Sitra julkaisee listan megatrendeistä noin kolmen vuoden välein. Tänä vuonna julkaistiin uusimmat megatrendit, aiemmat megatrendilistaukset tehtiin vuosina 2020 ja 2017. Pidimme tiimimme kanssa pajan megatrendeistä ja halusinkin paneutua aiheeseen hieman enemmän. Tässä esseessä haluankin oppia enemmän megatrendeistä sekä pohtia niiden kehittymistä vuosien varrella.

Megatrendit ovat pitkäaikaisia ilmiöitä, jotka ovat muutoksessa ja joihin tulisi kiinnittää huomiota muuttuvassa maailmassa, Suomen kannalta merkityksellisiä yhteiskunnallisia muutoksia. Tiedostamalla vallitsevat muutokset, pystymme jokainen toiminnallamme vaikuttamaan kehitykseen joko positiivisesti tai negatiivisesti. (Dufva 2020.) Sitran megatrendilistausten tarkoituksena ei kuitenkaan ole yllättää ihmisiä, vaan vahvistaa ihmisten käsitystä maailman tämänhetkisistä kehityssuunnista ja haasteista (Vataja 2023).

Tämän vuoden megatrendejä ovat:

1. Luonnon kantokyky murenee

2. Hyvinvoinnin haasteet kasvavat

3. Demokratian kamppailu kovenee

4. Kilpailu digivallasta kiihtyy

5. Talouden perusta rakoilee

(Dufva 2023.)

Megatrendejä kannattaa aina tarkastella yhdessä, sillä niiden välillä on vahvoja yhteyksiä. Niitä ei voi missään tilanteessa kokonaan irrottaa toisistaan, vaan jokainen niistä vaikuttaa jokaiseen.

Seuraavaksi haluan kuitenkin tarkastella jokaista kohtaa tarkemmin, jotta ymmärrys myös niiden yhteydestä toisiinsa lisääntyy. Megatrendiraportissa jokaisen megatrendin alle on tehty lista siihen liittyvistä pienemmistä trendeistä, jotka liittyvät kyseiseen megatrendiin ja sen kehityssuuntiin.

1. Luonnon kantokyky murenee

Tällä hetkellä ihmisten toiminta kuormittaa sekä elollista että elotonta luontoa yli niiden rajojen. Tämä johtaa lopulta koko talouden ja hyvinvointimme vaarantamiseen. Muutoksia pitäisi tehdä nopeasti, mutta suuri osa väestöstä kokee muutoksen liian haastavaksi. Vaikka muutoksen tekeminen nyt auttaisi olotilaa tulevaisuudessa, on vaikea tämän hetken mukavuudesta ottaa pois ja muuttaa omaa käyttäytymistään. (Dufva & Rekola 2023.)

Ensimmäisen megatrendin trendeistä löytyy mielenkiintoinen ristiriita. Yksi trendi on ”Ymmärrys luonnon itseisarvosta vahvistuu” ja heti seuraavana trendinä onkin ”Tietoinen piittaamattomuus ympäristön tilasta lisääntyy”. (Dufva & Rekola 2023.) Vaikka tietoa on koko ajan enemmän saatavilla ja lähtökohtaisesti kaikki ihmiset ovat tietoisia maailman tilanteesta, silti suuri osa väestöstä ei halua tehdä asialle mitään. Asiaa vähätellään tai ei haluta uskoa, että sillä on niin suuri vaikutus kaikkien elämään. Muutokset voidaan kokea liian haastaviksi tai liian aikaa vieviksi, jotta niitä haluaisi oikeasti lähteä tekemään.

2. Hyvinvoinnin haasteet kasvavat

Väestön ikääntyminen, monimuotoistuminen sekä keskittyminen kasvukeskuksiin haastavat kaikki väestön hyvinvointia. Sen lisäksi työelämän epävarmuus, ekologinen kestävyyskriisi ja pandemia kiihdyttävät mielenterveysongelmien lisääntymistä. Kaikki nämä vaikuttavat ihmisten arkeen ja toisaalta arkisilla valinnoilla voidaan näihin vaikuttaa suuresti. (Dufva & Rekola 2023.)

