Tampere
19 May, Sunday
10° C

Proakatemian esseepankki

Työuupumus – osa 1



Kirjoittanut: Katri Stylman - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

 

Kirjoitettu yhdessä Jenna Viiasen ja Viivi Kuusisen kanssa.

 

JOHDANTO 

 

Työuupumus on tila, joka ilmenee pitkittyneen työstressin seurauksena. Se voi aiheuttaa psyykkisen hyvinvoinnin ongelmia ja stressitilaa, joka johtuu työhön liittyvästä kuormituksesta. Työuupumus on yleensä pitkäkestoinen tila, jossa oireiden vaikeusaste ja esiintyvyys vaihtelevat. Vaikka työuupumusta ei tällä hetkellä luokitella sairaudeksi, sitä voidaan käyttää diagnoosin osana terveysongelman vaikuttavana tekijänä. Tämä tarkoittaa, että työuupumus ei yksinään voi olla sairauspoissaolon syy. (Ahola ym. 2016) 

 

Työuupumus ei ole varsinaisesti mielenterveyden häiriö, mutta se voi johtaa sairastumiseen tai jopa työkyvyttömyyteen. Työuupuneilla henkilöillä voi esiintyä samanaikaisesti muita psyykkisiä tai fyysisiä sairauksia, kuten masennusta tai liikuntaelinsairauksia. Työuupumus myös lisää riskiä työkyvyttömyyseläkkeeseen mielenterveyden häiriöiden tai liikuntaelinsairauksien perusteella. Tutkimustietoa mielenterveyden häiriöiden ja työuupumuksen välisestä yhteydestä on vähän, mutta suomalaisessa väestötutkimuksessa käytetty strukturoitu CIDI-haastattelu osoitti, että työuupumus oli yhteydessä muun muassa masennus- ja ahdistuneisuushäiriöön sekä alkoholiriippuvuuteen sekä miehillä että naisilla. Lisäksi noin puolella työuupuneista täyttyivät kriteerit jonkin masennushäiriön osalta, ja masennustilan yleisyys kohosi työuupumuksen vakavuuden kanssa. (Ahola ym. 2016) 

 

Työuupumusta esiintyy vuonna 2011 tehtyjen tutkimusten ja kyselyiden perusteella hieman enemmän naisilla kuin miehillä. Naisista noin 3 % kärsi vakavasta työuupumuksesta, kun taas miehillä luku oli 2 %. Molemmista sukupuolista lievästä työuupumuksesta kärsi noin 23–24 %. Uusinta lukua ei olla arvioitu tarkasti, mutta vuonna 2018 Työterveyslaitoksen tekemän kyselyn mukaan työuupumus olisi lisääntymässä. Samalla tieto työuupumuksesta on lisääntynyt. (Uusitalo-Arola ym. 2022) 

 

TYÖUUPUMUKSEEN JOHTAVIA SYITÄ 

 

Työuupumukseen ei ole yksiselitteisiä syitä, vaan usein siihen liittyy pitkän aikavälin sisällä tulleita taustatekijöitä. Työuupumusta kun lähdetään hoitamaan, on tärkeää myös löytää kaikki syyt, mitkä ovat siihen tilaan työntekijän ajaneet. Yleisimpiä syitä, jotka johtavat työuupumukseen ovat työtehtävät, työolosuhteet, työntekijä, työyhteisö, johtamiskulttuuri, tähänastinen työura, aikaisempi – ja nykyinen elämäntilanne. (Luukkala 2011.) 

 

Työtehtävä voi uuvuttaa monellakin tapaa. Työtehtävä voi olla liian haastava, eli työntekijällä ei löydy tarpeeksi osaamista tehtävän suorittamiseen, mikä taas aiheuttaa stressiä ja motivaation laskua. Epäselvät työtehtävät ja työroolit voivat johtaa turhautumiseen ja epävarmuuteen työn suhteen, mikä puolestaan voi lisätä stressiä ja ahdistusta. Yksi yleisin uupumukseen johtava syy työtehtävässä on liiallinen työmäärä, eli työtä on liikaa resursseihin nähden. Toisaalta myös liian vähäinen määrä työtehtäviä aiheuttaa uupumista. (Peiponen 2015.) 

