Tampere
02 May, Thursday
14° C

Proakatemian esseepankki

Vappumunkki projekti



Kirjoittanut: Aake Kuoppala - tiimistä Flyyna.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Vappumunkki projekti

Toteutimme n. 10 tiimiläiseni kanssa pari päivää kestävän vappumunkki projektin. Myimme vappumunkkeja yrityksille sekä kuluttajille ja näin meillä oli tarkoitus hankkia hiukan rahaa yrityksen kassaan sekä kasvattaa yhteishenkeä yhdessä tekemisen kautta. Tässä esseessä tarkastelen omasta näkökulmastani vappumunkki projektia sen alusta aivan loppuun saakka. Omalta osaltani reflektoin projektin onnistumista eri näkökulmista. Olin projektissa mukana aivan idean syntymisestä saakka. Kerron tässä esseessä vaihe-vaiheelta mistä kaikki alkoi? Miten projektia lähdettiin edistämään? Kuinka projektitiimi koostui? Sekä kuinka projekti käytännön tasolla toteutettiin? Lopussa myöskin tuon esiin lukuja sekä kulurakennetta, joiden valossa tarkastelen ja arvioin projektin kannattavuutta.

Mistä idea lähti?

Tiimikaverini Sofia heitti noin viikko ennen vappua Diili -ohjelman innoittamana idean, että mitä jos lähtisimme myymään yrityksille vappuna vappumunkki laatikoita ja siten saataisiin vähän yrityksellekkin rahaa. Innostuin heti ideasta ja alettiin heti hiukan kaavailemaan millainen se projekti voisi olla. Sovittiin, että kun akatemialla saadaan muut hommat valmiiksi aletaan jo samana päivänä suunittelemaan tätä vappumunkki -projektia. Näin teimme, suunnittelimme tätä projektia samalta istumalta yhteensä 3-4 tuntia. Kyselimme myöskin tiimiläisiltämme, että ketkä olisivat halukkaita lähtemään projektiin mukaan. Keräsimme n. 10 henkilön tiimin kasaan ja lähdimme toteuttamaan projektia.

Kuinka projektia lähdettiin edistämään?

Edelleenkin suunnittelun ja organisoinnin hoidimme me Sofian kanssa. Valmistelimme kaikki valmiiksi, että kun projekti alkaa, olisi toiminta mahdollisimman sujuvaa. Kävimme ostamassa tarvikkeita, raaka-aineita sekä hoidimme lainaan myöskin joitakin välineitä. Toki loppuvaiheessa, kun projektin aloitus läheni, saimme hommasimme myöskin joitain tarvikkeita ja raaka-aineita myöskin melkein koko projektitiimin voimin. Pitkään mietimme olisivatko munkkilaatikot vai -pussit parempia tähän käyttötarkoitukseen. Tulimme siihen lopputulokseen, että munkkipussit ovat ainakin kustannustehokkaimpia. Selvitimme mistä munkkipusseja saa ja löysimmekin Seinäjoelta erään toimittajan. Heillä minimi tilausmäärä olikin 700 paperipussia, joten laitetiin 700 pussia tilaukseen viimetipassa. Pussit ehtivät kuin ehtivätkin torstaiaamuksi pelipaikoille. Nyt meillä oli tarvikkeita, raaka-aineita ja paperipuseeja ostettu yhteensä 170€ edestä eikä vieläkään yhtään munkkia myyty.

Projektin käytännön toteutuksen kulku

Olimme päättäneet, että yritysmyyntiin menevät munkit tehdään perjantaiksi ja kuluttajamyyntiin menevät tehdään maanantaiksi. Olimme kaavailleet, että keskiviikko ja torstai päivät teemme puhelimessa myyntiä yrityksille. Keskiviikkona aloitettiin, mutta osanotto ei ollut kauhean aktiivinen. 2 henkilö seitsemästä soitteli yrityksille ja yritti saada myytyä ja saikin joitain kymmeniä munkkeja. Keskiviikko iltana laittamani pienen palauteviestin jälkeen torstaina osanotto oli huomattavasti aktiivisempi ja munkkeja meni kaupaksi n. 200 kappaletta. Puhelin myynti on haasteellista, koska et näe ihmisten ilmeitä ja eleitä, tämän lisäksi puhelimessa on huomattavasti helpompi myöskin kieltäytyä. Hamkin julkaiseman artikkelissa sanotaan puhelinmyynnistä seuraavasti: ” Soittaminen tuo tulosta, kun toimii ennakolta hyvin valmistellun ja harjoitellun loogisen kaavan mukaan.” (Isoviita, A. (2016). Käytännön ohjeita puhelinmyyjille. HAMK Unlimited Professional 19.4.2016.)