Yksi toisen megatrendin trendeistä on: ”Pandemiat ja epidemiat yleistyvät”. Eläinten elintila kapenee luonnonympäristöjen pirstaloitumisen takia, jolloin taudit leviävät eläimiltä ihmisille helpommin. Siihen kun lisätään ihmisten jatkuva matkustaminen, on tautien leviäminen nopeaa.  (Dufva & Rekola 2023.) En itse ollut tullut tätä edes ajatelleeksi, mutta selityksen jälkeen, kohta käy hyvinkin järkeen ja tuntuu samalla jopa pelottavalta ajatukselta.

Toinen trendi, joka sai pohtimaan, on: ”Työelämän kohtaanto-ongelmat lisääntyvät”. Tämä tarkoittaa sitä, että työtä tekevä ei löydä enää osaamistaan vastaavia työpaikkoja, sillä digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita niin rajusti. Toisaalta myöskään osaavia työntekijöitä ei löydy tarvittaville aloille. (Dufva & Rekola 2023.)

3. Demokratian kamppailu kovenee

Pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi demokratiat ovat sekä heikentyneet, että vahvistuneet. Pandemian aikaan valta keskittyi vahvasti ja demokraattisia oikeuksia rajattiin, kun taas Ukrainan sota on vahvistanut kansalaisyhteiskuntaa ja saanut ihmiset heräämään. Koko ajan on epätodennäköisempää, että siirtymä kohti kestävää ja reilua maailmaa olisi sopuisa. Ekologisen kestävyyskriisin vuoksi taistelu raaka-aineista ja resursseista kiihtyy. Vastarintaa aiheutuu myös linjauksista, joilla yritetään vauhdittaa ekologista jälleenrakennusta. Demokratiaa haastetaan aiempaa vihamielisemmin monissa maissa ja valtiot siirtyvät yhä enemmän demokratiasta autoritäärisyyteen. (Dufva & Rekola 2023.)

”Nopea ja suora kansalaisvaikuttaminen yleistyy”. Yhä useammat haluavat vaikuttaa nopeasti suuriin ihmismassoihin ja valitsevatkin polukseen sosiaalisen median kansalaisjärjestöjen sijasta. Yhä harvempi haluaa vaikuttaa puolueiden kautta ja keskittyy enemmän aloitteiden tekemiseen sosiaalisessa mediassa. (Dufva & Rekola 2023.) Jo näissä eduskuntavaaleissa oli nähtävissä, että sosiaalisen median vaikuttajat saivat paljon ääniä nimenomaan sosiaalisen mediansa vuoksi. Kansanedustajiksi valikoitui henkilöitä, joilla on vahva halu vaikuttaa yhteen tiettyyn asiaan, jonka vuoksi he hakevat eduskuntaan. Tämän trendin mukaan, jatkossa vaikuttaminen painottuu vielä enemmän sosiaaliseen mediaan.

4. Kilpailu digivallasta kiihtyy

Teknologian kehittyessä esiin nousee monia haastavia, moraalisia kysymyksiä. Kaikesta liikkeestä puhelimilla ja tietokoneilla kerätään järjettömät määrät dataa, joiden pohjalta kaiken sisällön voi personoida käyttäjälleen. Digitaalisesta vallasta kiistely alkaa olemaan ajankohtaista; kuka kerää dataa ja millaista dataa saa kerätä? Millä ja kenen säännöillä digimaailmassa pelataan? (Dufva & Rekola 2023.)

Yksi trendeistä on: ”Fyysisen ja virtuaalisen maailman raja hämärtyvät”. Jo entuudestaan todentuntuisen digimaailman todentuntuisuutta lisätään esimerkiksi lisäämällä päähän virtuaalilasit. Käyttökokemusta voi personoida jokaiselle käyttäjälle erikseen, jolloin kokemuksetkin ovat kaikilla todella erilaisia ja voivat olla todella irrallisia todellisuudesta. (Dufva & Rekola 2023.) Itseäni mietityttää se, että kun fyysisen ja virtuaalisen maailman rajat hämärtyvät, vähentyykö aidot ihmiskontaktit vielä entisestään. Korvaako kotona istuminen virtuaalilasit päässä kavereiden kanssa vietetyn kahvihetken? Hoidetaanko jatkossa lähes kaikki työt kotoa käsin, niin ettei aitoon ulkomaailmaan tule lainkaan kosketusta?

