Megatrendit ja tulevaisuuden työelämätaidot

25.10.2022

Näyttökertoja 348

Kirjoittanut: Tuija Jaatinen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikön, Proakatemian valmentaja Elina Merviö piti 15.10. pajan megatrendeistä ja osaamisesta, jota tarvitaan tulevaisuudessa. Paja on Proakatemialla dialogiin pohjautuva neljän tunnin mittainen oppimishetki, joita opiskelijoilla on kaksi kertaa viikossa. Tämä kyseinen paja inspiroi minua kirjoittamaan tämän esseen.

Megatrendi, hiljainen signaali ja villi kortti

Megatrendi on pitkäaikainen ilmiö, jolla on selkeä kehityssuunta, kuten esimerkiksi ilmastonmuutos. Megatrendin suunta ei ole määriteltävissä vain yksittäisten toimijoiden ja tekijöiden tarkastelulla, vaan se on laaja kokonaisuus makrotason ilmiöistä ja tapahtumakuvauksista. Se pitää sisällään usein erilaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja, jotka saattavat olla jopa vastakkaisia. Niistä muodostuvalla kokonaisuudella on kuitenkin oma kehityssuunta. (Rubin n.d.)

Hiljainen tai heikko signaali on tulevaisuutta ennakoiva, näkymätön muutos yhteiskunnassa esimerkiksi pikamuodin alas meno. Heikkoa signaalia voidaan pitää ensimmäisenä ilmauksena muutoksesta, jonka seurausvaikutukset ovat suuret. Heikko signaali saa kyseenalaistamaan aikaisempia uskomuksia ja käsityksiä kehityskulusta ja tulevaisuudesta. Usein hän, joka tuo ilmi ensimmäisenä heikon signaalin merkityksen kehitykselle, joutuu naurunalaiseksi ja häntä epäillään. (Rubin n.d.)

Pajan keskusteluissa puhuimme tänä päivänä nähtävissä olevista hiljaisista signaaleista. Esille nousi esimerkiksi matkailun vastuullisuus ja ekologisuus, yrityksen vaikeus löytää kirjanpitäjää, työtulon pirstaloituminen, yritysten siirtyminen Suomesta Viroon, lähiruoan suosion nousu sekä vaihtoehtoliike Elokapina.

Villi kortti on jokin yllättävä, ei jatkuva tapahtuma. Villillä kortilla ei ole historiaa eikä sen tapahtumaa voida ennakoida. Villejä kortteja on kahdenlaisia. Tyypistä 1. hyvä esimerkki on Tshernobylin ydinvoimalan räjähdys vuonna 1986. Tyypin 1. tapahtuman todennäköisyys on lähellä 0, mutta sen vaikutus tulevaisuuden kehittymiseen on merkittävä. Tyyppi 2. villi kortti on ikään kuin tabu, jonka tapahtumisen todennäköisyys on kuitenkin suuri. Asiasta ei puhuta, ainakaan julkisesti. Esimerkiksi Napolin vierellä Vesuviuksen tulivuoren rinteessä olevien luksustalojen vaara jäädä kuuman laavan alle, mikäli vuori taas räjähtää. (Rubin n.d.)

Sitra Megatrendit 2020 työelämässä

Tarkastelimme pajassa Sitran 2020 megatrendikortteja ja mietimme, miten ne tulevat vaikuttamaan omaan työhömme, yrittäjyyteen ja elämään ylipäätään. Korteista nousi yhteiskunnan ekologisuus ja kaupunkisoituminen, tekoälyn ja teknologian vaikutus työelämään, työntekijän vastuu sekä yrityksien muuttuvat rakenteet, ympäristö, politiikka ja uskonto sekä kahtiajako. Lisäksi huomattavissa on, että disinformaatio leviää nopeasti somessa ja oikean tutkitun tiedon arvostus vähenee, eli lähdekriittisyys heikkenee.

