Tampere
22 May, Wednesday
23° C

Proakatemian esseepankki

Vastuut tiimioppimisessa



Kirjoittanut: Jarkko Suojanen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Vastuut tiimioppimisessa

 

Tiimioppimisessa keskeistä on yhteisön oppiminen. Yhteisön oppimiseen liittyvät yhteisö ja yksilötasonprosessit, joissa keskeistä on tiedon jakaminen yksilöltä toiselle. Yhteistyöhön tiimi oppii prosessien kautta. (Seikkula-Leino 2007, 38.) Tavoitteena tiimioppimisessa on saada yksilöt toimimaan yhteistä tavoitetta kohti, eikä kilpailemaan toisiaan vastaan, siitä kuka on paras ja kuka epäonnistuu. Ideaalissa tiimioppimistilanteessa kaikki yksilöt oppisivat työskentelemään yhteistyössä muiden kanssa ja pitämään hauskaa. (Johnson D, Johnson R & Johnson Holubec 1994, 2–3.) Tämän tulisi näkyä tiimin arjessa ja sen toiminnassa. Yksilöiden yhteen toimimattomuus rajoittaa tiimin kehittymistä.

Tavoitteena tiimioppimisessa on myös, että jokainen yksilö oppisi toimimaan myös itsenäisesti. Tyypillisesti tiimioppimisryhmät koostuvat erilaisista ihmisistä, joiden mielenkiinnon kohteet, saavutukset ja motivaatiot ovat täysin erilaiset. Tiimioppimismalleja opiskelijoille on kahdenlaisia, toisessa tiimi on koossa koko opiskeluiden ajan ja toisessa mallissa ainoastaan kurssikohtaisesti. (Johnson D ym. 1994, 53–54.) Proakatemialla tiimi pysyy kasassa koko opintojen ajan ja tämä parantaa tiimin luottamusta ja sen toimintaa. Kuitenkaan mikään ei tapahdu automaattisesti, joten luottamusta yms. pitää lähteä rakentamaan tiimille joka tapauksessa, pelkkä läsnäolo ei riitä luottamuksen syntymiseen.

 

Yksilön vastuu

Jokaisella tiiminjäsenellä on oma roolinsa tiimissä mihin kuuluu. Roolit voivat olla erilaisia, riippuen mihin tiimiin kuuluu. Toiset voivat olla urheilujoukkueessa kopin äänekkäimpiä pelaajia, mutta esimerkiksi Proakatemialla vaitonaisia ja etäisiä tiimin toiminnassa. Oman roolin löytyminen on keskeisessä osassa tiimidynamiikan rakentumista. Luottamus edistää omien havaintojen mukaan tiimidynamiikan kehittymistä ja syntymistä. Sen takia alkuvaiheessa Proakatemialla ja tiimioppimisessa puhutaankin yleisesti valetiimivaiheesta, kun luottamusta ei ole vielä täysin rakennettu yksilöiden kesken.

Yksilön vastuulla on itsensä kehittäminen tiimin kehittymisen mahdollistamiseksi. Yksilön kehittymisen motivaatio on kuitenkin lähdettävä hänestä itsestään. (Hills 2001, 133–135.) Tiimi voi antaa painetta kehittymiselle ja tarjota ympäristön, jossa jokaisella yksilöllä on mahdollisuus kehittyä. Mikäli yksilö ei omaa sisäistä motivaatiota, niin kehittyminen on hidasta tai sitä ei tapahdu ollenkaan. Yksilön vastuulla tiimioppimisessa ja tiimioppimisympäristössä on myös onnistumisista ja omasta kehityksestä iloitseminen (Hills 2001, 133–135).