 

Työolosuhteet vaikuttavat uupumuksen kehittymiseen, esimerkiksi valaistus, melu, kuumuus, kylmyys, kosteus ja huono työergonomia voivat aiheuttaa fyysistä ylirasitusta ja uupumusta. Lisäksi fyysisesti raskaat työtehtävät voivat aiheuttaa liian vähäisen palautumisen myötä terveysongelmia ja uupumusta. Huonot työolosuhteet aiheuttavat työturvallisuusriskejä, jotka voivat itsessään aiheuttaa työntekijälle stressiä ja pelkoa. (Luukkala 2011.) 

 

Työntekijällä itsellään on suuri merkitys uupumuksen kehitykseen. Osaamisen tunne lisää motivaatiota, tehokuutta, hallintaa sekä pystyvyyden tunnetta. Kun olemme päätyneet tai joutuneet sellaiseen tehtävään mihin osaamisen ei riitä, yllä mainitut ovat päinvastoin, joka aiheuttaa lisäkuormitusta ja uupumista. Myös työasenteella on vaikutus uupumiseen. Se, miten paljon vaadimme itseltämme ja työltä, vaikuttaa työpanokseen ja työtaakkaan, jotka taas vaikuttavat kuormitukseen. (Luukkala 2011.) 

 

Työyhteisön vaikutus työuupumiseen voi olla merkittävä. Huono työilmapiiri, heikot ihmissuhteet, työtovereiden väliset konfliktit ja yhteistyön puute voivat kaikki johtaa stressiin ja uupumukseen. Myös johtamiskulttuurilla on omat vaikutuksensa niin työntekijän toimintaan sekä työyhteisöön.  Johtajatyylin ollessa liian vaativa, määräilevä ja poissaoleva, voi esimerkiksi konfliktitilanteissa, aiheuttaa stressiä ja pitemmällä aikavälillä uupumusta. (Karjalainen 2020.) 

 

Elämäntilanne voi vaikuttaa niin työhön ja toisin päin. Elämässä saattaa olla tilanteita, jotka aiheuttavat stressiä, kuten taloudellinen tilanne, masennus, avioero, väsymys, lapsen saaminen. Näillä kaikilla on tutkitusti suora yhteys työuupumuksen kehittymiseen. Kun työuupumuksen kehittymisen syitä etsitään, onkin hyvä myös paneutua yksityiselämään ja pohtia millainen vaikutus sillä on työminään. (Geurts, Kinnunen & Mauno 2007.) 

 

 

UUPUMUKSEN OIREET JA VAIKUTUKSET 

 

Uupumus oireilee yksilöllisesti sekä monella eri tavalla, joten myös sen vaikutukset näkyvät elämän eri osa-alueilla. Uupumuksen oireet voidaan jakaa neljään ydinoireeseen, jotka ovat: krooninen väsymys, henkinen etääntyminen, tunteidenhallintahäiriöt ja kognitiivisen hallinnan häiriö. Nämä oireet vaikuttavat niin kokonaisvaltaisesti työelämään, opiskeluelämään sekä aivan tavalliseen arjessa toimimiseen sekä psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kun puhutaan uupumuksen vaikutuksesta, puhutaan yleensä siitä, miten oire vaikuttaa uupuneen elämään ja toimintakykyyn. (Työterveyslaitos nd.a.) 

 

Vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin 

 

Uupumuksen psyykkiset oireet, kuten alakuloisuus ja masennus, ahdistus, unihäiriöt ja ärtymys ovat yksilöllisiä ja ne vaikuttavat jokaisen elämään yksilöllisesti. Alakuoloisuus ja masennus voi vaikuttaa laaja-alaisesti henkilön kiinnostukseen sekä motivaatioon arjen askareita ja erilaisia aktiviteetteja kohtaan. Alakuloisuuden seurauksena mielenkiinto työtä, harrastuksia ja esimerkiksi sosiaalista elämää kohtaan voi olla olematon. Uupunut henkilö ei välttämättä koe saavansa samanlaista energiaa ja hyvän olon tunnetta asioista, joista aikaisemmin on nauttinut. Samalla tavalla alakuloisuus ja masennus vaikuttavat suoriutumiseen työ- tai opiskeluelämässä. (Uusitalo-Arola ym. 2022.) 

