Tampere
26 May, Sunday
24° C

Proakatemian esseepankki

Vain jäävuoren huippu



Kirjoittanut: Susanna Mäkelä - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Bisnesantropologia
Johda tunneilmastoa
Opas yksilölliseen motivointiin - 16 perustarvetta johtamisen apuna
Mikko Leskelä
Jarkko Rantanen, Ira Leppänen, Heikki Kankaanpää
Päivi Mayor
Marjo Risku
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Johdanto

Samoassa eletään muutoksen aikaa. Business leader on vaihtunut ja Samoan kevät lähtikin liikkeelle uudenlaisella rakenteella, jonka oppimistiimimme suunnitteli tukemaan samoalaisten oppimista sekä parantamaan pajojemme laatua. Oppimistiimimme ensimmäisessä ”The X-Files” -pajakokonaisuudessa, keskeisenä aiheena oli systeemiajattelu.  Huomasimme että meidän olisi syytä ottaa projektien ja talousmallin käsittely mukaan seuraaviin pajoihin. Nyt, kun tämä ensimmäinen kolmiosainen kokonaisuus on saatettu päätökseen, on hyvä pohtia, mitä pajakokonaisuudesta on opittu ja mitä voisimme viedä käytäntöön uusien toimintatapojen luomisessa sekä yritystoimintamme kehittämisessä. Pohdimme tässä esseessä haamusysteemin, psykologisen turvallisuuden, individualismin sekä kulttuurin näkökulmasta Samoan uuden talousmallin kehittämistä, ja asioita, jotka siihen vaikuttavat.

Samoan haamusysteemi

Pidimme 25.3. pajaa Samoan taloudesta sekä mahdollisesta uudenlaisesta talousmallista. Talousmallilla tarkoitetaan tässä yhteydessä yhteisesti sovittua toimintamallia, joka mahdollistaisi palkanmaksun, Samoan yhteisen kassan kerryttämisen esimerkiksi ulkomaan matkoihin tai mökkipajoihin sekä mahdollistaisi investoinnit projekteissa tarvittaessa. Olimme taloustiimin kesken suunnitelleet pajan niin, että kävisimme läpi projektien kuulumiset ja peilaisimme näitä kuulumisia projektien tuottoon. Uskoimme, että tällä tavalla saattaisimme päästä kärryille siitä, miksi jotkut projektit odottavat heikompaa tuottoa kuin toiset. Check-in -kierroksella kävimme jokaisen projektin kuulumiset läpi, jonka jälkeen siirryimme pohtimaan ensimmäisen projektin kohdalla seuraavia asioita: mikä projektissa sakkaa tällä hetkellä ja miten me tiiminä voisimme auttaa projektia onnistumaan? Sinänsä hyviä kysymyksiä, mutta niihin vastaamalla emme tulleet yhtään viisaimmiksi siitä, missä oikeasti mättää.

”The X-Files” -pajakokonaisuuden ensimmäisessä osassa käsiteltiin termiä haamusysteemi. Sillä tarkoitetaan ihmisten käytöstä ohjaavaa näennäistodellisuutta, jota ruokkivat muun muassa ihmisten pelot, kaksinaamaisuus ja teeskentely (Torniainen 2014, 17). Haamusysteemissä voidaan havaita erilaisia vinoutumia, jotka ohjaavat yksilöiden käyttäytymistä ja suhtautumista systeemissä tapahtuviin asioihin. Ne voivat myös vaikuttaa ihmisten välisiin vuorovaikutuksiin. Aloimme pajassa pohtia, kuinka tiimissämme vallitseva kulttuuri vaikuttaa tällä hetkellä taloustilanteeseemme ja siihen, kuinka avoimina tai sulkeutuneina projektit tiimissämme koetaan. Keskustelun myötä selvisi, että sulkeutuneisuutta oli itse asiassa havaittu enemmän kuin yhdessä projektissa, eikä ongelma enää näyttäytynytkään samalla tavalla kuin pajan alussa luulimme. Huomasimme, että jollain tapaa olimme keskittyneet johtamaan haamusysteemistämme lähtien, mutta emme olleet vielä hoksanneet, että pinnan alla on vallinnut vallan monimutkainen möhkäle eri asioita, jotka ovat ajan saatossa kytkeytyneet toisiinsa ja jopa saattaneet vahvistaa joitakin ajatuksia ja toimintatapoja tiimissämme. Voisimme jatkaa vanhalla johtamistavalla, jossa keskitymme oireeseen ja etsimme siihen suoraviivaisimman ratkaisun. Se voisi olla hetkellisesti resurssien kannalta tehokas ratkaisu, mutta pidemmän päälle ajautuisimme yhä syvemmälle näennäistodellisuuteemme.

