Tampere
03 May, Friday
10° C

Proakatemian esseepankki

Yksilö: Pystytätkö teltan oikein?



Kirjoittanut: Noora-Emilia Hassinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Puhutaanpa hetki puolijoukkueteltan pystyttämisestä. Puolijoukkueteltan pystyttämisessä on monta työvaihetta, monta erilaista työtehtävää ja monta erilaista roolia. Jos jokainen halukas rupeaisi vuorollaan sähläämään puolijoukkueteltan keskisalon kanssa, ei lopputuloksesta tulisi varmaan koskaan valmista.

Siksi tarvitaan johtaja. Johtajan tehtävänä on määrittää yhteinen strategia, viestittää se selkeästi muille, jakaa roolit tavoitteen saavuttamiseksi ja huolehtia, että niissä rooleissa pysytään (Kilpinen 2018, 25).

Jos palataan takaisin puolijoukkueteltan pystytyksen pariin, niin voimme todeta, että kyseessä ei ole mikään suoraviivaisin tehtävä, vai onko sittenkin? Kyse ei ehkä ole siitä, että onko tehtävä suoraviivainen vai ei, vaan kuinka onnistunutta johtaminen on tehtävään nähden.

Kun puolijoukkueteltan pystytystä varten valitaan tehtävän johtaja, on hänen tärkeä aloittaa toiminta tilannekatsauksella. Kuinka monta ihmistä teltan pystyttämisessä on mukana? Millaisista henkilöistä rakennusporukka koostuu? Mikä on lähtötilanne, resurssit ja tehtävän määränpää?

Tässä tapauksessa määränpää on selkeä – saada puolijoukkueteltta pystytettyä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Avain asemassa on siis tehtävän suorittamisen kannalta roolitus. Rakennusporukan lyhintä kaveria ei esimerkiksi kannata laittaa keskisalon nostamistehtävään tai kaikista voimakkainta kaveria pitelemään telttakankaan naruista.

Kun johtaja on miettinyt roolit jokaiselle, on erittäin tärkeää, että ne osataan viestiä kaikille rakentajille mahdollisimman hyvin. Rakentamisen kannalta on epäedullista, jos johtaja unohtaakin mainita muille kenet hän on valinnut keskisalon pystytystehtävään tai kenen tarkoitus olisi hakata kiiloja maahan. Tällöin voi käydä niin, että väärät ihmiset ovat väärässä paikassa, väärään aikaan ja koko homma leviää käsiin. Voisikin siis sanoa, että jopa puolijoukkueteltan pystytyksessä toimiva vuorovaikutus on yksi kriittinen tekijä.

”Johtaja tukee motivoitumista ja inspiroitumista kirkastamalla työn laajempaa merkitystä ja sitomalla koko henkilöstön yhteisen päämäärän taakse.” (Kilpinen 2018, 38). Tämä pätee yhtä lailla puolijoukkueteltan pystytystehtävässä. Johtajan on tärkeä viestiä innostavasti, että miksi kyseistä työtä tehdään ja luoda merkityksen tunnetta yksilöille näyttämällä, että mikä on heidän roolinsa tavoitteen onnistumisen kannalta. Tässä tapauksessa motivoiva syy kyseisen tehtävän tekemiseksi voisi olla esimerkiksi, että ilman pystyssä olevaa puolijoukkuetelttaa joukkue joutuisi nukkumaan yönsä kylmässä taivas alla ja seuraavan päivän harjoitus tuntuisi entistä epämukavammalta.

”Vaikuttaminen vaatii aina tunteisiin vetoamista.” (Kilpinen 2018, 52). On kaikista osallistujista kiinni, että saavatko he nukkua hyvin seuraavan yönsä lämpimässä teltassa. On hyvä tuoda esiin, että tehtävän onnistuminen on jokaisesta yksilöstä kiinni, sillä jos yksikin henkilö puuttuisi tehtävän suorittamisesta, voisi puolijoukkueteltan pystyttämisestä tulla lähes mahdotonta. Tätä viestimällä varmistetaan, että menestys on koko joukkueen yhteinen asia (Kilpinen 2018, 25).