Tekoälyn ja teknologian kehittyminen tulevat vaikuttamaan suuresti niin arkeen, vapaa-aikaan kuin työelämään. Uusia sovelluksia otetaan käyttöön nopeasti ja teknologia kehittyy jatkuvasti, joten se johtaa toimintatapojen muutokseen sekä muokkaa yhteiskunnan rakenteita. Automatisaatiota käytetään yhä useammassa asiassa, tuotantoja hajautetaan ja vuorovaikutusta tapahtuu enemmän etänä kuin koskaan ennen. Koska yhä useampia asia tapahtuu verkossa, teknologian ymmärtäminen korostuu. Teknologiataitojen ottaminen haltuun ja kehittäminen on siis tärkeää niin yksilön, kuin valtion tasolla. Esim. markkinoijalta vaaditaan ymmärrystä algoritmien vaikutuksista käyttäytymiseen ja päätöksentekoon. Digitalisaation seuraava aalto tuo mukanaan virtuaali- ja lisätyn todellisuuden kehittymisen, energiatehokkuuden korostumisen sekä pidemmällä aikavälillä lohkoketjujen päälle rakennetut palvelut ja kvanttitietokoneet. (Dufva 2020)

Verkostojen voima kasvaa ja yksittäisten vallan napojen sijaan korostuvat niin suhteet kuin vuorovaikutus toisten kanssa. Maailmanpolitiikassa merkittävää roolia ottavat valtioiden lisäksi myös muut toimijat, kuten yritykset, kansainväliset instituutiot ja kaupungit. Vaikka Yhdysvaltojen merkitys järjestyksen ylläpitäjänä vähenee, on yhdysvaltalaisilla järjestöillä ja yrityksillä edelleen tärkeä rooli. Demokratiaa ja yksilönvapauksia haastaa nopeiden, suurten muutosten tarve, joka nostaa vahvojen johtajien suosiota. Koetaan, ettei demokratia kykene reagoimaan tarpeeksi nopeasti muutoksiin. Myös asiat, joita pidetään epäreiluina tai eriarvoistavina saavat ihmiset osoittamaan mieltään ja tiettyjä asioita ajavat liikkeet leviävät nopeasti sosiaalisessa mediassa. (Dufva 2020)

Mietimme myös, miten vähissä olevat resurssit ja materiaalien saanti tulevat vaikuttamaan yrityksiin. Esimerkiksi seurapelejä tarjoavan Soossin kohdalla pelit perustuvat kortteihin, joiden valmistuksessa käytetään kartonkia. Kartongin hinnan nousu ja saatavuusongelmat voivat vaikuttaa Soossin tulevaisuuteen.

Mitä työelämätaitoja sitten kaivataan tulevaisuudessa ja miten työelämä muuttuu?

Katsoimme pajan aikana Emilie Wapnickin (2015) TedTalkin ”Why some of us don’t have one true calling.” Emilie kertoo puheessaan, kuinka meillä asettaa jo nuorena paineita kysymys: ”Miksi haluat tulla isona?” Monella meistä kuitenkin on useita kiinnostuksen kohteita. Saatamme esimerkiksi aloittaa uuden harrastuksen todella kiinnostuneena, kehittyä siinä huipuksi ja kyllästyä. Miten voisimme tehdä uraa antamatta sen olla tylsää? Pelkäämme itsemme sabotoimista, saatamme saada palautetta sitoutumisen puutteesta tai kokea itse, että meillä ei sitoutuneisuutta.

Kulttuuri ohjaa meitä valitsemaan yhden ammatin, mutta onko pakko? Kaikilla meillä ei ole unelma-ammattia, yhtä suuntaa tai intohimoa (Wapnick 2015.) Ammatti-identiteetistä siirrytään osaamisidentiteettiin ja sitä kautta multipotentiaaliin. Ammatti-identiteetti voi olla esimerkiksi kirvesmies, kerran kirvesmies, aina kirvesmies. Osaamisidentiteettiä voi jakaa enemmän, esimerkiksi markkinointiosaamista voi hyödyntää monessa eri ammatissa. Maailma kuitenkin muuttuu ja tarvitsee multipotentiaaleja. Multipotentiaali uskaltaa ottaa haasteen vastaan heittäytyä ja oppia tiedon voi yhdistää täysin toiseen kenttään.