 

Uupuneen työntekijän muisti voi olla kuormittunut, ja asioita unohtuu helpommin, mikä vaikuttaa psyykkiseen kuormittumisen tunteeseen sekä henkilön kokemaan pystyvyyteen tehdä ja toimia työtehtävissään. Uupunut henkilö ei välttämättä tunne työtään yhtä merkitykselliseksi ja mielekkääksi, jolloin hän saattaa usein kyynistyä sitä kohtaan. Kyynistyminen ei ole tahdonalaista ja se toimii puolustuskeinona työtilanteessa, joka tuntuu mahdottomalta. Näiden seurauksena ammatillinen itsetunto laskee, jolloin työssä suoriutumisesta voi tulla ylitsepääsemätöntä. (Uusitalo-Arola ym. 2022 

  

Työuupumuksen yksi oire voi olla ahdistus, joka heikentää kokonaisvaltaisesti toimintakykyä. Ahdistuneisuus voi aiheuttaa työn välttelemistä, vaikeuttaa keskittymiskykyä sekä muistia. Kuormittuneessa tilassa keskittymiskyky heikkenee, ja kapasiteetti toimia työssä sekä arjessa heikkenee. Ahdistukseen kuuluu myös fyysisiä oireita, kuten sydämentykytystä, vatsakipua ja päänsärkyä. Nämä oireet vaikuttavat muiden oireiden tapaan työssä jaksamiseen sekä arjessa toimimiseen. Ahdistuneisuus voi fyysisten oireiden seurauksena esimerkiksi rajoittaa keskittymiskykyä ja/tai sosiaalisia tilanteita.  Psyykkisiin oireisiin kuuluu myös hyvin yleisesti unihäiriöt, jotka ovat yksi työuupumuksen ydinoireista. Nämä voivat aiheuttaa kroonista väsymystä ja muut työuupumuksen oireet saattavat seurata perässä. Krooninen väsymys on tainnuttavaa, ja se vaikuttaa työn mielekkyyteen, työssä jaksamiseen sekä työssä toimimisessa. (Uusitalo-Arola ym. 2022 ; Työterveyslaitos nd.a.) 

  

Jokainen ihminen voi tuntea olevansa ahdistunut, kyyninen työtään kohtaan, kärsiä unihäiriöstä tai huonosta keskittymiskyvystä, mutta ne eivät välttämättä esiinny samanaikaisesti niin kuin työuupumuksessa. Oireiden moninaisuuden vuoksi, myös niiden vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin ovat moninaiset.  Psyykkiset oireet voivat vaikuttaa edellä mainittujen lisäksi tunteiden hallinnan haasteita, ja henkilö saattaakin ärtyä normaalia helpommin ja kokonaisuudessaan toiminen työssä sekä arjessa tuntuu raskaalta sekä kuormittavalta. (Työterveyslaitos nd.a.) 

 

Vaikutukset aivoterveyteen 

 

Työuupumuksen erilaiset psyykkiset oireet kuten masennus, ahdistus ja unihäiriöt voivat aiheuttaa fyysisiä oireita kehossa sekä vaikuttaa biologisesti esimerkiksi aivojemme toimintaan ja rakenteisiin. Tutkijat ovat huomanneet, että pitkittyneen ja liiallisen stressin aiheuttama työuupumus jättää jäljen myös aivoihimme. Aivojemme mantelitumakkeen pääasiallinen tehtävä on säädellä erilaisia tunteita ja tunnereaktioita, kuten pelkoa ja ahdistusta. Työuupumukseen liittyen mantelitumakkeella on myös keskeinen rooli säädellä esimerkiksi ahdistuneisuutta. On havaittu, että työuupumus vaikuttaa aivojemme rakenteisiin, kuten mantelitumakkeen suurenemiseen sekä käyttäytymistä säätelevien etuotsalohkojen ohenemiseen. Mantelitumakkeen suureneminen ja etuotsalohkojen aivokuoren ohentuminen voi heikentää näiden kahden yhteyttä, ja edelleen lisätä erilaisten negatiivisten tunneärsykkeiden, kuten pelon aivovaikutuksia tunnesäätelyn heikennettyä. (Hartikainen ym. 2021.) 