Aina annetun tehtävän suorittaminen ei ole helppoa, vaan haasteita tulee väistämättäkin vastaan. ”Tärkeintä on näyttää koko joukkueelle, että saa yrittää, saa olla huono ja saa kokeilla.” (Kilpinen 2018, 206). Tässä esimerkin näyttäminen, tilanteen ymmärtäminen ja rehellinen vuorovaikutus nousevat suureen asemaan. Kun puolijoukkueteltta on saatu pystytettyä ja yö on nukuttu lämpimästi kaminan loimutessa, on hyvä tarkastella, että mitkä syyt johtivat pystytystehtävän onnistumiseen. Tällöin johtajan pitää pystyä vastaanottamaan ja myös antamaan suoraa palautetta, jotta seuraavasta tehtävästä voitaisiin suoriutua entistä paremmin.

”Jatkuvan muutoksen hallinnasta ja kyvystä pitää henkilökunta motivoituneena ja mukana muutoksessa on tullut yksi tärkeimmistä menestyvän yrityksen kriteereistä.” (Kilpinen 2018, 15). Yhtä lailla tämä pätee joukkueen motivoimiseen ja silloinkin muutoksen hallinta nousee tärkeään rooliin. Jos joku puolijoukkueteltan rakentajista esimerkiksi lyökin pahasti peukaloonsa kiilaa maahan hakatessaan, voi olla, että hän ei enää pysty osallistumaan teltan pystytysoperaatioon. Silloin johtajan on tärkeä olla kartalla siitä, että kuinka muutokseen suhtaudutaan ripeästi ja kuinka toiset saadaan pidettyä motivoituneina tehtävää kohtaan, vaikkakin se muuttuisi entistä haastavammaksi. Myös työtehtävät ja -roolit voivat muuttua teltan pystytyksen aikana hyvinkin ripeästi ja tällöin johtajalla on oltava hyvä kokonaiskuva toiminnasta, jotta hän pystyy muutoksen hallintaan ja muilla rakentajilla on varma ja luottavainen olo toimia. Tässä vaiheessa esiin nousee siis kyky viestiä nopeasti sekä selkeästi ja kyky vaikuttaa muihin positiivisesti (Kilpinen 2018, 15).

Tehtävän määränpäätä ei pidä myöskään unohtaa työn tiimellyksessä, vaan on hyvä palauttaa se aina aika ajoin koko ryhmän mieleen. ”Jos kukaan ei tiedä, mihin ollaan matkalla, on vaikea kuvitella, että joukko pääsisi perille.” (Kilpinen 2018, 28). Kun turhautuminen iskee keskellä pimeää metsää, puolijoukkutelttaa rakentaessa – on kylmä, nälkä ja haluaisit jo vain mahdollisimman nopeasti nukkumaan, voi mieleen tulla, että makuupussin levittäminen jonkin pressun alle olisi huomattavasti nopeampaa ja helpompaa. Tällöin johtajan täytyy pitää tarkkaan mielessä, että minkä takia kyseistä työtä tehdään ja viestiä siitä inspiroivasti muille. ”Johtamisen tärkein yksittäinen taito on kyky vaikuttaa muiden ajatuksiin ja saada aikaiseksi haluttua toimintaa ja tuloksia. Sitä kutsutaan johtajaviestinnäksi, ja sitä mitataan inspiroitumisen määrällä.” (Kilpinen 2018, 213).

”Kun toimimme inspiroituneena, teemme merkityksellisiä asioita ja koemme enemmän positiivisia tunteita, saamme enemmän aikaiseksi ja todennäköisyys, että saavutamme tavoitteemme, moninkertaistuu.” (Kilpinen 2018, 190). Jos siis toimit johtajana ja teidän tehtävänänne on pystyttää puolijoukkueteltta, muista tavoite kirkkaasti mielessäsi, viesti se vakuuttavasti ja motivoivasti muille, keskity hyviin roolituksiin, pysy kartalla muutosten keskellä ja panosta erityisesti toisten inspiroimiseen, jotta voitte yhdessä päästä tavoiteltuun lopputulokseen. Näin saatte mahtavan puolijoukkueteltan, jonka keskisalko on suorassa, telttakangas kireällä, kiilat tiukasti maassa ja kamina loimottaa juuri sopivan kuumana. Kukapa ei sitä haluaisi.

Kommentoi