Tampere
26 May, Sunday
24° C

Proakatemian esseepankki

Vaalitko älyäsi?



Kirjoittanut: Joonas Kiuru - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Älyllinen kunto - tuottavuutta työhön
Leenamaija Otala
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Vaalitko älyäsi?

Johdanto

Ihmisen älylliset resurssit kehittyvät läpi elämän. Mutta ne myöskin kuluvat. Jotta resurssit pysyisivät käytettävissä niistä täytyy pitää hyvää huolta. Mutta mitä ovat älylliset resurssit? Tai edes äly itsessään?

“Kyky selvittää ajattelun avulla asioiden olennaiset piirteet ja yhteydet, käsitys-, oivallus-, ajattelukyky, älykkyys, ymmärrys, intelligenssi, järki.” – (Suomisanakirja n.d)

Suomisanakirja.fi:n kuvauksesta voimme kiinnittää huomiota siihen, että äly on kyky. Ja kuten minkä tahansa muunkin kyvyn tai taidon kanssa, sitä on mahdollisuus kehittää ja vaalia. Kuten kuntosalilla käydessä hauis kasvaa, kasvaa myös älyllinen kunto kun sitä treenataan tarkoituksenmukaisesti läpi elämän. Toisaalta jos kuntosalikäynnit vähenevät merkittävästi, fyysinen kuntokin alenee ja näin käy myös älylliselle kunnolle jos sitä ei ylläpidetä kehittävällä ja riittävällä tavalla. Älylliset resurssit ovat voimavaroja, jotka mahdollistavat älyllisen kunnon kehittämisen ja ylläpitämisen.

Kulutatko älyllistä kuntoasi?

Kuten sanottu, älyllinen kunto vaatii ylläpitoa, mutta jos kuntoa kuluttaviin tekijöihin ei puututa, pelkästään ylläpito ei riitä pitämään resursseja riittävinä.

Älyllistä kuntoa kuluttavat monet eri tekijät. Niihin kuuluvat sellaisia yleisimpiä tekijöitä kuten unen puute, stressi, huono ravinto, liikunnan puute sekä päihteiden käyttö, mutta muitakin vähemmän yleisiä tekijöitä varmasti löytyy.

Näistä yksi eniten vaikuttavista kuluttavista tekijöistä on edellä mainittu unen puute. Uni vaikuttaa aivoihin monella eri tavalla, niin myönteisillä kuin kielteisilläkin tavoilla. Unen aikana aivot tekevät ns.”öljynvaihtoa”, jossa valveillaolon aikana kertyneet kuona-aineet huuhdellaan ja niistä hankkiudutaan eroon (Aivoliitto 2018). Aivot myös työstävät unen aikana vaikeita asioita, joihin valveilla ollessa aivojen kapasiteetti ei riitä. Tämä johtuu siitä, että valveilla olon aikana aivojen täytyy jatkuvasti havainnoida, ottaa vastaan ja työstää ympäristöstään saanutta tietoa.

Kohenna älyllistä kuntoasi

Älyllistä kuntoa lisäävät tekijät taas ovat muun muassa jatkuva oppiminen, aivojen haasteellinen käyttö, terveelliset elämäntavat, stressinhallinnan taidot, palautumiseen panostaminen sekä sosiaaliset suhteet. Nämä tekijät lisäävät myös yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia kaikilla elämän osa-alueilla. On myös todettu, että aivoihin vaikuttavat positiivisesti myös musiikki, meditaatio ja käsillä tekeminen.

Yksilön yleisluontoinen terveys kulkee käsi kädessä aivojen terveyden kanssa.

Stressi kolauttelee älyllistä kuntoa

Stressireaktio on kehittynyt alunperin suojelemaan ihmistä fyysisesti uhkaavilta tilanteilta. Paineistettu uhkaava tilanne laukaisee stressihormonien kuten kortisolin ja adrenaliinin erittymisen. Tämä hormonien eritys valmistaa ihmisen tulevaan maksimisuoritukseen, jonka tarkoitus oli luolamies-aikoina pelastaa ihminen sapelihammastiikerin kidasta. Tässä kohotetun valmiuden tilassa ihmisen aistit valpastuvat ja terävöityvät.

