Tampere
02 May, Thursday
16° C

Proakatemian esseepankki

Verkkoviidakon pyörteissä



Kirjoittanut: Heidi Hydén - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Strateginen ote verkkoon
Iida Hakola
Ilona Hiila
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Sitä hengittää, kuulee, näkee sekä elää päivittäin. Se on läsnä joka puolella, halusi sitä tai ei. Sitä on vaikea välttää, koska sen avulla tapahtuu nykyaikana kaikki työnhausta kuulumisten vaihtoon. Herää kysymys, kuinka siitä on mahdollista saada kaikki potentiaali irti omassa toiminnassa ja voiko sen avulla luoda kannattavaa liiketoimintaa? Tässä esseessä on käsitelty sosiaalista mediaa osana HIGHLEVEL brändin suunnittelua.

 

Sosiaalinen media on henkilökohtaisesti minulle vieras maailma. Olen sen verran vanhempaa sukupolvea, että minun nuoruudessani se ei ollut vielä pinnalla. Silloin käytettiin älyttömän kokoista pöytätietokonetta ja odoteltiin, että se avautuisi iltaan mennessä. Asioiden kehittyessä, tärkeäksi kanavaksi muodostui IRC-galleria ja Messenger-sovellus. Niiden avulla pystyi keskustelemaan muiden kanssa ja lisäämään kuvia muiden nähtäville samaan tapaan kuin nykyajan Facebookissa ja Instagramissa. En ole elänyt sosiaalisen median nousuvaihetta.

 

HIGHLEVEL-tiimissä on onneksi nuoremman sukupolven edustajia mukana, joten sosiaalinen media avautuu minullekin toivottavasti paremmin. Minä puolestaan voin tuoda omaa osaamistani nuoremmalle sukupolvelle kokemuksieni kautta. Täydennämme toisiamme nuoruuden innolla ja ajankohtaisella sosiaalisen median osaamisella ja iän tuomalla kokemuksilla sekä asioiden realiteettien havainnoinnilla. Kuinka siis lähteä liikkeelle tällaisella kombolla tarkoituksena luoda hyvä pohja HIGHLEVELin sosiaaliselle medialle ja sitä kautta digitaaliselle markkinoinnille?

 

Kysymyksen pohjana on käytetty Abraham Maslow´n tarvehierarkiaan perustuvaa Homo contentuksen tarvehierarkiaa (Vapa Media 2012).  Alkuperäinen Maslow´n tarvehierarkia perustuu ihmisen tarpeisiin ja toimintaan. Tarpeet ovat kuvattuna kolmion mallissa ja alimmalta portaalta lähtien siihen kuuluvat fysiologiset tarpeet, turvallisuuden tarpeet, yhteenkuuluvuuden tarpeet, arvonannon tarpeet ja huipulla on itsensä toteuttamisen tarpeet. Vapa Media (2012) on muokannut Maslow´n tarvehierarkiaa verkkotoiminnan kannalta seuraavasti: löydettävyys, perustiedot, mielikuvat, palvelu ja ajankohtaisuus. Seuraavissa kappaleissa on tarkasteltu kerros kerrokselta, kuinka ne vaikuttavat HIGHLEVELin toimintaan.

 

Löydettävyys

Löydettävyys ei perustu pelkästään hakukoneoptimointiin ja sitä kautta löydetyksi tulemiseen. Sillä tarkoitetaan myös sitä, mistä kaikkialta verkosta asiakkaalla on mahdollisuus löytää yrityksen tuottamaa sisältöä. Yrityksellä voi olla käytössä omat verkkosivut ja Facebook, mutta sillä voi olla niiden rinnalla myös muita kanavia. (Hakola & Hiila 2012.) Sosiaalisen median nousun myötä voi helposti kuvitella, että mitä enemmän on kanavia käytössä, sen paremmin asiat ovat ja sen paremmin asiakkaat löytävät yrityksen. Maalaisjärjellä voi kuitenkin päätellä, että kaikissa kanavissa ei ole järkevää olla mukana. Pitää ajatella yrityksen kohderyhmää ja sen avulla miettiä, mikä on yritykselle paras vaihtoehto näkyä.

 

HIGHLEVEL on miettinyt useita eri vaihtoehtoja ja kysynyt rohkeasti muiden ajatuksia asiaan. Kohderyhmän ollessa keskisuuret ja suuret yritykset, ei välttämättä ole järkevää lähteä Snapchatin tai Tik Tokin ihmeelliseen maailmaan, vaan kenties yritysmaailmaan perustuva Linkedin voi olla parempi vaihtoehto.

 

Alustavalinnoissa on tärkeää miettiä, ketkä organisaatio haluaa tavoittaa ja millä viesteillä (Hakola & Hiila 2012).

