitä, sillä niiden perusteella tehdään lopulta kaikki johtopäätökset, joiden perusteella päätettään, että kuinka jatkossa minkäkin asian suhteen toimitaan.

4 TUOTANTOKAAVIO JA RISKIANALYYSI

Tuotantokaavioon ja riskianalyysiin liittyen minulta ei oikeastaan löydy paljoa muistiinpanoja, sillä en kokenut niitä juuri nyt ajankohtaisiksi aiheiksi itselleni. Lyhyesti sanottuna kuitenkin, kilpailijoiden tehtävänä oli visualisoida tuotantokaavio esiteltäväksi kilpailun tuomaristolle. Jukka Kurttila totesi tuotantokaavio tehtävän aikana, että ”Ei tarvi itse kaikkea osata, vaan pitää pumpata kumppaneilta sit myös tietoa ja apua.”

Riskianalyysi tehtävä oli samanlainen ja sen visualisoimiseksi löytyykin paljon hyviä mallipohjia internetistä hyödynnettäväksi. Mieleen painunein kommentti kuitenkin tuli Jyrki Sukulalta, kun yksi kilpailijoista ei ollut laittanut markkinointia ollenkaan riskianalyysiinsä: ”Ilman sitä, että kuluttajan käsi käy, ei ole mitään.”. Tällä hän viittasi siihen, että todellisuudessa kuluttajille markkinoiminen voi olla yrityksen isoin riski. Jos markkinointi ei onnistu, kuluttajan käsi ei käy ja kassavirtaa ei tule. Riskianalyysin tekemistä suosittelen jokaiselle ja erityisesti heti projektin alkuvaiheessa! Olen itsekin käyttänyt sitä mm. tykypäivä ohjauksia suunnitellessa, johtoryhmän kanssa, Aglin sukkabisneksessä ja ison partioleirin suunnittelussa.

5 LANSEERAUS- JA MARKKINOINTISUUNNITELMA SEKÄ MAINOSVIDEO

Kilpailijoiden tehtävänä oli laatia lanseeraus- ja markkinointisuunnitelma sekä 30 sekunnin mainosvideo tuotteesta. Lanseeraus- ja markkinointisuunnitelman tekemiseen löytyy paljon erilaisia työkaluja internetistä, joten en lähde tähänkään sen konkreettisempia vinkkejä antamaan, sillä jokainen tietää parhaiten oman sen hetkisen tarpeensa. Nostan kuitenkin muutaman jaksosta nousseen hyvän huomion esille.

Kun lähdetään ”ilmiöittämään” jotakin tuotetta, se on monen asian onnistumisen yhteissumma. ”Tärkein asia on tuotteen filosofinen ydin. Tavallaan se johtoajatus, mistä tässä on kysymys.”, totesi S-ryhmän vähittäiskauppojen kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu. Myös Jurki Sukulalta tuli viisas lohkaisu, kun hän totesi, että ”Täs ei kannata nyt olettaa, tässä kannattaa kysyä itseään viisaammilta neuvoa.” Eli, jos et ole varma, kuinka saat tuotteesi näyttävästi lanseerattua tai tehtyä kuluttajiin vaikuttavaa markkinointia, hae siihen apua ulkopuolelta. Edes yrittäjän ei tarvitse aina tehdä kaikkea alusta loppuun asti itse.

Erityisesti markkinointisuunnitelman kohdalla Sukula muistutti, että ”Kun rahat ei riitä kaikkeen, niin kanavat ja kohderyhmä täytyy miettiä hyvin tarkkaan yhteensopivaksi.” Missään vaiheessa ei saa myöskään unohtaa sitä tunnetta, jonka markkinoinnillaan haluaa mahdollisille asiakkaille viestiä.

Mainosvideo osoittautui monelle haasteeksi, sillä lyhyeen 30 sekunnin videoon oltiin koitettu sovittaa liikaa tavaraa. ”Liian monta viestiä. Sinun on valittava, mikä on avainviesti.”, totesi Jukka Kurttila. Suvi Luoma jatkoi, että ”Olen samaa mieltä Jukan kanssa, että sinulla on liikaa sanottavaa. Kun yritän muistaa kaikki asiat, jotka sanoit mainoksessa, en usko yhdenkään nousevan mieleeni. Ja se on tässä ongelma.” Parhaiten mieleeni jäänyt kommentti tuli myös Suvi Luomalta ”Monesti mainonnassa sellainen, mihin kuluttaja haluaisi itse samaistua, on se mikä toimii.” ja tähän aion itsekin jatkossa projekteissa pyrkiä.

6 POHDINTA

Myös televisiosarjoista voi siis löytyä paljonkin hyötyä oman tuotteen tai palvelun kehittämiseen, jos vaan haluaa ottaa niistä opit talteen ja pitää silmät ja korvat avoimena. Me hyödynsimme esim. konsepti -, tarina – ja tuotekehitys tehtäviä Aglin kanssa ja saimme konseptin kiteyttämisestä ja tarinan selkeyttämisestä paljon apua Aglin markkinointiin. Ei siis kannata jättää vinkkejä vaan ”hattuhyllylle” lojumaan, vaan kannattaa viedä ne todella käytäntöön asti.

LÄHTEET:

Suomalainen Menestysresepti -televisio-ohjelma, seitsemän jaksoa.