Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

JOHDANTO

Verkkosivuja voi nykyään toteuttaa usealla eri tavalla, joista yksinkertaisin tapa on käyttää ”kotisivukone” -tyylistä ratkaisua, jossa etuina käyttäjille ovat käyttöönoton helppous ja vaivattomuus. Käyttöönotto etenee yleensä askel askeleelta: käyttäjä valitsee sivullensa nimen, mieluisan ulkoasupohjan ja tämän jälkeen vaihtaa siihen sopivat kuvat ja tekstit. Tämänkaltaiset palvelut ovat yleistyneet melkoisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana (Brandl 2019). Vielä aikaisemmin ainoa tapa perustaa verkkosivut itselle tai yritykselle oli palkata alan ammattilainen hoitamaan asia tai opetella verkkotekniikat ja ohjelmoinnin alkeet itse.

Sisällönhallintajärjestelmistä

CMS- eli sisällönhallintajärjestelmiä on nykyään useita, joista valita. Ylivoimaisesti suosituin ja käytetyin järjestelmä on WordPress, jolla on W3Techsin (2019) mukaan toteutettu tällä hetkellä noin 35 prosenttia internetin verkkosivustoista. WordPress perustuu avoimeen lähdekoodiin ja sen avulla on helppo luoda ja ylläpitää nykyaikaisia verkkosivustoja. Ylläpitoa helpottaa se, että esimerkiksi taustapäivitykset on mahdollista ajoittaa tapahtumaan taustalla automaattisesti. Se ei ole kuitenkaan suositeltavaa, sillä päivityksiä tehdessä saattaa syntyä yhteensopivuusongelmia ja pahimmassa tapauksessa sivusto voi kaatua. WordPressin avulla käytännössä kuka tahansa voi perustaa verkkosivuston pienellä vaivalla, ja monipuolisuutensa ansiosta sillä on mahdollista luoda myös hyvin yksilöityjä ja monimutkaisia sivustoja, jotka vaativat jo tietämystä ohjelmoinnista ja verkkotekniikoista (Król 2019).

Sisällönhallintajärjestelmiä on eri käyttötarkoituksiin

Sisällönhallintajärjestelmän valinta riippuu pitkälti sivuston käyttötarkoituksesta. Mikäli kehitteillä on verkkokauppa, ei WordPress välttämättä ole siihen paras vaihtoehto, sillä lähtökohtaisesti sitä ei ole siihen käyttötarkoitukseen suunniteltu. WordPressiin on kuitenkin mahdollista perustaa verkkokauppa esimerkiksi ilmaisen WooCommerce-liitännäisen avulla, jonka hyvinä puolina voidaan pitää laajennettavuutta, ilmaisuutta, WordPress-yhteensopivuutta ja kattavaa ulkoasuvalikoimaa. Huonoja puolia ovat asentamisen vaivalloisuus: käytettäessä WooCommercea täytyy ensin asentaa WordPress, jonka jälkeen asennetaan erikseen WooCommerce. Lisäksi käyttöliittymä ei ole selkeimmästä päästä, sillä WooCommercen hallinta ja navigointi tapahtuu WordPress-hallinnan päällä. (Kumpukoski 2016.) Verkkokauppatarkoitukseen on olemassa kuitenkin sisällönhallintajärjestelmiä, jotka on nimenomaan lähtökohtaisesti suunniteltu kaupankäyntiin. Esimerkkinä mainittakoon Shopify-verkkokauppa-alustan, joka on viime vuosina hurjaa vauhtia kasvattanut markkinaosuuttaan (Woolman 2019). Shopifyn hallinta ja navigointi käyttöliittymässä on helppoa ja selkeää. Kokonaiskuva on helpommin hahmotettavissa ja asiat paremmin löydettävissä, kuten esimerkiksi WooCommercessa. Shopify-verkkokauppa-alustan heikkous on sen maksullisuus: itse alusta ja useat lisäosat ovat kuukausimaksullisia. (Kumpukoski 2016.) Lisäksi ilmainen teemakirjasto on suppea ja maksulliset teemat ovat noin 140-180 dollarin hintaluokassa (Shopify 2019).

WordPress on markkinajohtaja

W3Techsin (2019) teettämän tilaston mukaan WordPressillä on 61,4 %:n markkinaosuus, joka on vuosien saatossa vain kasvanut. Perässä tulevat Joomla (4,9 %) ja Drupal (3,1 %). Näiden kahden jälkimmäisen osuus on ollut tasaisessa laskussa. Muita tunnettuja nousijoita markkinaosuudessa WordPressin lisäksi ovat olleet Shopify-verkkokauppa-alusta, Squarespace sekä Wix.