 

Perustiedot

Jatkuva julkaisutoiminta ja kehittyminen eivät saa syrjäyttää perustietoja. Perustiedot pitää olla näkyvissä yrityksen kanavilla, kun asiakas sen löytää. Usein perustiedot saattavat unohtua kaiken uuden ja innovatiivisten asioiden ympärillä. Yritykset yksinkertaisesti kompastuvat siihen, kun omaa toimintaa ei osata selittää selkeästi ja ymmärrettävästi perustasolla. (Hakola & Hiila 2012.) Hakolan ja Hiilan (2012) mukaan perustiedoista pitäisi löytyä ainakin seuraavat elementit: mikä yritys on, mitä se tekee, mitkä ovat sen tuotteet tai palvelut ja miten yritykseen saa yhteyden. Näiden asioiden äärellä HIGHLEVEL pohtii toimintaansa ja kuten mainittua, on ensiarvoisen tärkeää miettiä nämä elementit kuntoon ennen kuin toimintaa lähdetään tekemään.

 

Monesti akatemialla kehotetaan lähteä rohkeasti tekemään, mutta jos perustiedot puuttuvat, niin millä yritys myy toimintaansa. Tästä on viime aikoina puhuttu paljon, kun akatemialla pitää lähteä nopeasti tekemään asioita turhia miettimättä, mutta miksi asioita ei voi suunnitella rauhassa yksityiskohtia myöden. Miksi pitää yrittää ja epäonnistua, kun voi yrittää ja onnistua yhdellä kertaa? Tätä ajatusta vahvistaa myös akatemialta valmistunut alumni Waltteri Kahra kirjoituksessaan Facebookin Proakatemia -ryhmässä. Kahra pohtii aikaansa akatemialla verrattuna nykyiseen ja toteaa hyvin selkeästi, että akatemialla asioiden todellista merkitystä ei huomata. Ne huomataan vasta oikeassa työelämässä. Myöhemmin ymmärretään suunnittelun merkitys, asioiden pohtiminen yksityiskohtaisesti sekä tavoitteiden tärkeys. Tätä ajatusmaailmaa HIGHLEVEL tulee hyödyntämään.

 

Mielikuvat

Löydettävyyden ja perustietojen jälkeen siirrytään tasolle, joka on selkeästi seuraavalla tasolla. Mielikuvien avulla yritys erottautuu kilpailijoistaan verkossa. Mielikuvat voivat sisältää tarinoita, kekseliäitä ratkaisuja verkkosivuilla, visuaalisuutta, videoita, kuvitusta yms. Mielikuvat herättävät asiakkaan kiinnostuksen ja kehittää yrityksen brändikuvaa. (Hakola & Hiila 2012.) Hakola ja Hiila (2012) korostavat mielikuvien tärkeyttä koko tarvehierarkiassa, koska nykyään verkko on täynnä sisältöä ja yritys voi ainoastaan erottua kilpailijoista aidosti kiinnostavalla, erilaisella ja hyödyllisellä sisällöllä. Muutoskyky ja nopea reagointi kuuluvat jokaiseen päivään, joten mielikuviin kannattaa panostaa huolellisesti ja hyvällä vakavuudella.

 

Juuri tässä on kyse myös HIGHLEVELin brändin kehittymisessä, mikä on ollut pinnalla muutaman viikon ajan. Miten HIGHLEVEL aikoo erottautua kilpailijoista ja mikä tekee brändistä erityisen? On pakko miettiä etukäteen sisältöstrategiaa, jotta kanavista on oikeasti hyötyä. Tekeminen ei saa olla tekemistä tekemisen ilosta, vaan sen pitää olla tehokasta, tavoitteellista ja johtaa toivottuun lopputulokseen eli asiakkaisiin.

 

Palvelu

Palvelulla tarkoitetaan verkossa tapahtuvaa asiakaspalvelua. Palveluita on erilaisia kuten verkkokauppa, chat-palvelu tai yrityksen sivu, jossa vastataan asiakkaiden kysymyksiin ja toiveisiin. Palvelu voi olla myös henkilökohtaista neuvontaa esimerkiksi muotiin ja kauneuteen liittyvässä yrityksessä. (Hakola & Hiila 2012.) Hakola ja Hiila (2012) käyttävät esimerkkinä kirjassaan Asos.com verkkokauppaa. Se ei ole enää pelkkä vaatteita myyvä verkkokauppa, vaan sen sisältä löytyvät pukeutumis- ja tyylipalvelut, muotiblogit, vinkkejä, ajankohtaisia trendejä, valmiita asukokonaisuus ehdotuksia sekä se toimii Marketplace-kauppapaikkana pienemmille vaatemerkeille ja yksityisille ihmisille.

 

Pelkkänä verkkokauppana Asos.com joutuisi kilpailemaan lukuisten eri muotikauppojen kanssa, mutta tuomalla verkkomyymälän kylkeen journalistista, lisäarvoa tuottavaa sisältöä sekä ulkopuolisia, uusia asiakkaita tuovia myyjiä, Asos.com on onnistunut vastaamaan kokonaisvaltaisesti asiakkaiden tarpeisiin (Hakola & Hiila 2012).

