Se tuntuu sydämessä

Salla Nieminen ja Lassi Seppä kirjoittivat mielenkiintoisen kirjan, Se tuntuu sydämessä – tarinoita yrittäjyydestä (2019). Kirjassa kerrotaan kahdeksantoista Proakatemialta valmistuneen alumnin tarina siitä, että mitä yrittäjyys heille tarkoittaa ja merkitsee. Kirjassa käydään tarinoiden kautta myös syväluotaavia keskusteluja siitä, että missä yrittäjyys ”tuntuu” ja mitä se näiltä yksilöiltä vaatii. Vastaukset ovat moninaisia, sillä jokaiselle heistä yrittäjyys tarkoittaa eri asioita.

Minusta on ihana ajatus, että tulevaisuudessa voisin rakentaa työstäni juuri sellaista, kuin itse haluan. Haluan työltäni haasteita, moninaisuutta, vapautta ja vastuutta ja uskon, että pystyisin työstäni mahdollisesti juuri yrittäjänä sellaista rakentamaan. Miia Järvilehto kehottaa tarkkailemaan avoimesti uusia mahdollisuuksia, sillä hänen mielestään kiinnostavat asiat löytyvät usein asioiden rajapinnoilta, kun vaan uskaltaa kurkata rajan toiselle puolelle (Nieminen & Seppä 2019, 80). Minulle tärkeitä teemoja ovat mm. ihmisläheisyys, ongelmanratkaisu ja yksilöiden kuunteleminen. Täytyykin pitää siis mielessä, että mielenkiintoisimmat mahdollisuudet eivät välttämättä löydy ilmeisimmistä paikoista, vaan juuri asioiden rajapinnoilta, yhdistelemällä erikoiseltakin tuntuvia asioita toimiviksi kombinaatioiksi.

Kuitenkaan pelkästään niin ruusuista ei yrittäjyys ole, vaan mukana tulee myös paljon haasteita ja unettomia öitä. Antti Rein kuvaakin kirjassa tilannetta ”työnteon extreme-urheiluna”, jolloin työ on paikoitellen todella raskasta ja henkisesti uuvuttavaa, mutta palkintojen hetkellä euforian tunne on moninkertainen (Nieminen & Seppä 2019, 115).

Kirjan alumnien mukaan yrittäjyys vaatii yksilöiltä taitoja selviytyä kriiseistä, rohkeutta, tavoitteiden ja rajojen asettamista sekä omien vahvuuksien tunnistamista. Moni oli kompastuskivien kautta oppinut huomaamaan oman vapaa-ajan merkityksen jaksamisen, onnistumisten ja menestymisen kannalta. ”Kukaan ei ole kertomassa yrittäjälle, että mikä meni vikaan – vaan asia on hoksattava itse.” (Nieminen & Seppä 2019, 66). Tällöin tarvitsee taitoa ”opiskelemaan oppimisesta”, että voi paikata puutteita omassa osaamisessaan. Kaikkia näitä taitoja me harjoittelemme Proakatemialla päivittäin.

”On olennaista, että osaa tunnistaa omat vahvuutensa ja löytää sen oman ”ydinjutun”, jota haluaa tehdä. Sitten voi pyytää muilta apua siihen, mitä ei itse osaa.” (Nieminen & Seppä 2019, 80). Tämä on tärkeä lausahdus ja olemmekin monesti tiimiyrityksessämme Promisiassa puhuneet siitä, että kaikkea ei aina tarvitse osata itse. Hienous piileekin siinä, että osaa pyytää apua tai on vaihtoehtoisesti valmis maksamaan työpanoksesta henkilölle, joka osaa tehdä asian sinua paremmin ja mahdollisesti nopeamminkin. Näin ollen yrittäjä pystyy keskittämään oman aikansa johonkin tuottavampaan tehtävään, hyödyntäen siihen omia vahvuuksiaan. Moni yrittäjä kompastuukin ajatukseen, että kaikki olisi aina tehtävä alusta loppuun asti itse ja se onkin hyvin monelle suomalaiselle tuttu ajatus. Onneksi tässäkin asiassa on selkeästi nähtävissä kehitystä ja nykyisin yhä useampi yrittäjä hyödyntää toisten yrittäjien osaamista oman liiketoimintansa kehittämiseen.