Myydessä tuli idea liittyen maanantain kuluttajamyyntiä, mitä jos soittelisin jonkin K-Supermarketin kauppiaalle ja kysyisin, josko pääsisimme myymään munkkeja heidän tiloihinsa. Valitsin K-Supermarket Ratinan ja soitinkin sen kauppiaalle. Kauppias Marko Laaksonen oli hyvin yhteistyöhaluinen ja selvästi halusi auttaa meitä meidän munkki -projektissamme. Sovimme, että pääsemme vapunpäivänä maanantaina myymään munkkeja klo. 10-21 välillä. Tämä oli merkittävä apu meidän projektia ajatellen ja koko projektin luonne hieman muuttui.

Munkkien valmistus

Itse munkkien valmistus tapahtui niin, että edellisenä iltana tehtiin taikinat valmiiksi ja aamulla paistettiin munkit. Esimerkiksi maanantain osalta munkkien taikina valmistettiin sunnuntai-iltana ja munkin paistettiin vapunpäivänä aamulla 6.00 eteenpäin. Munkkien valmistus sujui hyvin ja porukkaa meillä oli juuri sopiva määrä. Meillä käytännön vastuussa leipomisesta oli Pihla, joka hoiti homman kyllä mallikkaasti. Kun munkit olivat paistettu ja sokeroitu, olivat ne valmiita kuljetettavaksi asiakkaille.

 Reflektointi ja pohdinta

Kokonaisuutena projekti sujui hyvin, pienten tarvike- sekä raaka-ainekustannusten takia projekti oli erittäin helppo saada kannattavaksi, sillä yhden munkin kate sitä myytäessä ulos hintaan 2,90€ oli 85%. Suurin osa projektitiimistämme toimi hyvin ja täsmällisesti tuoden oman työpanoksensa projektiin. Varsinkin maanantain myynnin osalta työvuoromuutoksia tuli joitain, ehkä johtuen ajankohdasta, ehkä jostain muusta syystä. Töissä olleet pystyivät kuitenkin toimimaan joustavasti aikataulujen suhteen, joten mitään varsinaista haittaa myynnille ei tullut työvuoromuutosten takia. Munkkeja myytiin ja toimitettiin perjantaina pääasiassa yrityksille n. 250 kappaletta ja maanantain myyntiständillä munkkeja myytiin suurin piirtein saman verran. Myyntipäivän lopussa myytiin jäljellä olleita munkkeja pois 4€/5 kpl hintaan. Siitä huolimatta munkkeja jäi yli joitain kymmeniä, joita sitten muun muassa ResQ:n kautta myytiin jälkeenpäin. Rahaa kaikkien kulujen jälkeen projektista jäi n. 1100€. Projektin toteutus kasvatti tiimihenkeä sekä opetti sen, kuinka nopeallakin varoitusajalla pystytään luomaan kannattava projekti. Alkuperäinen idea projektissa oli maksaa kesän ajalta henkilöä kohti koituvat kustannukset projektiin osallistuvien henkilöiden osalta. Kaiken kaikkiaan projekti oli onnistunut ja antoi meille arvokkaita oppeja jatkoa ajatellen.

 

Lähde: Isoviita, A. (2016). Käytännön ohjeita puhelinmyyjille. HAMK Unlimited Professional 19.4.2016. Haettu [29.4.2023] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/yrittajyys-ja-liiketoiminta/kaytannon-ohjeita-puhelinmyyntiin)

 

Kommentoi