Jokaisella yrityksellä tulisi olla verkkosivut

Nykymaailmassa verkkosivujen olemassaolon voidaan sanoa olevan yrityksen toiminnan edellytys. Verkkosivuprojekti alkaa tyypillisesti suunnittelusta, jossa on hyvä käydä läpi projektin tavoitteet ja sisältö. Tästä edetään käyttöliittymän ja visuaalisen ilmeen suunnitteluun. Hyvät kotisivut auttavat yritystä tavoittamaan sen liiketoiminnalliset tavoitteet (Suomen digimarkkinointi n.d.). Tavoitteena voi olla esimerkiksi myynnin ja tunnettuuden lisääminen, jolloin tarkkaan suunnitellut, käyttäjäystävälliset ja laadukkaat verkkosivut eivät ole pahitteeksi. Sivuista saadaan paras hyöty irti siten, että toteutus mietitään potentiaalisten asiakkaiden ja liidien kautta. Taija Venton (2019) mukaan sisällön on oltava arvoa tuottavaa ja perustuttava kohderyhmän mielenkiinnon – haasteita, ongelmia ja tarpeita sekä niiden ratkaisemista unohtamatta.

Kustannukset

Verkkosivuja on mahdollista toteuttaa hyvinkin laajalla hintahaarukalla. Yksinkertaisimmillaan sivusto voi olla pelkkä blogi tai niin sanottu käyntikorttisivu, jossa on käytännössä pelkät yhteystiedot. Ilmaisia verkkosivuja ei ole olemassa, koska kuluja muodostuu aina jossain muodossa. Esimerkiksi halvimmillaan webhotellin saa yleensä vuodeksi noin 30 eurolla. Domainien, eli verkkosivutunnusten vuosihinnat pyörivät taas tyypillisesti noin 10-20 euron tuntumassa. Web-kehittäjien kulut asettuvat hyvin yleisesti 700-10 000 euron välille. Hyvin uniikkia verkkosivuratkaisua toteutettaessa hintalapuksi voi helposti muodostua lähemmäs 50 000 euroa.

 

Tyypilliset verottomat domain ja webhotelli-hinnat

Palveluntarjoaja	Halvin webhotelli	Kallein webhotelli	.fi domain
Louhi	5,90 € / kk	19,90 € / kk	15 € / vuosi
Zoner	5,90 € / kk	alk. 27,92 € / kk	24 € / vuosi
Radicenter	5,55 € / kk	18,00 € / kk	11,25 € / vuosi
Domainhotelli	3,36 € / kk	13,44 € / kk	9 € / vuosi
Xetnet	2,48 € / kk	15,00 € / kk	12 € / vuosi

POHDINTA

Olen tehnyt yrityksille verkkosivuja “kaupallisesti” noin kuuden vuoden ajan. Ensimmäiset verkkosivut tein harrastemielessä ollessani 10-vuotias “freewebs”-nimisen palvelun kautta. On hauskaa muistella, että olen lähtenyt samoista lähtökohdista liikkeelle kartuttamalla ensiosaamista ilmaispalveluiden kautta, joissa tietoa verkkotekniikoista tai ylipäätänsä ohjelmoinnista ei tarvittu. Sittemmin on tultu valtavasti osaamisessa eteenpäin ja kokemusta on vuosien varrella tarttunut mukaan jos jonkinlaisissa verkkosivuprojekteissa.

 

LÄHTEET:

Brandl, R. 2019. The 14 Best Website Builders 2019: Each Tried and Tested. Julkaistu 16.8.2019. Luettu 17.10.2019.
https://www.websitetooltester.com/en/best-website-builder/

Król, K. 2019. WordPress 5 Complete – Seventh Edition. Safari, an O’Reilly Media Company.

W3Techs. 2019. Usage statistics and market share of WordPress. Luettu 23.9.2019.
https://w3techs.com/technologies/details/cm-wordpress/all/all

Suomen Digimarkkinointi. N.d. Hyvät kotisivut yritykselle, mistä aloittaa. Luettu 8.11.2019.
https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/hyvat-kotisivut-yritykselle-mista-aloittaa

Woolman. 2019. Kaksi järeää verkkokauppa-alustaa vertailussa: Magentosta Shopify Plus -ratkaisuun. Julkaistu 17.9.2019. Luettu 10.11.2019.
https://woolman.fi/blogs/blogi/magento-vs-shopify-plus

Kumpukoski, J. 2016. Verkkokauppa-alustat testissä: WooCommerce. Julkaistu 27.10.2016. Luettu 10.11.2019.
https://www.paytrail.com/blog/verkkokauppa-alustat-testissa-woocommerce

 

Lisää essee omaan suosikkilistaan