Ekstroversio eli ulospäinsuuntautuneisuus on yksi temperamenttipiirteiden ulottuvuuksista, jonka ääripäissä kohtaavat äänekkäät ekstrovertit ja hillityt introvertit. (Lehto 2020.) Koska ihmiselle on luonnollista lokeroida ja muodostaa stereotypioita asioista ja ihmisistä, saatamme usein jaotella ympärillämme olevia ihmisiä tähän kahteen kategoriaan: ekstro- ja introvertteihin. Esimerkiksi tiimityöskentelyssä, esimiestyössä ja työnohjauksessa onkin tärkeää ymmärtää ja huomioida, millaisten ihmisten kanssa ollaan tekemisissä (Ollila 2021, 2). Siksi onkin tärkeä ymmärtää, ettei ulospäinsuuntautuneisuuden ominaisuudessa ole vain ääripäitä, vaan keskeltä löytyy myös kolmas ulospäinsuuntautuneisuuden ominaispiirre: ambiversio (Lehto 2020).

Tämä essee käsittelee intro-, ekstro- ja ambiversiota avaten näiden temperamenttiominaisuuksien tunnuspiirteitä. Näiden kolmen ominaisuuden lisäksi essee avaa neljännen tyypin: sensivertin eli erityisherkän piirteen. Tarkoituksena tällä esseellä on herättää ymmärtämään eri ulospäinsuuntautuneisuuden piirteitä termien avaamisen myötä, mikä voi helpottaa tulevaisuuden esimies- ja tiimityössä.

Moninaisuus on rikkautta, kun sen ymmärtää ja tunnistaa

Moninaisuus ja erilaisuus on rikkautta, mutta saattaa helposti ajaa uskomusten, ennakkoluulojen sekä stereotypioiden muodostamiseen. Seija Ollila toteaa artikkelissaan Tunnista eri temperamentit: Sujuvoita työtä ja työnohjausta ennakkoluulojen ja stereotypioiden kapeuttavan ajattelua johtaen helposti yleistyksiin ja luokitteluun. Se on kuitenkin luonnollinen tapa oman turvallisuuden ja omien rajojen suojaamiseen. Ennakkoluulojen ja stereotypioiden sijaan olisikin tärkeää oppia tunnistamaan eri persoonallisuuksien eroja ja ymmärtää niiden yhteys toimintamalleihin. (Ollila 2021, 2.)

Ollilan (2021, 2), mukaan yksilöllisiä eroja työelämässä on pääasiassa tarkasteltu näkyvien ominaisuuksien perusteella, kuten sukupuolen, etnisen taustan ja iän kautta. Näiden näkyvien ominaisuuksien lisäksi on tärkeä ymmärtää myös näkymättömät tekijät, jotka tekevät ihmisistä erilaiset ja työyhteisöstä moninaisen. Ihmiselle on luonnollista pyrkiä samanlaisuuteen, vaikka se ei olekaan tapa onnistua ja päästä tavoitteisiin. Siksi Ollila (2020, 2), puhuukin moninaisuusomaamisesta, jossa osataan arvostaa erilaisuutta ja moninaisuutta nähden sen rikkautena ja mahdollisuutena päästä parempiin tuloksiin. Moninaisuusosaamisessa korostuvat erilaisuuden arvostaminen, yksilöiden tasa-arvoinen kohtelu sekä yksilön kunnioittaminen yhdenvertaisena roolinsa ja ryhmänsä edustajana.

Ollila (2020, 3) korostaakin, että eri ominaisuuksien ymmärtäminen ja vahvuuksien tunnistaminen mahdollistaa sen, että eri vahvuuksia osataan käyttää hyödyksi (Ollila 2020, 3). Kuinka helposti esimerkiksi tiimin sisällä hakeudutaan samanlaisten ihmisten läheisyyteen ja tekemään töitä nimenomaan samanlaisten tyyppien kanssa. Yleistä, ja hyvin luonnollista. Tämä perustuu Ollilankin korostamaan yhdenvertaisuuteen tai yhdenmukaisuuteen, mikä tulee luonnollisesta tarpeesta saada ympäristö ja ympärillä olevat ihmisen toimimaan samalla tavalla. Työelämässä ja -yhteisössä tämä saattaa näyttäytyä esimerkiksi siten, että esihenkilö tai rekrytoija lähtökohtaisesti etsii tai valitsee työyhteisöön samantyyppisiä henkilöitä, jotta yhteisö pysyy yhdenmukaisena ja sitä kautta mukavana. Ollila (2020, 2) painottaa, että vaikka moninaisuus ja erilaisuus voi näyttäytyä haasteina ja tuntua sekä hämmentävänä että kaoottisena, tarjoaa se kuitenkin runsaasti mahdollisuuksia ja ratkaisuvaihtoehtoja. (Ollila 2020, 2).

