Johdanto

Tämän soluesseen molemmat tekijät ovat kiinnostuneita verkkokaupan ihmeellisestä maailmasta. Idea soluesseen tekemisestä joutaa juurensa meidän molempien yhteisestä projektista, nimeltä Securecard. Projekti on vielä alkutekijöissään, mutta sen keskeisenä osana on verkkokaupan rakentaminen ja sitä kautta toteutettava myynti. Verkkokaupan rakentamisen alkuvaiheessa on erityisen tarkkaa valita juuri oikea alusta sinun verkkokaupalle. Väärä valinta voi olla joutaa koko verkkokaupan uudelleen rakentamiseen. Tiedän sen, koska niin kävi meille

Verkkokauppa

Verkkokauppa on internetin välityksellä toimiva kauppapaikka, jossa voi myydä melkeinpä mitä vaan. Kasvotusten tapahtuvan kaupankäynnin sijaan kauppaa käydään internetin välityksellä, jossa myös saa virtuaalista asiakaspalvelua chat-tyyppisesti.

Verkkokauppa alkoi yleistyä 2000-luvun loppupuolella, jolloin vain suurimmilla yrityksillä saattoi olla verkkokauppa. Nykyään verkkokaupasta on tullut enemmän sääntö, joka vain yksinkertaisesti täytyy olla jossain muodossa olemassa, jotta voi kilpailla muiden kanssa. Verkkokaupan myötä kaupan tekeminen on helpottunut monen tuoteryhmän kanssa ja helpottuu edelleen. Yksi mittari kertoo kaiken oleellisen verkkokauppojen menestyksestä ja se on lähetettyjen pakettien määrä, joka oli joulukuussa 2017 1,2 miljoonaa pakettia viikossa. Vuonna 2015 Suomen suurimpia verkkokauppoja on ollut Verkkokauppa.com, Ebay, Gigantti, Zalando ja Netanttila. Maailman suurin verkkokauppa lienee edelleen Amazon.

Verkkokaupan rinnalle on syntynyt myös toisia internetiä hyödyntäviä kauppoja. Vertaiskaupassa tavaroita myydään ja vuokrataan kuluttajalta toiselle kuluttajalle. Esimerkkinä tällaisestä sivusta tori.fi tai huuto.net.

Strategiat

Strategioita on monenlaisia, mutta yleisesti strategiat voidaan hyvinkin jakaan neljään eri osioon. Strategiat tuovat jokaiselle osiolle jonkun kilpailuedun, muihin verkkokauppoihin nähden.

Löytyy volyymistrategiaa, jossa esimerkiksi yrittäjällä on jo hyvin pyörivä kivijalkabisnes taustalla, mutta haluaa silti saada tuotteita myytyä paljon isommalle asiakaskunnalle. Verkkokaupalla voi saada paljonkin tukea jo menossa olevalle bisnekselle. Jos tuotteet ja markkinointi hoidetaan kunnialla läpi voi verkkokauppa hyvinkin päihittää kivijalkamyymälän. Verkkokaupasta on myös mahdollista saada dataa, jota sitten pystyy käyttämään markkinoinnissa. Dataa hyödyntämällä, voidaan keskittyä esimerkiksi markkinoinnissa yhden tuotteen pommittamiseen kuluttajille, jolloin voidaan saavuttaa suuriakin myyntivolyymejä.

Toisena on erikoissegmenttistrategia, jossa hyödynnetään yhden erikoisen tuoteryhmän potentiaalia markkinoilla. Tuoteryhmän tuotteita ei juurikaan ole kenelläkään muulla myynnissä. Tätä strategiaa käytetään etenkin tilanteissa, joissa tuoteryhmän markkina-alue ja ostajakunta on pieni. Myynnistä jäävä kate ei pysty kattamaan kivijalkamyymälän kuluja, jolloin vaihtoehdoksi verkkokauppa. Verkkokauppa tavoittaa erittäin laajan ostajakunnan ja on selkeästi edullinen vaihtoehto. Markkinoinnissa yrityksen täytyisi toimia erittäin isolla kädellä, jotta potentiaaliset ostajat löytävät tiensä verkkokauppaan. Nykyään onkin trendinä käyttää sosiaalista mediaa hyväksi markkinoinnissa. Verkkokaupalle perustetaan esimerkiksi oma Instagram-tili, jonne päivitetään aktiivisesti kuvia tuotteista ja niiden käytöstä.

Kolmantena on persoonallisuus eli verkkokauppa on tunnettu esimerkiksi räväköistä kommenteistaan ja heidän markkinointinsa on omalaatuista koko markkinoilla. Myydään tuotteita esimerkiksi huumoria hyväksikäyttäen. Tämmöistä strategiaa tarvitaan etenkin silloin, kun kilpaillaan toista kauppaa vastaan, joka myy vastaavia tuotteita omassa verkkokaupassaan. Persoonallisuus tuo kaupalle lisäarvoa, jos se luo kiinnostavuutta ja sitä kautta auttaa verkkokauppaa menestymään toisen verkkokaupan sijaan. Mahdollisesti tehdään myös niin räväköitä ulostuloja markkinoinnin suhtee, että ne päätyvät jopa uutisiin. Hyvä esimerkki tällaisesta yrityksestä on Varusteleka, joka ei kaipaa sen suurempaa esittelyä.