 

Tähän HIGHLEVELin on myös pyrittävä. Tämän sisältöviidakon seassa, on panostettava palveluun. Kilpailijoita on aina ja niitä tulee koko ajan lisää, mutta se mikä jää mieleen, on useimmiten palvelu. Ei ole mitään väliä, meneekö jokin asia pieleen, vaan kuinka se hoidetaan ja miten se näkyy tai kuuluu asiakkaalle. Palvelualttiutta arvostetaan ja se pitää huomioida toiminnassa. Välttämättä asiat eivät tapahdu heti eikä sitä kannata odottaakaan. Brändin luominen vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Tuskin Asos.comin nykyinen tilanne on yhdessä yössä syntynyt. Pitää oppia myös tunnistamaan asiakkaan tarpeet. Ilman sitä ei voi vastata niihin.

 

Ajankohtaisuus

Ajankohtaisuus on tarvehierarkian ylimpänä syystä. Se vaatii yritykseltä enemmän työtä ja paineensietokykyä muuttuvissa tilanteissa. Ajankohtaisuudella tarkoitetaan reagointikykyä muutoksiin, reagoimista ihmisten kommentteihin, oma-aloitteista keskustelun avausta liittyen yrityksen liiketoimintaan. Se ei ole siis pelkästään tiedotteiden laittamista sivuille. Ajankohtaisuus on yksi arvostetuimmista asioista ihmisen arvioidessa yrityksen verkkosisältöjä. (Hakola & Hiila 2012.)

 

Ajankohtaisuus osoittaa, että organisaatio on elossa (Hakola & Hiila 2012).

 

Näistä ajatuksista viisastuneena on todettava, että HIGHLEVELin kannattaa myös olla ajankohtaisuudessa vahvasti mukana. Se on keino lisätä asiakkaiden määrää, jos osaa tuottaa oikeanlaista ja ajankohtaista sisältöä. Tärkeää on myös ottaa kantaa asioihin, mutta ei liiaksi. Pitää löytää oikeat väylät keskusteluille ja muistaa pitää kirkkaana mielessä toimiala. Ei ole järkevää olla keskusteluissa mukana, mikä liittyy päinvastaiseen toimialaan, koska se ei vie HIGHLEVELiä eteenpäin. Tarkoituksena on kuitenkin kehittää ja kasvattaa liiketoimintaa sekä luoda asiakassuhteita.

 

Aikaisemmin tekstissä on puhuttu sisältöstrategiasta ja sen merkityksestä. Hakolan ja Hiilan (2012) avulla nousee esiin kolme tärkeää asiaa, mistä lähteä liikkeelle sosiaalisen median ja digimarkkinoinnin parissa.

 

  1. Teemat: Mitkä ovat aihealueet, joiden ympärillä yritys haluaa näkyä, kuulua ja herättää keskustelua?
  2. Kanavat: Mitkä ovat kanavat, jotka yritys kokee tärkeäksi potentiaalisten asiakkaiden etsinnässä?
  3. Tavoitteet: Mitkä tavoitteet yritys päättää verkkoviestinnälle ja miten niitä mitataan konkreettisesti?

 

HIGHLEVEL haluaa panostaa sosiaaliseen mediaan ja digimarkkinoinintiin. Toimintaa auttaa paljon, kun on selkeät raamit. Tekeminen tehostuu, kun sille asetetaan tavoitteet ja toteutumista seurataan sekä mitataan. Ylimääräistä aikaa ei kulu turhanpäiväiseen ja kaikella on tarkoitus. Se näkyy myös asiakkaille, kuinka yritys hoitaa brändiään. Asioiden pitää tuottaa lisäarvoa asiakkaalle ja tämän HIGHLEVEL aikoo pitää mielessä hiotessaan sisältöstrategiaa.

 

Kannattaa siis erottaa oma henkilökohtainen sosiaalinen media yrityksen sosiaalisesta mediasta. Henkilökohtaisella tasolla voi julkaista sisältöä miettimättä ja toteuttaa itseään lukuisilla eri tavoilla, mutta kun puhutaan yritysmaailmasta, pitää miettiä ensin strategia kaiken pohjalle, jotta yrityksen brändi tulee nähdyksi ja kuulluksi oikein. Sitä paitsi sosiaalisessa mediassa virheistä ja erehdyksistä rankaistaan nopeammin ja laajemmin. Yksi julkaisu tavoittaa suuren määrän ihmisiä, joten sen leviäminen on samalla tasolla. Tämänkin puolesta kannattaa suunnitella hyvin ensin ja toteuttaa vasta sen jälkeen.

 

Tulevaisuudessa HIGHLEVEL tulee olemaan esillä sosiaalisessa mediassa eri kanavilla erilaisilla teemoilla. Kanaviksi on mietitty omia verkkosivuja, Facebookia, Linkediniä ja Instagramia. Sisältö on mietitty ja sille on asetettu tavoitteet. Tavoitteita mitataan säännöllisesti. Palvelu toimii asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Kokemuksen myötä tehdään tarvittavia muutoksia sekä herätetään toimialaan liittyviä keskusteluja. Julkaisut ovat säännöllisiä, erilaisia ja mieleenpainuvia sekä HIGHLEVEL on helposti löydettävissä verkkoviidakosta. Vielä on matkaa edessä, eivätkä asiat synny helposti, mutta kuten nimikin kertoo, rima on korkealla.

Kommentoi