Positiiviset kokemukset lisäävät motivaatiota suorittaa asioita ja täten parantavat yksilön sekä tiimin toimintaa. Yksilön vastuulla on järjestää aikaa oppimiselle. Suurin syy, joka rajoittaa kehittymistä on ajan puute. Tiimioppimista tapahtuu ainoastaan silloin kun yksilöt opettavat toisiaan. Tämä toimii ainoastaan, mikäli tiimiin kuuluvilla yksilöillä on luottamusta ja kunnioitusta toisiaan kohtaan. (Hills 2001, 137.) Ajan puuttuminen tulee varmasti jokaiselle tiimiyrittäjälle vastaan opintojen aikana, kun tuntuu että aikaa ei riitä kaikkiin asioihin. On olemassa projekteja, pakollisia pajoja yms. kaikkea mihin pitäisi osallistua. Jossakin vaiheessa olisi varmasti myös hyvä pitää huoli omasta hyvinvoinnista sekä tehdä ”koulun” ulkopuolisia asioita. Tiheä ja nopea opiskelurytmi, sekä muista riippumattomat aikataulut saattavat jossakin määrin hidastaa oppimista ja varsinkin tiimioppimista.

Yksilön vastuisiin kuuluu lisäksi palautteen antaminen ja sen vastaanottaminen. Yksilön vastaanottaessa palautetta tulee pyrkiä välttämään oman toiminnan selittelyä ja perustelua palautteen antajalle. Yksilö voi kuitenkin palautteen saannin 9 yhteydessä pyytää palautteen antajaa tarkentamaan palautettaan. Tarkan palautteen saaminen on tärkeässä roolissa yksilön kehittymisen kannalta. Palautteen antamisen ja saamisen tarkoituksena on kehittää jokaista yksilöä, eikä sillä tarkoiteta mitään pahaa. Yksilön vastuulla on myös kehittää omaa palautteen anto- ja vastaanottokykyään tiimin kehittymisen mahdollistamiseksi. (Hills 2001, 133–135.)

Palautteen antaminen myös Proakatemialla on keskeisessä roolissa tiimissä. Ainakin omalla kohdalla Revenassa palautetta annettiin jatkuvasti koko tutkinto-ohjelman ajan jokaiselle yksilölle. Palautetta saatiin vähintään pari kertaa syksyisin ja pari kertaa keväisin, jolloin omaa toimintaa pystyi kehittämään mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman aikaisin. Palautetta toiminnasta tuli niin tiimin valmentajalta kuin myös kanssa opiskelijoilta. Eri näkökulmista tulevan palautteen saaminen mahdollisti monipuolisen palautteen ja oman toiminnan kehittämisen

 

Tiimin vastuu

Tiimin kehityksen kannalta oleellista on auttaa jokaista yksilöä kehittymään paremmaksi (Hills 2001, 133). Jokaisen tiimin jäsenen oppiminen pitäisi olla yhtä tärkeässä roolissa tiimissä. Monesti kuitenkin tiimin jäsenten roolien tärkeys ei aina vastaa toisiaan. Osa tiimiyrittäjistä koetaan enemmän tärkeiksi tiimissä, jolloin tämä lisää heidän oppimistaan eikä niinkään ”ulkopuolisten” oppimista. Revena on käyttänyt jokaisen jäsenen roolin löytymiseen karttaa, jossa jokainen opiskelija sijoitetaan karttaan siinä roolissa missä muut heidät kokevat. Rooleja olivat esimerkiksi tiimin ydin, avainpelaaja sekä muita rooleja kauempana ytimestä. Oma kohtainen kokemus tästä on se, että mikäli kuulut tiimin ytimeen niin silloin sinun oppimisesi on tärkeässä roolissa, mutta mikäli sijainti on kauempana keskustasa voi tiimi ”unohtaa” oppimisesi tärkeyden.

Tiimille on tärkeää iloita sekä yksilöiden että tiimin onnistumisia yhdessä. Tiimin vastuulla on luoda myös suotuisa ympäristö jokaiselle mahdollistaakseen yksilön kehittymisen ja oppimisen. Yksilöiden oppiminen voi parhaassa tapauksessa lisätä motivaatiota kehittyä tiiminä. Tiimin on helpompi arvioida jonkun yksilön kehittymistä, kuin yksilön itsensä. (Hills 2001, 133, 138.)