 

Työuupumukseen liittyvien aivojen toimintamuutosten lisäksi biologisia muutoksia tapahtuu myös välittäjäaineiden heikkenemisessä. Noradrenaliini on tärkeä osa aivojemme tiedonkäsittelytoimintaa sekä toiminnan ohjausta, jotka ovat oleellinen osa käyttäytymisemme ja tunteidemme säätelyä. Noradrenaliini auttaa sopeutumaan kuormittaviin tilanteisiin sekä lisää aivojemme tiedonkäsittelyä lyhytaikaisen stressin yhteydessä, mutta pitkään jatkuneena aivojemme tiedonkäsittely heikentyy, kun hermoverkostot aivoissamme muuttuvat. Aivokuormitukseen vaikuttaa oleellisesti toiminnanohjauksen haasteet, jotka ovat heikosti huomioitu haaste uupuneella henkilöllä, vaikka nykyajan työelämässä toiminnanohjaustoiminta ja sen säätely on osa arkipäivää. Aivoterveyden ja – hyvinvoinnin sekä aivokuormituksen voidaan ajatella heijastuvan toiminnanohjaustoimintojen tehokkuutena, koska ne ovat aivojen toimintahierarkian huipulla ja ovat herkkiä esimerkiksi aivojen muutoksille ja vaurioille. Työuupuneilla toiminnanohjaustoimintojen heikentyminen on yleistä, joka on yksi keskeisimmistä syistä heikentyneeseen työkykyyn. (Hartikainen ym. 2021.) 

 

Vaikutukset fyysiseen hyvinvointiin 

 

Fyysiseen hyvinvointiin vaikuttavat oireet voivat ilmetä psyykkisistä haasteista, koska ylikuormittuneeseen tilaan liittyy pitkittyneen stressin oireita, jotka näkyvät niin mielessä kuin kehossakin. Fyysisiä oireita voivat olla väsymys, pahoinvointi, ruuansulatusongelmat tai esimerkiksi päänsärky. Väsymys tuntuu fyysisesti kehossa ja mielessä vaikuttaen jaksamiseen ja pystyvyyden tunteeseen toimia arjessa. Lisäksi, kun keho ja mieli on uupunut, ei vapaa-ajalla välttämättä ole jaksamista käydä harrastuksissa, tai vaikkapa lenkkeillä koiran kanssa minimimäärää enempää. Työuupumukseen voi usein liittyä ahdistuneisuutta, joka voi näkyä kehossa fyysisenä oireena ja reaktiona. Ahdistuneisuus aktivoi kehon sympaattista hermostoa, mikä johtaa erilaisiin fysiologisiin toimintoihin, jotka ovat osa elimistön stressijärjestelmää. Fyysiset oireet, kuten jatkuva pahoinvointi, vaikuttaa väsymyksen tavoin arjen jaksamiseen tehdä aktiivisesti erilaisia askareita. (Eerola & Kinnunen 2023; Uusitalo-Arola ym. 2022.) 

 

Työuupumuksen fyysiset oireet voivat siis kummuta psyykkisistä haasteista tai uupumukseen voi liittyä kehollisia pulmia. Työuupumus ei ole sairaus, mutta työuupuneella on riski sairastua esimerkiksi masennukseen tai riskiperäisiin somaattisiin sairauksiin, tai jo aikaisemmin todetut sairaudet voivat pahentua. (Eerola & Kinnunen 2023; Mielenterveystalo nd.a.) Näin fyysisten oireiden vaikutukset elämään ovat hyvin yksilöllisiä, ja voivat olla hyvin kokonaisvaltaisia vaikuttaen niin työssä kuin vapaa-ajalla jaksamiseen ja toimimiseen. 

 

Vaikutukset sosiaaliseen hyvinvointiin 

 

Työuupumuksen yhtenä ydinoireena on Työterveyslaitoksen (nd.a) mukaan, henkinen etääntyminen, eli työuupuneella henkilöllä ei välttämättä ole henkisiä resursseja toimia ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Uupunut henkilö voi vetäytyä erilaista kontakteista ja liian kuormittavilta tuntuvista asioista. Työuupumus vaikuttaa myös kykyyn olla vuorovaikutuksessa erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, joka voi näkyä esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden välttelyä tai haasteina ylläpitää ja luoda uusia sosiaalisia suhteita. (Eerola & Kinnunen 2023; Mielenterveystalo nd.a.) 

