Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan liian vähäiset unet tekevät ihmisestä itsekkäämmän ja epäsosiaalisemman.  ( Yle uutiset: Liian lyhyet unet tekevät ihmisestä itsekkäämmän ja epäsosiaalisemman)  Pitää paikkansa että, jos ihminen nukkuu liian vähän hänen henkinen sekä fyysinen kapasiteettinsa ei kestä ottaa vastaan ärsykkeitä niin paljon kuin tarpeeksi levänneenä.

Kyseisen tutkimuksen mukaan myös yksilöiden väliset siteet ovat vaarassa, mikäli yhteiskunnassamme osa tai jopa suurin osa kärsii univajeesta.

Mitä tämä mahtaa tarkoittaa?

”Tutkijat havaitsivat, että huonosti nukuttu yö vaimentaa toimintaa aivojen osassa, joka kannustaa sosiaaliseen käytökseen.” (Yle Uutiset: Liian lyhyet unet tekevät ihmisestä itsekkäämmän ja epäsosiaalisemman) Maalaisjärjellä kuka tahansa voi päätellä ja varmasti monella on tästä ihan omakohtaista kokemusta, että huonosti nukutun yön jälkeen ei pää eikä kroppa toimi aivan täysillä. On selvää, että uni ja sen määrä vaikuttaa joltain osin tunteidemme säätelyyn sekä mielen hallintaan.  ”Uusi tutkimus viittaa siihen, että unella on merkittävä rooli tunteidemme säätelyssä (Walker 2009, Walker ja van der Helm 2009)”.  (Uniongelmien ja unen keston epidemiologia ja yhteiskunnallinen merkitys, 2011, Erkki Kronholm s. 118)

Se, että unella on niin valtava merkitys siihen, miten käyttäydymme sosiaalisissa tilanteissa lisättynä siihen, että elämme yhteiskunnassa, jossa todella monet kärsivät uupumuksesta ja kroonisesta väsymyksestä on aika huolestuttavaa. Miten pystymme ylläpitämään ihmissuhteita väsyneinä tai miten jaksamme ylläpitää niitä uupuneina? Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan ihmisistä tulee epäsosiaalisempia ja itsekkäämpiä väsyneenä. Nykyään yhteiskunnassa on havaittavissa enemmissä määrin uupumusta ja väsymystä. Esimerkiksi burnout ei ole enää mikään leikkisairaus vaan ihan oikea diagnoosi, mistä monet kärsivät.

”Aivojen toiminnallisella magneettikuvauksella (fMRI) on osoitettu, että normaali amygdalan (keskeinen emotionaalisen säätelyn rakenne aivoissa) aktivoituminen vasteena negatiiviseen emotionaaliseen ärsykkeeseen voimistuu jopa 60 prosenttia, jos koehenkilöt ovat univajeessa.” ( Kronholm, s. 118) Tämä todella tarkoittaa sitä, että sosiaalisia ja tunne elämäämme säätelevät osat aivoissa ovat alttiimpia negatiivisille ärsykkeille, jos ihminen kärsii univajeesta. Tästä voi seurata jatkuvaa ihmissuhteiden laiminlyöntiä ja epäsosiaalisuutta mikä taas vaikuttaa suoranaisesti mielenterveyteemme.

”Sosiaaliset suhteet ovat tunnetusti voimakkaita yksilöiden terveyteen vaikuttavia tekijöitä, mikä entisestään korostaa unen ja terveyden välistä kiinteää suhdetta sosiaalisessa kentässä. ” ( Krönholm, 2011, s. 118 ) Eli, jos ihmisellä on univajetta hänen sosiaaliset suhteet kärsivät ja kun sosiaaliset suhteet kärsivät se taas vaikuttaa voimakkaasti yksilön terveyteen.

Mieleen tuli aihetta tarkasteltaessa ja aiheeseen syventyessä ajatus kyseisen ilmiön peilaamisesta esimerkiksi Proakatemian opiskelijoihin. Mikäli opiskelija kärsii univajeesta, hän on alttiimpi negatiivisille ärsykkeille sekä alttiimpi laiminlyömään sosiaalisia suhteitaan. Akatemialla opiskeltaessa yksi tärkeä osa on verkostoituminen sekä omien tiimiläisten tunteminen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen. Yhdysvaltalaistutkimuksessa todetaan, että jopa 78% on vähemmän halukas auttamaan toisia ollessaan väsynyt. Mikäli kyseisen tutkimuksen tulokset olisivat suoraan verrannollisia esimerkiksi Akatemia opiskelijoihin tai yleisesti korkeakouluopiskelijoihin tulos olisi minusta erittäinkin huolestuttava. Huolestuttavaa asiasta tekee myös se, että yksilöt eivät välttämättä ymmärrä sitä milloin kärsivät univajeesta, koska univaje ja väsymys on jo niin kroonistunut meihin.

Ihmisten olisi hyvä ymmärtää se, kuinka paljon unen puute vaikuttaa elämässä paitsi terveyteen, mutta myös sosiaalisiin suhteisiin sekä sosiaalisiin tilanteisiin.

Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-12590989

file:///Users/sunamikkola/Downloads/4489-Kirjoitus%20(sis%C3%A4lt%C3%A4en%20ydinasiat,tiivistelm%C3%A4t%20&%20asiasanat)-11578-1-10-20111018.pdf