Talousmalli on myös strategian ja kulttuurin ilmentymä

Jos pohdimme talousmallia yksinkertaisesti ja lineaarisella ajattelulla, saattaisimme tehdä päätöksen meille sopivasta mallista puhtaasti datan perusteella. Mikäli tavoitteemme seuraavan puolen vuoden tuotosta olisi 50 000 euroa, se vaatisi tietyn määrän työtunteja ja hyvällä katteella olevia projekteja. Jos kuitenkin lähestymme talousmallia toisesta näkökulmasta, voimme ajatella, että talousmalli on yksi monesta tekijästä, joka ohjaa tiimimme kulttuuria ja on eräänlainen ilmentymä strategiastamme. Jos tähän lisätään vielä antropologinen näkökulma, eli kulttuurillinen näkökulma, saatamme nähdä talousmallin taas uudessa valossa. Yhdenlaisessa kulttuurissa saatetaan valita vallitsevaa kulttuuria peilaava talousmalli, kun taas toisenlaisessa kulttuurissa talousmalli voidaan valita vastaamaan sellaista kulttuuria, mikä ei vielä vallitse, mutta millaisen tiimi yhdessä haluaa rakentaa. Fysiikan nobelisti Richard Feynman kuvasi tätä ilmiötä oivallisesti vuonna 1973 BBC:n haastattelussa käyttäen esimerkkinä mustarastasta. Vaikka tiedämme mustarastaan latinankielisen, suomenkielisen ja englanninkielisen nimen, emme tiedä itse linnusta vielä yhtään mitään. Samalla tavalla voimme kuvata tiettyä tilannetta tai ilmiötä eri sanoin ilman ymmärrystä siitä, mitä tilanteessa oikeasti tapahtuu ja mitä kaikkea siihen liittyy. (Leskelä 2020, 188.)

Haamusysteemin vaikutukset ovat usein huomaamattomia, ja siksi niitä voi olla aluksi hankalaa nähdä. Huomaamattomuudesta huolimatta haamusysteemin vaikutukset saattavat olla hyvin vakavia organisaation hyvinvoinnin ja taloudellisen menestymisen kannalta. Esimerkiksi pajoissa tai tiimipalavereissa jollakin tiimiläisellä saattaa olla uusia näkökulmia tilanteeseen tai innovatiivisia ratkaisuja ongelmaan, mutta hän ei uskalla sanoittaa niitä ääneen. Tämä voi johtaa siihen, että systeemissä toimivat henkilöt kykenevät vain tyydyttäviin suorituksiin, vaikka toisenlaisessa todellisuudessa kokonaisuus voisi toimia erinomaisella tasolla. (Torniainen 2014, 17.)

Projektiemme taloudellinen tilanne oli pajassa paikalla olijoiden mielestä ilmentymä tiimimme aktiivisuudesta ja innokkuudesta. Pidämme yleisesti tiimiämme innostuvana porukkana, mutta jostain syystä innostus ei näy koko tiimissä projektien tasolla, vaan ennemmin pienemmissä porukoissa. Mikäli systeemiälyteoriaan on luottamista, meissä kaikissa vallitsee suuri määrä positiivista potentiaalia ja voimavaroja. Haamusysteemi voi kuitenkin sitoa tätä energiaa niin, että sen vapautuminen estyy (2014, 18).

Psykologisen turvallisuuden vaikutus haamusysteemiin

Kun pohditaan sitä, kuinka saisimme haamusysteemiämme enemmän tietoiseksi ja potentiaaliamme hyödynnettyä tulee ensimmäisenä mieleen avoimuus ja luottamus. Se että tiimissä ei uskalleta sanoittaa omia ajatuksia ja ideoita ääneen, saattaa liittyä häpeään ja sen pelkoon.