Neljä eri temperamenttipiirrettä ja niiden ominaisuudet

Introvertti

Introvertille on luonnollista olla pohdiskeleva ja muodostaa omat mielipiteet ja käsitykset itsenäisesti. Hän omaa luovan ongelmanratkaisukyvyn, jonka vuoksi hän pystyy ratkaisemaan täysin uudenlaisia ongelmia. Hiljaisuuden kaipaaminen, harkitsevaisuus, tarkkuus yksityiskohdissa ja periksiantamattomuus ovat myös luonnollisia ominaisuuksia introvertille. Introvertille on myös ominaisempaa tehdä kuin puhua. Ryhmässä hän saattaa näyttäytyä jähmeänä ja tunteettomana, eikä hän koe samaistuvansa ryhmään.

Ekstrovertti

Ekstrovertti viihtyy sosiaalisissa tilanteissa ja saa energiaa puheesta sekä aktiivisuudesta, ja siksi hakeekin spontaaniutta ja toimintaa ympärilleen. Ulospäinsuuntautuneisuus näkyy myös lavasäteilynä ja muiden ihmisten aktivointina ja haastamisena. Esiintyminen on hänelle luonnollista ja siihen hänen onkin helpompi keskittyä ja panostaa kuin itse sisältöön. Ekstrovertille on myös luonnollista ajatella nopeasti ja pintapuoleisesti tehden nopeita ja rutiininomaisia päätöksiä.

Ambivertti

Ambivertti on introvertin ja ekstrovertin välimalli, joka taipuu molempiin suuntiin tarvittaessa. Ambivertti osaa olla sekä ekstrovertille ominaisesti jämäkkä ja toisaalta myös introvertille ominainen herkkä kuuntelija. (Lehto 2020.) Ambivertti nauttii sosiaalisista tilanteista ja huomioin keskipisteenä olemisesta, kunhan se ei kestä liian pitkään. Hän kaipaa omaa aikaa, mutta liian pitkään yksin oleminen kuitenkin puuduttaa, samoin kuin liian pitkään kestävät sosiaaliset tilanteet alkavat lopulta uuvuttaa. Ambivertille onkin luonnollista työskennellä sekä yksin että ryhmässä vaihdellen omiin ajatuksiin uppoutumisen ja muiden kanssa keskustelemisen välillä. Siksi hän saattaakin näyttäytyä sosiaalisissa tilanteissa joko vetäytyvänä tai innostuneena. (Ollila 2021, 3.)

Erityisherkkä / Sensivertti

Erityisherkälle on ominaista reagoida herkästi niin sisäisiin, että ulkoisiin ärsykkeisiin kuormittuen helposti herkän fysiologisen stressijärjestelmän vuoksi. Hän on avoin monille samanaikaisille aistihavainnoille, on hyvin vastaanottavainen ja intuitiivinen, minkä vuoksi hän pystyy tekemään hyvin hienovaraisia havaintoja. Sensivertti pohtii ja prosessoi havaintojaan ja kokemiaan asioita syvällisesti. Uusissa sosiaalisissa tilanteissa hän näyttäytyy tarkkailevana havainnoijana. Kuten ambivertti, myös sensivertti voi olla ryhmässä hyvin sosiaalinen tai syrjään vetäytyvä. (Ollila 2021, 3-4.)

Miten sinä suhtaudut moninaisuuteen?

Ollilan (2021, 3) mukaan omaa suhtautumista moninaisuuteen voi selkiyttää ja havainnoida pohtien seuraavia kysymyksiä:

• Millaista potentiaalia näet muissa?
• Miten edistät omaa muiden ajatusmallia moninaisuudesta
• Miten suhtaudut erilaisiin mahdollisuuksiin?
• Oletko joustava erilaisille ratkaisuille ja toimintamalleille, jotka eroavat omasta luonnollisesta tavasta toimia?

Tunnista omat vahvuutesi ja opi tunnistamaan niitä myös muissa

Hyvä itsetuntemus auttaa oppimaan tunnistamaan omia vahvuuksia ja toimintamalleja, mutta myös auttaa havaitsemaan toisten vahvuuksia ympärillään. On kuitenkin tärkeä muistaa, ettei tulkintoja tai olettamuksia kannata tehdä liian herkästi, jotta vältetään sortuminen ennakkoluulojen ja stereotypioiden muodostamiseen (Ollila 2021, 2 & 4). Ollila (2021, 4) korostaa, että kaikki temperamenttipiirteet ovat yhtä tarpeellisia ja ainutkertaisia, ja siksi onkin tärkeää, että jokaisen yksilöllisyyttä arvostetaan yhteisössä. Tiimissä ja yhteisössä onkin syytä pohtia, miten potentiaali ja vahvuuksia voidaan hyödyntää eri tavoin, jotta jokainen tiimin jäsen voi loistaa omalla ainutkertaisella tavallaan.

Lähteet:

Lehto, P. 2020. Ambivertti taipuu moneksi. Artikkeli Evermind.fi -sivustolla. Viimeksi päivitetty: 23.4.2020. Viitattu 20.1.2023.

Ambivertti taipuu moneksi

Ollila, S. 2021. Tunnista eri temperamentit: Sujuvoita työtä ja työnohjausta. Osuva. Vaasan yliopisto. Viitattu 20.1.2023.
https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/13391/Osuva_Ollila_2021.pdf?sequence=2