Tiimin vastuisiin kuuluu myös pitää huoli siitä, että tiimioppimisryhmä kokoontuu päivittäin tai vähintään kaksi kertaa viikossa (Johnson D ym. 1994, 53–54). Tämä onneksi mahdollistetaan Proakatemialla pajojen muodossa, joita tiimit järjestävät automaattisesti kahdesti viikossa. Lisäksi opiskelijat ja tiimit tapaavat myös pajojen ulkopuolella, joten aktiivista vuorovaikuttamista tiimin jäsenten kesken tapahtuu myös vapaa-ajalla.

Tapaamisten olisi hyvä kestää minimissään tunnin ajan, jotta siitä on hyötyä tiimille. Tiimin motivaatiota ja sitoutumista lisää tietämys siitä, että tiimi pysyy koossa koko opiskeluiden ajan. Tämä lisää huomattavasti yksilöiden kykyä motivoida ja rohkaista toisiaan kohti tavoitteita. (Johnson D ym. 1994, 53–54.)

 

Tiimioppiminen Proakatemialla

Proakatemialla opiskelu tapahtuu tiimioppimismallia hyödyntäen tiimiyrityksissä. Opiskelijat ovat jaettu 10–20 hengen tiimeihin. Opiskelijat toimivat tiimiyrittäjinä tiimiyrityksessä, jossa jokaisella tiimillä on oma valmentaja. Tiimiyrittäjien oppimisprosessin keskeinen osa on sitoutua tiimin toimintaan koko opintojen ajaksi. Oppimisprosessiin kuuluu myös ammattimainen ja vastuullinen työskentely tiimin jännitteiden keskellä. On tärkeää, että tiimiyrittäjät oppivat yhdistämään henkilökohtaiset tavoitteet tiimin tavoitteisiin. Opiskelu Proakatemialla on ainoastaan mahdollista kuulumalla tiimiyritykseen. (Nevalainen, Lindell & Parkkila 2022.)

Proakatemialla käytetään yhtenä oppimistilanteena Pajaa. Pajat kestävät noin neljä tuntia, joita tiimi järjestää kahdesti viikossa. Pajoissa yhtenä oppimiskeinona opiskelijat hyödyntävät dialogirinkiä. Dialogirinkiä pyritään mahdollistamaan tietynlaisella istumajärjestyksellä sekä erilaisilla vuorovaikuttamisen tavoilla. Revenassa on koitettu osallistuttaa porukkaa keskusteluun post-it lappumenetelmällä sekä muilla erilaisilla keinoilla, joissa enemmän puhuvat ovat hiljempaa ja vähemmän puhuvat äänessä. Tämän tarkoituksena on ollut saada jokainen osallistumaan keskusteluun niin että se ei vain tapahtuisi tiettyjen ihmisten välillä vaan koko tiimin kesken.

Tavoitteena on, että toimivassa dialogissa jokainen tiimiyrittäjä pystyy henkilökohtaisesti tuomaan keskusteluun omia ajatuksia, sekä olemaan läsnä ja kuuntelemaan muita tiimin jäseniä. Tiimityöskentelytaitojen kehittyminen auttaa yrittäjyyskasvatuksessa (Chia 1996, 410–426); Heinonen 2007). Tutkinto-ohjelman tavoitteena on luoda opiskelijoista yrittäjiä tai ainakin mahdollistaa niiden taitojen kehittyminen.