 

Työuupumuksen yksi ydinoireista on krooninen väsymys, joka ei mene ohi hyvillä yöunilla ja levolla, vaan se tarvitsee pidempiaikaista palautumista. Väsymys on yleensä yksi uupumuksen ensi oireita, joka käynnistää muiden oireiden jatkumon. Näin ollen uupumukseen voi liittyä tunnesäätelyn vaikeuksia, joka voi taas vaikuttaa työilmapiiriin. Henkisten voimavarojen uuvuttua, myös asenne työtä kohtaan laskee, joka voi vaikuttaa työyhteisössä toimiseen. Uupumuksen seurauksena henkilö voi olla ärtynyt tai ärsyyntyä tai turhautua herkästi. Kokonaisvaltaisesti voisi sanoa, että työuupumuksen vaikutukset myös sosiaaliseen hyvinvointiin ovat siis hyvin yksilölliset, koska myös yksityiselämän haasteet työelämän ulkopuolella vaikuttavat puolin ja toisin työssä jaksamiseen ja voivat lisätä riskiä työuupumukseen. (Työterveyslaitos nd.a.) 

 

Lähteet:

 

Ahola, K., Toppinen-Tanner, S. & Seppänen, J. 2016. Vaikuttava työuupumusinterventio. Systemaattinen katsaus ja toimintaohjeita. Työterveyslaitos. Helsinki. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131651/Vaikuttava_ty%C3%B6uupumusinterventio.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 3.5.2023 

Bordi, L., Hartikainen, K., Kolonen, M., Pihlaja, M., Päätalo, K., Räisänen S. & Saariluoma, P. 2021. Työuupumus – onko aivot unohdettu? Sosiaalilääketieteen aikakausilehti. Viitattu 3.5.2023 

Eerola, H. & Rovasalo, A. 2023. Ahdistus ja ahdistuneisuus. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00188. Viitattu 4.5.2023.  

Geurts, S., Kinnunen, U. & Mauno, S. 2004. Work-to-Family Conflict and Its Relationship with Satisfaction and Well-Being: a One-Year Longitudinal Study on Gender Differences.” Work and stress 18.1 (2004): 1–22. Viitattu 3.5.2023 

Hakanpää, L. 2020. Työuupumus ja työeläkeyhtiöiden tarjoamat ratkaisut sen ennaltaehkäisyyn. Johtamisen ja talouden tiedekunta. Pro gradu –tutkielma. Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/123887/LauraHakanp%c3%a4%c3%a4.pdf?sequence=3&isAllowed=y Viitattu 3.5.2023 

Karjalainen, M. 2020. Jaksamisen rajat – Psykososiaalinen kuormitus, työuupumus ja työsuojelu. Basam Books Oy. Helsinki.  

Luukkala, J. 2011. Jaksaa, jaksaa, jaksaa… – Työhyvinvointitaitojen kirja. Tammi. Helsinki.  

Mielenterveystalo. Nd.a. Perustietoa uupumuksesta. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/uupumus/perustietoa-uupumuksesta. Viitattu 2.5.2023.  

Mielenterveystalo. Nd.b. Uupumuksen omahoito-ohjelma. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/uupumuksen-omahoito-ohjelma/uupumuksesta-toipumisen-kuusi-askelta. Viitattu 2.5.2023.  

Peiponen, L. 2015. Sosiaalisesti koettu ja jaettu työuupumus – työuupumus puolisin kokemuksena. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Joensuu.  https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/14998/urn_isbn_978-952-61-1677-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y . Viitattu 2.5.2023. 

Suomen mielenterveys ry. Nd. Keinoja parempaan uneen. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/palauttava-uni/keinoja-parempaan-uneen/. Viitattu 3.5.2023. 

Työterveyslaitos. Nd. Stressi ja työuupumus.  https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus. Viitattu 4.5.2023  

Työterveyslaitos. Nd. Uni ja palautuminen. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/elintavat/uni-ja-palautuminen. Viitattu 3.5.2023. 

Uusitalo-Arola, L., Tuisku, K. & Rossi, H. 2022. Työuupumus (burnout). Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00681#s1. Viitattu 3.5.2023 

Kommentoi