Kirjassa Johda tunneilmastoa, puhutaan siitä kuinka psykologinen turvallisuus on häpeän vastavoima. Mikäli yhteisössä vallitsee psykologinen turvallisuus, on silloin sen jäsenten helpompaa ja turvallisempaa ottaa henkilökohtaisia riskejä ilman pelkoa häpeästä. Tutkimusten mukaan psykologinen turvallisuus lisää tiedon jakamista yhteisön sisällä sekä kannustaa avoimeen keskusteluun ja sen myötä lisää myös luovuutta. Psykologisen turvallisuuden avulla pystytään myös kehittämään tiimin kykyä oppia, lisäämään yksilöiden sitoutumista sekä saavuttamaan hyviä tuloksia. (Rantanen, Leppänen ja Kankaanpää 2020.)

Monet tieteelliset tutkimukset painottavat luottamuksen rakentamiseen, se on oikeastaan näkyvän ja hiljaisen tiedon jakamisen edellytys. Luottamus kasvaa hitaasti, mutta se voi myös kadota hetkessä. (Mayor ja Risku 2020.) Kun tiimissä vallitsee vain osittainen psykologinen turvallisuus ja se on muodostunut jo osaksi kulttuuria, on sitä myös vaikeampaa alkaa muuttamaan. On hyvä, että pidimme selkeän pajakokonaisuuden systeemiälystä ja että haamusysteemin vaikutukset tulivat ilmi tiimin sisällä. Uskomme että myös ajattelun tärkeyden esiin tuomisella samoalaiset alkavat pohtia enemmän omia ajatuksiaan ja sitä kautta tuomaan niitä myös tiimille, joka lisää avoimuutta. Psykologisen turvallisuuden lisääminen vaatii jokaiselta rohkeutta, osallistumista ja hyväksyntää.

Individualismi tiimiyrityksessä

Tutkimme 29.3. pidetyssä pajassa Samoan näkyvää ja näkymätöntä systeemiä. Pajan ennakkotehtäväksi oli annettu täydentää yhteiseen Jamboardiin Samoan haamusystemiä kuvaavia osia. Näkyvään systeemiin oli nostettu muun muassa liikevaihto, liikevoitto sekä me-henki. Näkymätöntä systeemiä tarkasteltaessa samoalaiset olivat kirjanneet ylös muun muassa mielenmallit, yrittäjä vs. opiskelija -mindsetin sekä henkilökohtaiset tavoitteet ja tiimin tavoitteet. Kävimmekin keskustelua siitä, ajattelemmeko individualistisesti vai tiiminäkökulmasta puhuessamme rahasta ja tiimiyrityksemme taloudesta.

Individualismi näkyy toiminnassamme varmasti osittain kulttuurimme vuoksi. Suomi on hyvin länsimainen, ja se näkyy myös individualistisessa ajattelussamme. Individualistinen tiimi ajattelee, että tiimissä jokaisella on vastuualueet ja roolit, ja täten tiimin tehokkuus kasvaa. Kollektiivisesti ajattelevat tiimit puolestaan toimivat yhteisen edun mukaisesti esimerkiksi päätöksenteossa. Yleensä kollektiivisesti ajattelevat tiimit kokevat myös onnistumiset ja menestyksen yhteisesti. (Jopson 2019.)

Olemme keskustelleet paljon niin sanotusta ressumallista, jossa jokaisella tiimiläisellä on oma ”tili” Excelissä. Olemme keskustelleet ressuista etenkin siitä näkökulmasta, lisääkö se tiimikeskeistä ajatteluamme vai saako se meidät tuijottamaan vain omia ressujamme tiimin yhteisen kassan sijaan. Pohdimme myös, ymmärrämmekö kaikkia mahdollisia kuluja mitä tiimiyritystoiminnassa voi olla ja huomioidaanko näitä projektien kannattavuuslaskelmissa tarpeeksi hyvin. Käytimme pajassa säästöpossuja esimerkkinä – voimme ajatella, että meillä on 15 pientä säästöpossua, joihin kukin samoalainen käy laittamassa ansaitsemansa rahat tai voimme ajatella meillä olevan yksi iso säästöpossu, johon säästämme kaikki yhdessä rahaa tiiminä, ja myöhemmin katsomme, paljonko palkkaa voisimme itsellemme nostaa.

