Margaret Heffernan puhuu Ted Talk -puheenvuorossaan luovista ja idearikkaista tiimeistä. Hän painottaa sitä, kuinka yrityksissä parhaimmat ideat tulevat monesti organisaation alemmilta tasoilta eivätkä niinkään johtajilta. Suuri osa työstä tehdään nykyään tiimeissä, joissa ideat lentävät, jos niiden annetaan lentää. Onko johtajilla viisautta nähdä alaistensa taidot ja antaa heille tarvittava toimintavapaus?

Koko elämämme olemme kilpailleet. Kouluissa paremmuus ratkaistaan numeroissa, jotka määrittävät kuka on luokan fiksuin ja kuka päätyy jopo-luokalle. Sama kilpailuasetelma siirtyy myös aikuiselämään esimerkiksi pääsykokeiden ja yrityksen työntekijöiden keskinäisen kilpailun kautta. Margaret ei koe inspiroivana tällaista lähestymistapaa, vaan hänelle innovaatiot ovat nautinto ja työskentely luovien ihmisten kanssa palkinto.  

Silti valtaosa yrityksistä kilpailee samoista älykkäinä pidetyistä työntekijöistä Margaretin mukaan yrityksissä ollaan ajateltu, että viisaimmat työntekijät muodostavat myös parhaat tiimit. Näin ollen kilpailulla saadaan yritykselle arvokkaimmat työntekijät töihin.

SALAINEN AINESOSA: SOSIAALINEN PÄÄOMA

On mielenkiintoista pohtia, kuinka erilaisissa tiimeissä olen toiminut ja kuinka laajalla skaalalla tiimityö on epäonnistunut täysin tai onnistunut yli odotusten. Ja kaikkea siltä väliltä. Olen jo aiemmin etsinyt asiasta tietoa ja todennut, että hyvin yhteen pelaava pienempi tiimi voi aivan hyvin lyödä viisaiden herrasmiesten isomman tiimin. Margaret Heffernanin puheenvuoron jälkeen ymmärrän vielä paremmin miksi näin voi käydä.  

Margaret esittelee useita asioita, jotka selittävät miksi toiset tiimit onnistuvat työssään ja toisilla tiimeillä yhteistyö ei millään onnistu. Margaret kertoo tutkimuksesta, jossa vapaaehtoiset jaettiin ryhmiin ja heille annettiin erittäin vaikeat ongelmat ratkaistaviksi. Margaret summaa tutkimuksen siihen, että meidän tulisi panostaa auttavaisuuteen, joka päihittää aina yksittäisen henkilön älykkyyden. Kaikkea ei tarvitse tietää itse, vaan voi työskennellä sellaisten kanssa, jotka ovat hyviä ottamaan apua vastaan ja antamaan sitä itse.

Omien kokemusteni perusteella Margaretin väitteet ovat järkeenkäyviä. Parhaiten työskentely on lähtenyt vasta perustetun ryhmän tai tiimin kanssa käyntiin, kun mukana olevat ovat uskaltaneet olla avoimia ja kertoa aivan kaikki ajatuksensa. Myöskin mahdollisimman vähäinen sooloilun määrä on tehnyt työskentelystä tiiviimpää. Pidempään jatkuvissa tiimeisssä kuten Motivessa, auttaminen laajentuu sosiaaliseksi pääomaksi.

Sosiaalisen pääoman käsite on minulle ennestään tuttu, mutta en ollut ymmärtänyt sen arvoa aiemmin. Sosiaalinen pääoma tarkoittaa sosiaalisia verkostoja ja niissä syntyvää luottamusta ja vastavuoroisuutta. OECD:n mukaan sosiaalisen pääoman muodostavat osallistuminen ryhmien toimintaan, vapaaehtoistyö, verkostot, niistä saatu tuki, luottamus ja osallistuminen kansalaistoimintaan.  

Margaretin mukaan oletamme, että ihmiset tutustuvat itsestään toisiinsa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan yrityksen sisällä pitää luoda olosuhteet päivittäisille kohtaamisille. Proakatemialla näitä kohtaamisisia ovat pajatilanteet, projektit ja päivittäiset kohtaamiset esimerkiksi tiimin toimistolla. Jos emme näe toisiamme riittävästi ja koe asioita yhdessä, emme voi koskaan kehittää välillemme tarvittavaa luottamusta.

Pidempään kasassa olleet tiimit oppivat ajan saatossa luottamaan toisiinsa yhä paremmin. Tämä näkyy mielestäni hyvin Proakatemian tiimihaasteissa kuten Tiimidiilissä. Kärjessä eivät sattumalta ole olleet kauemman aikaa yhdessä olleet tiimit (kuten Efekti). Ei ole turhaa kehittää tiimissä luottamusta ja avoimempaa kulttuuria palautteenantoon. Sillä on merkitystä tiimin suoritukseen.

Ihmiset tarvitsevat tukalissa tilanteissa sosiaalista tukea ja heidän täytyy tietää keneltä apua voi pyytää milloinkin mihinkin asiaan. Yrityksillä ei ole ideoita, ainoastaan ihmisillä on. Ihmisiä motivoivat suhteet ja lojaalisuus ja luottamus, jonka ihmiset luovat toistensa välille.

Margaret Heffernanin mukaan yritysten kilpailu työntekijöistä pitää korvata sosiaalisella pääomalla. Emme ratkaise ongelmiamme, jos odotamme muutaman supermiehen ja naisen ratkaisevan ne. Tarvitaan kaikkia ja sen hyväksymistä, että jokaiselle on arvoa.  

Kirjoitus on julkaistu myös LinkedIn -palvelussa: https://www.linkedin.com/pulse/viisaimmat-tiimit-eiv%C3%A4t-olekaan-tehokkaimpia-anton-klemola/