5. Talouden perusta rakoilee

Vauraus keskittyy koko ajan pienemmille joukoille ihmisiä ja eriarvoisuus lisääntyy. Vastuullisuus korostuu vahvasti kaikessa liiketoiminnassa, jolloin yritysten pitää löytää uusia tapoja toimia. Talouden kytkökset kaikkeen muuhun maailmassa tapahtuvaan on konkretisoitunut vahvasti viimeisten vuosien aikana. Monet alat kärsivät koronapandemian aikana ja nyt sodan aikana toiset alat kärsivät. Raaka-aineiden saatavuus on heikentynyt ja tuotantokustannukset nousseet. Inflaatio näkyy niin yritysten kuin kuluttajienkin toiminnassa. (Dufva & Rekola 2023.)

”Yritysvastuu laajenee”. Yrityksiltä oletetaan koko ajan enemmän ja enemmän vastuullista ja läpinäkyvää toimintaa kestävyyden näkökulmasta. Yritykset myös etsivät koko ajan tapoja, joilla he voivat positiivisesti vaikuttaa ja ratkoa aikamme kestävyyshaasteita. (Dufva & Rekola 2023.) Tämä onkin kaikkien myös tulevien yrittäjien tärkeä huomioida. Kestävä ajattelu ei ole enää kilpailuetu, se on edellytys.

Verrokkina 2020 Megatrendit

Pajassa huomasimme, että tänä vuonna julkaistu lista megatrendeistä oli todella paljon negatiivissävytteisempi kuin esimerkiksi vuonna 2020. Vuonna 2020 megatrendit olivat melko neutraaleja, eikä suurimmasta osasta megatrendejä pysty sanomaan, näyttäytyykö tulevaisuus näiden valossa positiiviselta vai negatiiviselta.

Tässä onkin lista vuoden 2020 megatrendeistä:

1. Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire!
2. Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
3. Verkostomainen valta voimistuu
4. Teknologia sulautuu kaikkeen
5. Talousjärjestelmä etsii suuntaansa

(Dufva 2020.)

Vaikka vuoden 2020 megatrendeistä se ei näykään, vuoden 2020 Megatrendiraportissa puhuttiin siirtymisestä postnormaaliin aikaan, eli yllätyksien, konfliktien sekä ristiriitojen aikaan. Silloin monet saattoivatkin ajatella, että ajatus tuntuu todella kaukaiselta, jopa abstraktilta. Kuitenkin nyt, kolme vuotta myöhemmin, ei kenenkään tarvitse enää kyseenalaistaa silloista ennustetta. (Dufva & Rekola 2023.)

Tämänhetkisessä yllätyksellisessä maailmassa monien tulevaisuuden katsanto on muuttunut paljon negatiivisemmaksi. Ihmisiä ahdistaa ja jopa pelottaa tulevaisuus ja mitä se tuo tullessaan. Muun muassa tämän vuoksi yllätysten lisäksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota hitaasti muuttuviin kehityskulkuihin, sillä niistä yllätykset syntyvät. Vaikka tarkkoja tapahtumia ei ole mahdollista ennustaa, on suurempia kokonaisuuksia mahdollista ennakoida. Oppimalla megatrendeistä lisäät omaa ymmärrystäsi maailman tapahtumista. Paluuta vanhaan ei ole, mutta tulevaisuuteen on vielä kaikilla mahdollista vaikuttaa omalla toiminnallaan. (Dufva & Rekola 2023.)

LÄHTEET:

Dufva, M. Megatrendit 2020. Sitra. https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/12/megatrendit-2020.pdf

Dufva, M. & Rekola, S. Megatrendit 2023. Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/#esipuhe