Unelmia omasta johtajuudesta ja asioita, joita käsitellä johtajuuteen liittyen riittäisi vaikka kymmeneen esseeseen. Tämä essee on jatko-osa kirjoittamalleni johtajuus-esseelle, jossa käsittelin omia tavoitteitani johtajuuteen liittyen turvallisuuden, kuuluvuuden tunteen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Pääset lukemaan esseen täältä: https://esseepankki.proakatemia.fi/unelmia-johtajuudesta-osa-1/. 

Tässä esseessä tarkoitukseni on mennä hieman konkreettisempiin johtajuuden puoliin. Näitä voidaan mielestäni käsitellä vasta, kun ensimmäisessä esseessä rakennettu hyvä perusta on luotu. Siksi halusin säästää nämä erilliseen esseeseen. Tämänkin esseen inspiraatio on haettu paljon ihailemaltani Simon Sinekiltä. Hänen kirjansa ”Leaders eat last” on uskomaton matka johtajuuden maailmaan. Maailmaan, jollaisena itse toivoisin kaikkien johtajien johtamisen näkevän. 

Luottamus ja säännöt

Hyvän perustan ollessa kunnossa, johtaja tarjoaa turvaa ylhäältä päin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ihmisiin tiimissä luotetaan ja heille annetaan tietyssä määrin myös vapautta toimia ja tehdä omia päätöksiä. Usein Proakatemialla tiimeissä päädytään keskustelemaan tai jopa riitelemään siitä, pitäisikö olla sääntöjä vai ei. Mielestäni aihe on hassu, sillä nämä kaksi asiaa eivät missään tapauksessa poissulje toisiaan. 

Johtajalta tuleva turva ja luottamus pätee myös sääntöihin ja muihin yhteisesti sovittuihin juttuihin. Joku saattaa nähdä säännöt luottamuksen vastakohtana, mutta uskallan väittää muuta. Mielestäni säännöt ovat toiminnan kannalta tärkeitä. Ne luovat linjaa ja selkeyttävät, mitä on tarkoitus tehdä tiimissä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sääntöjen tai toimintatapojen luominen ei tarkoita, ettei ihmisiin tiimissä luoteta. Tiimiläisiin nimittäin luotetaan siinä, että sääntöjä kunnioitetaan ja toisaalta kerrotaan jos ne eivät omasta mielestä ole järkeviä sekä kaiken lisäksi siinä, että niitä osataan tarpeen tullen myös rikkoa (Sinek 2017, 91). On hyvä ymmärtää, että säännöt ovat olemassa toiminnan ylläpitämisen eikä ihmisten vapauden riistämisen vuoksi. 

Haluan olla johtaja, joka osaa nähdä mihin kannattaa ja on tarpeellista luoda selkeitä, yhteisiä linjauksia. Tätä vielä tärkeämmäksi kuitenkin koen sen, että johtajana luotan ja luon tunteen, että jokainen on kykenevä tekemään oikeita ratkaisuja, vaikka se joskus tarkoittaisi näiden yhteisten linjausten rikkomista. Itsevarmuutemme toimia oikealla tavalla tilanteissa muodostuu siitä, kuinka luotettu olo meillä on johtajan suunnasta (Sinek 2017, 92). Itsevarmuus taas lisää omatoimisuutta. 

Omatoimisuuteen kykenevää tiimiä voi pitää tietynlaisena luottamuksen ja sääntöjen toimivuuden mittarina (Sinek 2017,93). Jos säännöt eivät liikaa rajoita ja luottamus on hyvällä tasolla, ihmiset pystyvät tekemään itsenäisiä päätöksiä. Tässä olennaista on se, että tiimiläisen ei tarvitse pelätä, että jokin on väärin ajateltu ja toimittu. Tällöin hän uskaltaa myös tehdä asioita, joista ei olla sovittu tai aikaisemmin puhuttu. Mikä parasta, kun ihmisillä on kykeneväinen olo tehdä näitä itsenäisiä päätöksiä, he useimmiten tekevät, mikä on parhaaksi yritykselle. Omassa tapauksessani unelma-tilanne olisi, että Mavi-tiimiläiset haluaisivat omatoimisesti tehdä, mikä on parhaaksi Proakatemian markkinoinnille. 