Juha Viherväksen ja Ilpo Ryynäsen mielestä yrittäjänä menestyminen on pitkältikin sitä, että osaa rakentaa ”patoa” tulevaisuuden varalle ja taklata riskejä (Nieminen & Seppä 2019, 71-72). Tämä on varmasti täysin totta, sillä tulevaisuus ei ole ikinä varmaa ja isoihin muutoksiin täytyy osata jollakin tavalla varautua ennakkoon. Se vaatii herkkiä tuntosarvia, riskien analysoimista ja raakaa rehellisyyttä itselleen. Joskus kyse on myös pelkästä tuurista ja monen asian yhteissummasta.

Esa Nikkilä kehottaa ihmisiä kokeilemaan rohkeasti, mutta muistuttaa, että jonkinlainen ansaintalogiikka ja mahdollisuus menestymiseen täytyy kuitenkin löytyä yrityksen taustalta (Nieminen & Seppä 2019, 49). Vaikka suunnitelmat olisivat innostavia ja isoja, ei pelkkiin pilvilinnoihin kannata varautua. Yrittäjänä täytyy muistaa, että myös rahavirroilla on merkitystä ja on hyvä ymmärtää erilaisia ansaintamalleja, sillä niiden avulla voi löytyä uusia tuottavampia mahdollisuuksia. Kuitenkaan ei pidä pelätä suuria unelmia, sillä niiden kautta myös suuret menestystarinat ovat alkaneet. Täytyy vain löytää sopiva tasapaino kaikessa.

Ehkä mieleenpainuvin oivallus kirjasta oli, että tärkeintä on, että yrittäjyys on juuri sellaista, että voit itse yrittäjänä nauttia siitä. Mitä ikinä se sitten kenellekin käytännössä tarkoittaa – toiselle se voi tarkoittaa pitkää päivää kansainvälisessä yrityksessä, toiselle lyhyttä päivää yksinyrittäjänä, kolmannelle sivutoimista yrittäjyyttä tiimiyrityksessä ja niin edelleen… Ei ole olemassa mitään oikeaa tapaa olla yrittäjä tai oikeaa tapaa kokea yrittäjyyttä. Ehkä se onkin yrittäjyyden hienous – yrittäjyys voi olla tapa ilmaista itseä tai keino löytää merkityksellisyyden tunnetta elämään. Tähän lopuksi halusin vielä nostaa muutaman asian moninaisuutta kuvaavan lainauksen Niemisen ja Sepän kirjasta:

”Meresmaalle yrittäjyys tarkoittaa itsensä toteuttamista ja kovaa työtä.” (Nieminen & Seppä 2019, 20).

”Mitä tulee Juntuseen itseensä, yrittäjyys merkitsee hänelle liki yksiselitteisesti vapautta ja vastuuta.” (Nieminen & Seppä 2019, 30).

”Tuuli-Elinalle yrittäjyys ei ole itseisarvo vaan työkalu tehdä sitä, mistä nauttii.” (Nieminen & Seppä 2019, 44).

”Yrittäjyys tuntuu Catapultin toimitusjohtajalla, milloin korvien välissä, milloin sydämessä.” (Nieminen & Seppä 2019, 31).

”Pääasia on, että yrittäjä nauttii siitä, mitä hän saa tehdä.” (Nieminen & Seppä 2019, 122).

Menkää rohkeasti kohti sitä mistä unelmoitte, mikä saa teidät nauttimaan elämästä ja työstä, jota teette. ♥