Pajan aikana saimme käsiteltyä vain murto-osan Jamboardiin kuvatuista haamusysteemin osista. Saimme kuitenkin aikaan hyvää keskustelua siitä millainen talousmalli voisi olla meille toimiva. Talousmallin tulisi olla sellainen, jonka avulla saamme luotua yrityksellemme tasaista kasvua sekä lisäksi motivoitua ja innostettua tekemään enemmän ja monipuolisemmin projekteja. Yhteisesti määrittelemämme visio on olla bisnesälykäs ja merkityksellinen tiimi jäätävällä itseluottamuksella, joten meidän tulisi muistaa myös se päivittäisessä toiminnassamme, ja tehdä ratkaisuja, jotka tukevat vision onnistumista.  Talousmallia halutaan selvästi viedä pois yksilöajattelusta enemmän siihen suuntaan, että meillä on yksi yhteinen yritys, jonka eteen teemme yhdessä töitä. Silti on kuitenkin hyvä muistaa, että jokaisen oma haamusysteemi ohjaa käyttäytymistämme ja ajatusmallejamme, esimerkiksi sen suhteen mihin asioihin haluamme opintojen aikana keskittyä. Yhteissäästöpossu -malli mahdollistaisi yksittäisten projektien nopeamman kasvun, kun taas omien tilien kautta esimerkiksi palkanmaksu olisi helpompi toteuttaa, sekä jokaisen tiimiläisen panostus yritykseen olisi helposti nähtävillä konkreettisesti rahan muodossa. Onko tärkeämpää ajatella yhteisen yrityksemme kasvua ja panostaa rahallisiin tavoitteisiin, vai keskittyä yksilöiden oppimistavoitteisiin ja pitää rahat selkeästi erillään? Vai olisiko mahdollista saada toteutettua molemmat jonkinlaisella hybridimallilla? Onko vika oikeastaan edes talousmallissa, vai vaan tavassa ajatella sitä?

Pohdinta

Tuntuu siltä, että olemme onnistuneet ottamaan systeemiälyn pajakokonaisuudesta selkeitä työkaluja tiimityöskentelyymme sekä tapoihimme ajatella: mitkä asiat vaikuttavat toisiinsa, mitä eri näkökulmia asioilla on, ja miten suhtaudumme toisiimme ja systeemeihin. Oikeastaan koko alkuvuotemme pajat ovat olleet selkeitä kokonaisuuksia, ja aiheet ovat menneet selkeästi jatkumona ja vieneet eteenpäin tiimiä. Nyt olemme siinä vaiheessa, että teorian oppiminen on selkeästi hyvällä mallilla, mutta konkretiaa ja tekemällä oppimista tarvitaan lisää.

Jotta talousmallimme olisi vision mukainen, tulisi meidän ajatella ensisijaisesti tiimin ja yrityksen yhteistä etua, eikä yksilöiden henkilökohtaista rahallista hyötyä. Meidän tulisi silloin miettiä, haluammeko, että Samoa on alusta erilaisille projekteille ja alihankintatyön laskuttamiselle, vai yritys, joka tavoittelee kasvua ja yhteistä onnistumista. Itseasiassa nämä vaihtoehdot eivät ole välttämättä toisiaan poissulkevia, vaan meidän on tärkeää löytää sellainen talousmalli, joka mahdollistaa osuuskunnan jäsenten toimeentulon tukemisen sekä edistää yrityksemme kasvua. Uskommekin, että uusi huhtikuun alusta käyttöön tuleva talousmallimme vastaa tähän tarpeeseen.

 

Tämän esseen ovat kirjoittaneet Milja Salo ja Susanna Mäkelä.

Lähteet: 

Jopson, L. 2019. How Individualism and Collectivism Impact Team Success. A study into Individualistic & Collectivist Teams. Luettu 29.3.2022. https://medium.com/design-and-tech-co/how-individualism-and-collectivism-impact-team-success-f29e4a2dc04c#:~:text=Individualistic%20Teams%3A%20The%20individuals%20in,are%20expected%20by%20each%20individual

Leskelä, M. 2020. Bisnesantropologia. Helsinki: Alma Talent.

Torniainen, P. 2014. Systeemiälykkyys inhimillisessä toiminnassa. Teologinen tiedekunta. Helsingin yliopisto. Sosiaalietiikan pro gradu -tutkielma. http://systemsintelligence.aalto.fi/Peter_Torniainen_gradu.pdf

Rantanen, J. Leppänen, I. Kankaanpää, H. 2020. E-kirja. Johda tunneilmastoa – vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Alma Talent Oy, Helsinki.

Mayor, P. Risku, M. 2020. E-kirja. Opas yksilölliseen motivointiin – 16 perustarvetta johtamisen apuna. Alma Talent Oy, Helsinki.

Kommentoi