Neljäntenä ja viimeisenä on asiantuntijastrategia, jossa verkkokauppa on vain johdattelevana ja houkuttelevana tekijänä. Asiakas pyritään saamaan yrityksen kivijalkamyymälään verkkokauppaan hyväksi käyttäen. Tätä strategiaa käytetään etenkin sellaisissa tuotteissa, joiden hinta on korkea ja kyse on isommista kokonaisuuksista. Hyvänä esimerkkinä ovat talokaupat ja autokaupat. Asiakkaat voivat netissä tutkia erilaisia mahdollisuuksia ja tietoja ostettavasta tuotteesta. Ostopäätöstä tuetaan ensiksi netistä saatavalla tiedolla, jonka jälkeen päädytään sitten kivijalkamyymälään myyjän asiantuntevaan käsittelyyn, jossa kauppa saadaan vietyä hienosti loppuun. Myyntiprosessi nopeutuu, kun myyjän ei tarvitse enään käyttää niin paljon aikaa vakuuttamaan asiakas tuotteen laadukkuudesta ja toimivuudesta. Näin myyjä pystyy keskittymään myyntiprosessin loppuun viemiseen.

Verkkokauppa-alustat

Kuten alussa mainittiin, meille kävi ensimmäisellä verkkokauppa-alustan valinta kerralla hieman huonosti, ja verkkokauppa päädyttiin rakentamaan uudestaan alusta alkaen eri alustalle.

Perehdyn tässä tarkemmin kolmeen suosituimpaan alustaan, eli WooCommerceen, Magentoon ja Shopifyyn. Näistä jokainen edustaa erilaista verkkokauppa-alusta tyyppiä, joten siinäkin mielessä vertailu on mielenkiintoinen.

WooCommerce on alustana näistä kolmesta suosituin, Datanyzen keräämien tietojen mukaan sitä käyttää 25,9% internetin verkkokaupoista, eli joka neljäs verkkokauppa käyttää alustanaan WooCommercea. Eikä ihme, sillä onhan se luontainen jatkumo WordPress sivustoille, nimittäin WooCommerce on maailman käytetyimmän CMS (Content Management System) alustan eli WordPressin lisäosa. Ja vieläpä ilmainen sellainen.

Securecardin nykyinen verkkokauppa on toteutettu WordPressin ja WooCommercen avulla, sillä sen tuoma muokattavuus oli äärimmäisen tervetullutta, eikä hintalappukaan päätä huimaa sillä ainoastaan palvelimesta tarvitsee maksaa. Teemoja löytyy tuhansia ja lisäosat tavallisimmille Suomalaisille maksuvälityspalveluille helpottavat sivuston rakentamista. WooCommercen haittapuolina mainittakoon asiakaspalvelun puute (tuotehan on ilmainen) sekä pidemmälle viedyn muokkaamisen hankaluus, johon tarvitaan koodipuolen osaamista.

Toiseksi käytetyin verkkokauppa-alusta on Magento, 21,4% markkinaosuudella. Magentosta on olemassa ilmainen ja maksullinen versio, joista jälkimmäinen löytyy usein suurista ja raskaasti liikennöidyistä verkkokaupoista sen luotettavuuden ja vakauden ansiosta. Myöskin sen mukanaan tuomat suuret kulut eivät sovellu yleensä pienimmille toimijoille. Magenton ilmainen versio on ratkaisuna äärimmäisen monipuolinen ja toimiva, mutta kuten maksullisen toverinsa sekä WooCommercen kohdalla, sielläkin tulee koodaamistaidot tarpeeseen yllättävän nopeasti. Ei siis aloittelija ystävällisin ratkaisu, joskin yksi parhaista verkkokauppa-alustoista luotettavuuden ja toimivuuden osalta.

Kolmantena on Shopify 7,4% markkinaosuudella. Securecardin verkkokauppa rakennettiin alunperin Shopifyn avulla, sillä Shopifyn käyttäjäystävällisyys on aivan eri tasolla kahteen suosituimpaan alustaan verrattuna ja asiakaspalvelusta saa apua lähes kaikkiin kysymyksiin. Shopify onkin suunnattu helppoutta ja toimivuutta arvostaville asiakkaille, ja sen mukanaan tuoma skaalautuvuus on huipputasoa. Shopifyä ei tarvitse itse asentaa omalle palvelimelle, vaan Shopify tarjoaa palvelintilan ja ylläpidon. Hienoa omalla tavallaan, mutta mikäli arvostaa muokattavuutta se tuo mukanaan myös omat ongelmansa. Shopify on äärimmäisen suljettu alusta, ja usein tuli vastaan tilanne, jossa olisi pitänyt turvautua kuukausimaksulliseen lisäosaan toteuttaakseen asioita, jotka WooCommercea tai Magentoa käytettäessä olis voinut omin käsin toteuttaa muutamassa tunnissa. Shopify vaatii lisäksi Liquid koodin osaamista, sillä teemat on toteutettu sillä, ja esimerkiksi allekirjoittaneella kyseistä osaamista ei löytynyt. Huomattavasti hankalampi tehdä itse muutoksia, mutta mikäli äärimmäisen vakaa ja skaalautuva alusta houkuttelee, löytyy Shopifyltä varmasti paketti myös sinulle.