“Stressitilanteessa ihmisen aivot reagoivat aina samalla tavalla, olipa stressin syy mikä tahansa.” (Otala, 2011)

Pitkään jatkunut stressitilanne heikentää ihmisen älyllisiä resursseja, ja laskee älyllistä toimintakykyä. Erityisesti ihmisen muistitoiminnot heikentyvät pitkittyneen stressin seurauksena. Tätä pitkittynyttä stressitilaa eli uupumusta ei voi jättää huomiotta.

Ota aikaa palautumiseen

On osoitettu, että palautumiseen vaikuttavat eniten itse työssä esimiehen toiminnan oikeudenmukaisuus, vaikutusmahdollisuudet työhon ja esimiehen tuki. (Otala, 2011)

Aivot tarvitsevat aikaa palautuakseen. Ilman tätä palautumista pitkittynyt stressi ja kuormitus heikentävät älyllistä kuntoa ja näin vaikuttavat suoraan yksilön työsuoritukseen. Tilanne, jossa uupunut työntekijä joutuu pitkälle sairauslomalle ei ole kenenkään etu, ja siitä kärsivät niin työntekijä kuin työnantajakin. Tämä on kuitenkin modernissa, haastavassa ja nopeatempoisessa työympäristössä harmittavan yleinen tilanne, ja yleensä moni vähintäänkin tuntee jonkun, joka on joutunut uupumuksen kouriin, ellei siitä ole omakohtaista kokemusta.

Esimiehen toiminnan epäreiluus ja vaatimustaso voivat aiheuttaa uupumusta, ja jos työntekijä ei saa tilanteeseensa ymmärrystä ja joustoa, voivat seuraukset olla pitkäkestoisia ja pahimmillaan työntekijä voi jopa menettää työkykynsä täysin.

Anna sen soida

On pitkään tiedetty, että musiikin kuuntelu edistää terveyttä ja aktivoi aivoja myönteisellä tavalla. Positiivinen vaikutus ei suinkaan rajoitu pelkästään kuunteluun, vaan myös soittaminen ja laulaminen edistävät aivojen terveyttä erityisellä tavalla.

Musiikin vaikutukset ovat samankaltaiset kuin millä tahansa muullakin älyllisellä harjoittelulla; ne lisäävät hermosolujen määrää ja niiden välisiä kytkentöjä niillä alueilla, joita aivot käyttävät musiikin kuunteluun, opetteluun, säveltämiseen ja soittamiseen.

Pohdinta

Moni meistä tietää, että älyllistä kuntoa tulisi vaalia siinä missä fyysistäkin terveyttä. Kuitenkaan älyllisen kunnon heikentyminen ei ole aina yksilölle itselleen selvää, ja usein ulkopuolisen on helpompi nähdä tilanne, missä yksilö kärsii esimerkiksi muistivaikeuksista.

Vaikka tiettyihin geneettisiin ominaisuuksiin on mahdotonta vaikuttaa, on yksilön mahdollista tehdä omaan terveyteensä myönteisesti vaikuttavia valintoja, jotta edellä mainittuun tilanteeseen ei päädyttäisi. Kysyn siis; vaalitko älyäsi?

Lähteet:

Suomisanakirja. n.d. Viitattu 27.11.2022. https://www.suomisanakirja.fi/%C3%A4ly

Otala, L. 2011. Älyllinen kunto – tuottavuutta työhön. WSOYPro Oy. Helsinki.

Aivoliitto. 2018. Uni on aivojen aikaa. Viitattu 27.11.2022. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/uni/uni-on-aivojen-aikaa#6f0dcdd8

Kommentoi