Tutkinto-ohjelma antaa todella hyvät valmiudet opiskelijalle toimia yrittäjänä (Tampereen ammattikorkeakoulu n.d). Tästä syystä yleisimpinä aiheina pajoissa voivat olla yrittäjän talousosaaminen, myynti, markkinointi sekä liiketoimintaa kehittävät aiheet. Revenalla toistuu usein yrittäjän talousosaaminen sekä tiimin arkeen liittyvät asiat kuten viikko, kuukausi- tai vuosisuunnitelmien luomista. Muita aiheita pajoissa on ollut esimerkiksi tiimin tavoitteet, -toimintamallit sekä palautteen anto. Pajoissa on myös harjoiteltu erilaisia taitoja kuten esiintymistä, ryhmätyö- sekä dialogitaitoja. Tukeakseen tiimioppimista tämän kaltaisten oppimistilanteiden olisi suositeltavaa alkaa kuulumisten vaihdolla ja koti- tai ennakkotehtävien läpikäynnillä (Johnson D ym. 1994, 54). Usein Revenan pajat ovatkin alkaneet pajaan liittyvän ennakkotehtävän läpikäynnillä tai fiiliskierroksella.

 

Dialogi

Dialogin tavoitteena on luoda keskustelemalla jotakin uutta mitä ei ole ennen luotu. Dialogissa ihmiset keskustelevat jostakin aiheesta ja koittavat syventyä siihen. Toimivassa dialogissa polarisaatio eli vastakkainasettelu poistuu ja keskustelun tavoitteena on yhteinen päämäärä eli uuden luominen. (Isaac 1999, 27–31.) Dialogi koetaan jokseenkin haasteellisena, aiheesta riippuvana. Mikäli aiheena on jokin, jossa jokaiselle löytyy sanottavaa, pääsemme mielestämme toteuttamaan dialogia. Mikäli aiheena on jokin haastavampi esimerkiksi yrityksen tilinpäätös, dialogi ei toteudu vaan muutama ihminen keskustelee keskenään.

Toimivan dialogin voi Isaacin mukaan saavuttaa todennäköisemmin noudattamalla kolmea eri ohjetta. Ensimmäinen ohje on pitää keskustelu johdonmukaisena. Johdonmukaisuudella Isaac tarkoittaa, että dialogissa pitää välttää ristiriitoja tekojen ja sanojen välillä. Ihmiset tekevät asioita välillä juuri päin vastoin kuin olivat puhuneet. Tämä ristiriitaisuus ei Isaacin mukaan edistä dialogia ja uuden syntymistä, vaan rajoittaa sitä. Toimivan dialogin tavoittelussa tämä on ensimmäinen asia, johon tiimin pitää kiinnittää huomiota. (Isaac 1999, 41–43.) Välillä tiimihuuruissa toimiminen ei kuitenkaan mahdollista johdonmukaista keskustelua, kun pitää kuunnella jokaisen tiimiyrittäjän mielipiteitä ja ajatuksia erilaisia päätöksiä tehdessä. Tällaisissa tilanteissa jonkun muotoinen diktatuuri olisi varmasti suotavaa, mutta olemmehan vertaisia yhteisessä osuuskunnassa.

Toisena ohjeena on luoda joustavat ja mukautuvat rakenteet vuorovaikuttamiselle dialogissa. Yksilöt eivät välttämättä ymmärrä minkälaisen kuvan antavat verbaalisesti ja nonverbaalisesti dialogiin, jossa ovat mukana. Tämä voi johtaa siihen, että dialogiin osallistuvat eivät välttämättä täysin ymmärrä toisten tapaa reagoida joihinkin asioihin. (Isaac 1999, 41–43.) Toisten väärinymmärtäminen olikin Revenan agenda lähes koko kolmen vuoden tiimiyritystaipaleen aikana. Tämä jokseenkin johtui varmasti koronasta ja etäopiskelusta, jotka eivät mahdollistaneet luottamuksen syntymistä tiimin jäsenien välille.

Dialogiin osallistuvien toisten ymmärtämättömyys tästä asiasta voi lisätä väärinymmärryksiä. Isaacin mukaan osallistujien olisi hyvä keskustella omasta käytöksestä, sekä tavoista ennen dialogiin syventymistä. Erilaiset ja mukautuvat dialogitavat palvelevat paremmin jokaista dialogiin osallistuvaa. Dialogiin osallistuvien pitäisi pystyä luomaan itselleen sopivat rakenteet ja tavat vuorovaikuttaa. (Isaac 1999, 41–43.)

