Tunteilla on suuri vaikutus elämämme jokaisella osapuolella. Tunteet määrittelevät sen, miltä elämä tuntuu, mistä asioista pidämme ja millaisia ovat ihmissuhteemme. On vanhanaikaista sanoa, etteivät tunteet kuuluisi työpaikalle. Tunteet ovat osa inhimillisyyttä ja ihmisiä, joten jos tunteita ei saisi tuoda työpaikalle, olisiko työpaikalla ihmisiä laisinkaan?

Työpaikallakin me tunnemme erilaisia tunteita tiedostamatta. Jotkin työtehtävät tuntuvat mukavammilta kuin toiset, jotkin asiat herättävät meissä negatiivisia tunnetiloja, kuten ahdistusta, hermostuneisuutta, ärtymystä. Se miten tunnemme, vaikuttaa energiatasoomme ja on näin kytköksissä myös siihen, miten jaksamme työssä. Jos ajattelet vaikka työpäivää, kun aamulla heräät levänneenä ja olet innostunut päivän tulevista tapahtumista, saavut työpaikalle ajoissa ja ehdit nauttimaan mukillisen hyvää kahvia, aloitat työsi positiivisella energialla ja hyvällä fiiliksellä, saat enemmän aikaiseksi ja työpäivä ei tunnu raskaalta. Kun taas jos aamulla heräät kiukkuisena herätyskelloon, aamupalaleipä on homehtunutta eikä kaapissa ole muuta aamupalaa, ehdit juuri ja juuri ajoissa työpaikalle eikä sinulle ole jäänyt kahvihuoneeseen tilkkaakaan kahvia päivän käynnistämiseksi, voi energiataso olla töiden aloittamista ja tekemistä varten aivan toinen.

Yrityksillä on visio, strategia ja tavoitteita, joita yrityksen työntekijä ei ole yksin valinnut. Nämä tavoitteet aiheuttavat työntekijöissä jonkinlaisia tunteita, jotka määrittävät sen, miten tavoitteisiin suhtaudutaan. Se tuntuvatko yrityksen tavoitteet meille merkityksellisiltä, ahdistavilta, painostavilta, vaikuttavat paljon siihen, miten tavoitteet otetaan vastaan. Entä kun tavoitteisiin on päästy? Tunnemmeko helpotusta vai ylpeyttä?

Valion Katja Hatakka mainitsee kirjassa Johda tunneilmastoa seuraavasti: ”Tunteet innostavat tekemään asioita ja saamaan asioita aikaiseksi. Tunteet voivat myös lannistaa ja lamauttaa. Tekemisen draivi on tunteissa: aikaansaamisen määrä, laatu ja suunta ovat hyvin pitkälle kiinni siitä, millaiset tunteet meitä ajavat tekemään asioita tai ohjaavat meitä”. Kun tutkailen omaa elämääni ja erilaisia ajanjaksoja työpaikoilla, voin hyvin samaistua tuohon Hatakan mainintaan. Jokainen ihminen on tunteva, tosin itse koen tuntevani hyvin vahvasti. Tuntuu, että tunteet usein ohjaavat tekemisiäni, enkä minä tunteita. En ole useinkaan ohjissa, vaan tunteet kääntelevät ruorista minne sattuu. Millainen olisi työyhteisö, jossa olisi paljon tämän kaltaisia ihmisiä, jotka elävät tunteidensa ohjailun varassa? Uskon, että hyvin monessa työyhteisössä on tämänkaltainen tilanne, eivät tavalliset työntekijät tiedosta toimivansa tunteiden ohjattavana. Pahimmassa skenaariossa työntekijöiden negatiiviset tunteet latistavat työpaikan tunneilmastoa, vaikeuttavat työntekoa ja oppimista sekä heikentävät keskittymiskykyä.

Johtavatko tunteesi sinua?

Miten tunneilmastoa johdetaan? Tunneilmaston johtaminen ei syrjäytä perinteisempiä johtamisen malleja, kuten strategiaa, visiota, tavoitteita, toimivaa esimiestyötä jne. Tunneilmaston johtaminen tuo johtamiseen erilaisen johtamisen näkökulman, jota tarkastellaan asioiden sijaan ihmisten näkökulmasta. Tunnejohtaminen olisi hyvä tuoda osaksi arjen tekemistä, jotta siitä tulisi vaikuttavaa. Tunnejohtamista olisi hyvä mitata säännöllisesti, sen kehittymistä seurata, jotta voidaan luoda edellytyksiä kestävälle ajattelulle ja toimintatapojen muutoksille. Lyhykäisyydessään tunnejohtamisessa kartoitetaan, millaista tunne-energiaa tarvitaan tiettyjen asioiden tapahtumiseksi ja mitä tunteita yrityksen osa-alueet, esimerkiksi strategia, aiheuttavat työntekijöissä. Pelkästään esimies yksinään ei ole vastuussa yrityksensä tunneilmastosta, vaan tunneilmaston kehitykseen kuuluu myös muun yrityksen henkilökunnan panokset tunneilmaston ja tunnetaitojen kehittämiseen. Johdon ja esimiehen lisäksi HR ja viestintäpuoli ovat avainasemassa, kun kehitetään yhtään isomman yrityksen tunneilmastoa. Rikas ja monipuolinen tunneilmasto kasvattaa tutkitusti hyvinvointia ja vähentää lyhytaikaisia sairaspoissaoloja. Vaikka johdon rooli tunneilmaston kehittämisessä on tärkeä, ei johtokaan voi olla jokaisessa paikassa läsnä.

Työyhteisön tunneilmasto rakentuu suurelta osin ihmisten välisistä kohtaamisista. Tämänhetkinen työkulttuurimme on kiireistä, tuloksiin ja tavoitteisiin pohjautuvaa, tunteetonta pöhinää, jossa robotit täyttävät jo täysinäisiä kalentereitaan ja juoksevat paikasta toiseen. Tunneilmaston kehittyminen vaatii aikaa, panoksia yksilöiltä ja yhteisöltä. Työyhteisön täysi potentiaali hukkuu kiireen ja näennäisen tehokkuuden alle. Tunneilmaston johtamisessa ja sen kohtaamisessa palataan ihmisyyden alkulähteelle, jossa ihmisyyden opiskelu vapauttaa täyden potentiaalin tiimistä, työyhteisöstä ja meistä itsestämme. Kun tunnemme tunteemme, meidän on mahdollista toimia täydellä potentiaalilla.