Säännöt ja luottamus ovat itselleni itseasiassa yksi johtajuuden suurista haasteista. Olen persoonaltani sellainen, että usein tarvitsen ja vaadin kontrollia. Ainakin itseäni kontrolloin paljon, mutta välillä jopa toisia ja heidän tekemistään. Haluankin opetella luottamaan toisiin ja heidän tekemiseensä enemmän, jotta pystyn luomaan edellä mainittua omatoimisuutta ja luottamusta tiimiin. Haluan opetella antamaan vapautta, sillä vapaudesta syntyy myös luovia ratkaisuja. Olen motivoitunut oppimaan tätä, sillä itse ollessani mavi-tiimissä koin pääseväni oppimaan kaikista eniten, kun sain vapauden toteuttaa asioita itsenäisesti. Minuun luotettiin ja siitä syntyi jotain uutta ja erilaista. Toivon voivani tarjota saman kokemuksen omalle tiimilleni. 

Tavoitteellisuus ja menestyminen

Olen ollut aina perusluonteeltani todella tavoitteellinen ja kunnianhimoinen. Se ei minusta luultavasti koskaan tule poistumaankaan. Tämä vaikuttaa omaan johtajuus-identiteettiini. On kuitenkin eri asia tehdä yksin tavoitteellisesti, kuin tiimin kanssa yhdessä. Saatika johtaa tiimiä tavoitteellisesti. 

Saatan olla hyvä johtamaan itseäni kohti tavoitteita, mutta uskon, että tiimin kanssa saman toteutuminen on haastavampaa. Haluaisin johtajana pyrkiä luomaan tiimiin yhteisen, sopivan tason tavoitteellisuudelle. Tarkoitan siis sitä, etten voi olettaa kaikkien olevan yhtä kunnianhimoisia ihmisiä tai vaatia esimerkiksi tavoitteiden saavuttamisen vuoksi uhraamaan omaa vapaa-aikaa.  Tiimille täytyy löytyä yhteinen linja. Tähdätään niin korkealle, kuin mahdollista, mutta yhteisten puitteiden rajoissa. Haluan varmistaa, että toimintamme on tottakai parhaaseen tulokseen tähtäävää, mutta ilman, että taso on liikaa yhdellekään yksilölle. 

Menestyksen kannalta minulla on hyvin samanlaiset ajatukset. Menestykseen tulee mielestäni tähdätä luottamuksen ja tiimin vahvuuksien hyödyntämisen kautta. Minulle on tärkeää nostaa yksilöitä ja tiimiä esille itseni sijaan. En usko myöskään, että menestykseen tähdätään menestymisestä puhumalla tai sitä hirveästi korostamalla. Koen ennemmin, että yhdessä tekeminen ja innostava ilmapiiri johtaa menestykseen tehokkaammin. 

Ennen kaikkea en halua, että tiimissä toiminta aiheuttaa liika stressiä tai ahdistusta, joten haluan varmistaa, että työ on kaikille mielekästä. Mielekkyys syntyykin haasteen ja osaamisen tunteen sopivasta suhteesta. Tämän toteutumisen kannalta on tärkeää johtajana tiedustella, minkälaisia asioita tiimiläiset haluaisivat päästä tekemään ja myös varmistaa ajan kuluessa, onko työ edelleen mielekästä. Tavoitteellisuuden ja menestyksen kannalta on tärkeintä pitää tiimissä intoa ja motivaatiota yllä ja mikä sen parempi keino, kuin keskustelut ja rehellisyys. 

Jaetaan kokemuksia

Johtajuus-identiteetti muovautuu koko elämän ajan. Kukaan ei herää ja ole valmis johtajana. Siksi mielenkiintoista on mielestäni kuulla, miten kunkin ihmisen johtajuus tai tavoitteet johtajana ovat muuttuneet. Kahden esseeni tarkoituksena onkin toimia katsauksena taaksepäin tulevaisuuden minälleni. Haluan myös haastaa sinua dokumentoimaan omia ajatuksiasi johtajuudesta erilaisten johtotehtävien tai -aikakausien aikana. Ja toki voidaan pallotella ajatuksia yhdessäkin vaikka pajan muodossa joskus!

Lähteet: 

Sinek, S. 2017. Leaders eat last. UK: Penguing books. Luettu kesä 2020. Viitattu 24.11.2020.