Kolmantena ja viimeisenä ohjeena on tarjota dialogissa tilaa itse dialogille. Dialogin väkisin yrittäminen voi johtaa siihen, että ihmiset alkavat keskustelemaan vanhojen tapojensa ja käyttäytymisensä mukaan. Tämä ei kuitenkaan ole dialogin tarkoitus. Dialogiin syventymistä rajoittaa liian strukturoitu runko tai tarkkaan päätetty aihe. Vanhoista tavoista ja käyttäytymismalleista olisi suositeltavaa päästää irti, koska ne rajoittavat uuden luomista. (Isaac 1999, 41–43.) Revenalle tyypillistä on epätietoisuuden poistamiseksi luoda erilaisia raameja ja aikatauluja, jotka toimivat vasten Isaacin ohjeita luoda tilaa dialogille. Pajatilanteen tulisi olla aika vapaamuotoinen tietyn asian ympärillä, jotta dialogiin päästään oikeasti syventymään. Dialogissa jokaisen ajatukset ovat tärkeitä ja voivat synnyttää lisää ajatuksia muille. Moni saattaa pelätä sanoa omaa mielipidettään asiaa vastaanoton takia, mutta tällöin muille ajatuksen antaminen ei synnytä lisää ajatuksia.

 

 

Dialogitimantti (Isaac 1999, 438–440, muokattu).

 

Aikaisempien dialogiohjeiden lisäksi Isaac on luonut dialogitimantin. Dialogitimantti keskittyy yksilön tapaan vuorovaikuttaa dialogissa. Toimivassa dialogissa jokainen yksilö voi harjoittaa dialogitimantin mukaista vuorovaikutusta. Revenalle suurin ongelma on varmasti ollut suora puhe ja sen laatu sekä kuuntelu. Väärinymmärryksiä tähän liittyen on ollut enemmän kuin ihmisellä on sormia ja varpaita. Suorat palautteet tai kommentit kohdataan usein loukkaavina sekä päällekäyvinä. Tarkoituksena jokaisella ei varmastikaan ole loukata toista vaan saada asia sanottua. Suoran puheen puuttuminen usein johtaa myös asioiden kytemiseen. Jossakin kohtaa asiat kuitenkin tulevat pinnalle ja silloin niiden käsitteleminen saattaa olla jo ”liian myöhäistä”.

Odottamisella tarkoitetaan, että jokaisen yksilön ei tarvitse olla koko ajan äänessä ja tuoda omia ajatuksiaan esille. Tiimin alkutaipaleella odottaminen korostuu, koska tuntuu että jokaisella on aina jotakin sanottavaa. Tällöin dialogi ei syvene, kun jokainen huutaa omia ajatuksia aina esiin.

Odottamisella yksilöiden tulee antaa mahdollisuus muille osallistujille ajatella ja jäsentää keskustelusta heränneitä ajatuksia. Mielipiteitä ja ajatuksia ei dialogissa tulisi koskaan kommentoida henkilökohtaisella tasolla, vaan koskien aina esitettyä asiaa. Isaacin mukaan toisten kuunteleminen on yksi tärkeimmistä asioista toimivassa dialogissa. Muiden ajatukset ja ideat voivat synnyttää lisää ideoita. Mikäli kuuntelu ei onnistu saattaa nämäkin ideat ja ajatukset mennä ohitse. (Isaac 1999, 27–60.)

 

Valmentajan rooli

Valmentajan tehtävänä Proakatemialla on kehittää oppimista ja tukea tiimiyrittäjien ammatillista ja henkilökohtaista kehittymistä, sekä kasvua koko opintojen ajan (Nevalainen ym. 2022). Valmentajan tehtäviin kuuluu myös jatkuvan palautteen antaminen tiimille sen toiminnasta. Palautetta annetaan myös tiimiyrittäjille yksilöllisesti heidän kehittymisestään ammatillisella, sekä henkilökohtaisella näkökulmalla. Valmentajalta saadun palautteen roolia ei voi korostaa liikaa, sillä usein valmentajalla on jokseenkin erilainen kuva tiimiyrittäjistä ja tiimistä kuin opiskelijoilla itsellään.