Pohdinta

Kymmenen vuotta sitten verkkokauppojen markkina-osuus ei ollut kovin kummoinen. Nykyään verkkokauppa löytyy melkein jokaiselta kuluttajalle myyvältä yrityksestä ja myös yrityksiltä löytyy yrityksille myyviä verkkokauppaportaaleja. Jos ei vielä verkkokauppoja löydy, niin semmoinen on varmasti suunnitelmissa.

Verkkokauppa on kuitenkin ollut nykyisessä muodossaan, niin kauan kuin niitä on yrityksillä ollut. Verkkokauppa tukee myyntiä kaupalle tai sitten se tuo ison osan myynnistä. Luin viime viikolla artikkelin isosta elektroniikkaketjusta, jossa kerrottiin yrityksen myynnin osuuksia verkkokaupassa ja kivijalkamyymälöissä. Yllätyksenä tuli, että kivijalkakaupalla on edelleen iso osa myynnistä ja tässä tapauksessa verkkokauppa vain tukee sitä. Verkkokaupasta ostettu, mutta myymälästä haettu oli osuutena isompi kuin pelkän verkkokaupan. Hyvä esimerkki, miten verkkokauppa ei välttämättä ole myynnin kasvattaja vaan sen tukija.

Nähtäväksi jää, mihin suuntaan verkkokauppa tulee lähivuosina kehittymään. Ilmassa on havaittavissa hieman kivijalkakauppojen paluuta takaisin valta-asemaan, kun ihmiset eivät enää halua tuijotella ruutuja. Tässä syystä verkkokauppojen täytyisi kehittyä paremmaksi, jotta niistä tulisi merkittävämpi tekijä asiakkaan ostopolussa.

Pohdittaessa sitä oikeaa verkkokauppa-alustaa kannattaa mennä sillä ratkaisulla, mikä on itselle tuttu – se opittiin Securecardin kohdalla kantapään kautta. Haluttiin helppoa ja vaivatonta ja valittiin Shopify, mutta sitten haluttiinkin enemmän irti alustasta ilman kohoavia kuukausimaksuja ja seinä tuli vastaan.

Mikäli alustoista mikään ei ole tuttu ja haluaa pyöritellä mahdollisimman vaivattomasti verkkokauppatoimintaa, kannattaa valita joko Shopify tai WooCommerce, sillä varauksella, että Shopify täytyy itse kääntää suomenkieliseksi, sillä ainakaan kirjoitushetkellä kyseistä kieltä ei löydy sisäänrakennettuna alustaan, toisin kuin WooCommercessa. WooCommercen kohdalla kannattaa muistaa, että HTML, CSS ja PHP osaamisen tärkeyttä ei voi vähätellä mikäli halutaan personoidumpia ratkaisuja. Perustasoinen, jopa edistynyt verkkokauppa, onnistuu kuitenkin ilman koodiosaamista valmiiden teemojen ja netistä löytyvien oppaiden avulla.

Magentoa harkitessa kannattaa pitää mielessä alustan kankeus mikäli koodaustaitoja ei ole. Magenton puolesta puhuu kuitenkin sen vakaus ja toimivuus, ja se varmasti kestää satoja tuhansia kävijöitä kuukausittain ilman ongelmia, mikäli palvelinrauta on ajantasalla. Hyvä vaihtoehto siis isommalla budjetilla toteutettavaan ja esimerkiksi kansainvälisille markkinoille tähtäävälle verkkokaupalle.

Toivottavasti virheistämme ja pohdinnoistamme löytyi hyödyllisiä tiedonmurusia omia verkkokauppa haaveita ja projekteja ajatellen!

Lähteet

http://www.postituspojat.fi/2017/02/28/parhaat-verkkokauppa-alustat-2017/

https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/verkkokaupan-perustaminen-paras-verkkokauppa-2018

https://fi.wikipedia.org/wiki/Verkkokauppa

https://web-ostajanopas.fi/2015/11/17/verkkokauppiaan-nelja-strategiaa/

https://www.paytrail.com/blog/verkkokaupan-vuosi-2017-lukuina

https://www.posti.fi/private-news/tiedotteet/2017/20171204_uusi-pakettiennatys.html

https://www.marmai.fi/uutiset/tama-on-suomen-suurin-verkkokauppa-6294336

Perusta menestyvä verkkokauppa, Seppo Vehmas, 2008, Docendo

https://industryanalyses.com/ecommerce/ecommerce-platform-market-share/