Valmentajan tehtävänä on myös toimia esimerkkinä Proakatemialla ja noudattaa organisaation arvoja omassa toiminnassaan. Valmentaja pyrkii lisäksi luomaan ympärilleen sekä koko organisaatioon turvallisen ilmapiirin yhdessä oppimiselle ja kehittymiselle. Turvallisen ilmapiirin tarkoituksena on mahdollistaa jokaisen yksilön kehittyminen ihmisenä sekä ammattiosaajana. (Nevalainen ym. 2022.)

Pohdinta

Osa tekstistä löytyy omasta opinnäytetyöstäni, mutta olisipa nämä tiedot tulleet esiin tiimin alkutaipaleella. Tuntuu, että menimme pitkän aikaa tiimiyrittäjyystaipaletta eteenpäin tietämättä oikeasti mitä edes tarkoittaa tiimioppiminen tai tiimissä toimiminen. Lisäksi korona pilasi meidän mahdollisuutemme tiimiytyä kunnolla tiimin alkuvaiheessa. Vuosi toisensa jälkeen ruudun takana ei kauheasti mahdollistanut syvää kanssakäymistä jäsenien kesken. Tämän vuoksi osittain tuntuu edelleen siltä, etten tunne jokaista tiimini jäsentä. Jonkinlainen luottamus on varmasti syntynyt jäsenien keskuudessa, mutta se ei ole syntynyt Proakatemialla vaan sen ulkopuolella. Tästä syystä Revena on monelle vain alusta yrittäjyydelle ja erilaisille projekteille eikä niinkään tiimi tai huipputiimi.

 

Lähteet:

Chia, R. 1996. TEACHING PARADIGM SHIFTING IN MANAGEMENT EDUCATION: UNIVERSITY BUSINESS SCHOOLS AND THE ENTREPRENEURIAL IMAGINATION. Journal of management studies. Viitattu 19.10.2022. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1467-6486.1996.tb00162.x

Hills, H. 2001. Team-Based Learning. E-kirja. Gower Publishing Limited. 1.2.2001. Viitattu 25.10.2022. ProQuest Ebook Central – Reader

Isaacs, W. 1999. Dialogue – The Art of Thinking Together. E-kirja. a division of Random House, Inc. New York. Viitattu 10.10.2022. Dialogue, The Art Of Thinking Together – Google Play Kirjat

Johson, D., Johson, T. & Johson Holubec, E. 1994. The New Circles of Learning: Cooperation in the Classroom and School. E-kirja. Association for Supervision & Curriculum Development. Viitattu 20.10.2022. https://ebookcentral.proquest.com/lib/tampere/reader.action?docID=513967

Nevalainen, T., Lindell, M. & Parkkila, V. 2022. Operating Principles in TAMK Proakatemia. TAMK Publications 26.4.2022. Viitattu 5.10.2022. https://sites.tuni.fi/tamk-pub/business/operating-principles-in-tamk-proakatemia-timo-nevalainen-mikael-lindell-and-ville-parkkila/

Seikkula-Leino, J. 2007. Opetussuunnitelmauudistus ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2007:28. Viitattu 10.8.2022. Opetussuunnitelmauudistus ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen (valtioneuvosto.fi)

Suojanen, J. 2022. Yrittäjän talousosaamisen kehittyminen tiimioppimisympäristössä. Liiketalouden tutkinto-ohjelma. Yrittäjyys ja tiimijohtaminen. Opinnäytetyö.

Tampereen ammattikorkeakoulu. n.d. Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen tutkintoohjelma. Viitattu 10.10.2022. https://opinto-opas-ops.tamk.fi/index.php/fi/167/fi/49599/19TIJO/year

 

 

 

 

 

Kommentoi