”2040-luvulla enää 40 % on pysyvässä palkkasuhteessa.” – Ilkka Halava

Tulevaisuuden työstä on olemassa erilaisia visioita niin työajan, tuloerojen, johtamisen kuin toimeentulon ja työn luonteen osalta. Osa skenaarioista ennustaa päivittäisen työajan vähenevän, kun toisissa taas työ vie kasvavan osan ihmisen ajasta. Myös tuloerojen suhteen on toisissa skenaarioissa nähtävissä kasvua, mutta osassa tuloerojen muutokset olivat pienempiä. Johtamisessa korostui työntekijän itsensä johtamistaidot sekä tiimien ja pienten verkostojen johtaminen. Työn pirskaloituminen vaikuttaa ihmisten toimeentulon muodostumiseen, mutta eroja on pysyvyydessä ja työn määrässä. (Demos Helsinki & Demos Effect 2017.)

Oppimiskyky ja osaamisen kehittämiseen panostaminen ovat tärkeitä asioita tulevaisuuden kannalta, sillä automatisaatio ja robotiikka vievät suoritettavia työpaikkoja, mutta tuovat lisää empatiakykyä omaavia, luovia ja tuotteliaita työntekijöitä. Työ pirstaloituu ja hajoaa useammille työnantajille ja erilaisiin työnteon muotoihin, mutta säilyttää kuitenkin merkityksensä niin yhteiskunnan, ihmisten toimeentulon kuin merkityksen luomisen kannalta. (Demos Helsinki & Demos Effect 2017.)

Tulevaisuuden muotoilija Minna Koskelon mukaan tulevaisuuden työelämätaidot koostuvat luovasta ongelmanratkaisukyvystä sekä kyvystä leikkiä, itsetuntemuksesta, vuorovaikutustaidoista, tunne-, tilanne ja tietoisuustaidoista, empatiakyvystä, systeemiajattelusta, tulevaisuustaidoista, yhteistyötaidoista, päätöksentekokyvystä, oppimisesta sekä kriittisestä ajattelusta.

Demos Helsinki & Demos Effect (2017) Kunnialliset puurtajat -skenaariossa jo vuonna 2025 tunneälytaitojen arvostus korostuu rekrytoinneissa ja palkkauksessa robotiikan hoitaessa kognitiivisia ja manuaalisia työtehtäviä. Haasteena kuitenkin on, että vakiintuneissa työpaikoissa työnjohto saattaa edelleen etsiä työntekijää, joka korvaa vanhan työntekijän kentän. Ei välttämättä ymmärretä, että tilanne voisi tulla joku nuori ja innovatiivinen moniosaaja vaan haussa painotetaan esimerkiksi 5 vuoden työkokemusta kyseiseltä alalta. Taipuisat tekijätyypit skenaariossa vuonna 2027 aletaan opettaa itsensä johtamista ja elämänhallintaa eri koulutusasteilla. Proakatemialla itsensä johtamistaidot kehittyvät jo nyt opintojen aikana.

Pohdinta

Proakatemialta valmistuessa ei saa tiettyä ammattinimikettä, vaan osaamisella voi erikoistua. Tämä voi tuottaa monelle pään vaivaa, jopa harmaita hiuksia. Tai tuotti ainakin minulle ennen Elina Merviön pajaa, näin valmistumisen lähentyessä ja tulevaisuutta miettiessä. Innovointi, asioiden yhdistäminen ja uuden synnyttäminen ovat proakatemialaisten vahvuuksia, joita tarvitaan lähes jokaisella työpaikalla tulevaisuudessa. Lisäksi meillä kaikilla on omat vahvuutemme, oppimme ja kokemuksemme.

Nostan tähän muutaman projektin, joissa olen ollut mukana Proakatemian aikana ja mitä niistä olen oppinut. Kahvila Lempi ja Blokki-konttiravintola toivat minulle lisää ravintola-alan kokemusta, organisointikykyä sekä opettivat hahmottamaan paremmin kokonaiskuvaa: miten hankalaa työvuoroja voi olla järjestää, kuinka paljon säällä on vaikutusta asiakasmääriin, kassaan jne. Sisällöntuotanto-projektit ovat tuoneet kokemusta erityisesti logojen ja visuaalisen ilmeen suunnittelusta, somestrategian teosta ja toteuttamisesta yhdessä asiakkaan kanssa. 24H eli valmistuvien loppunäyttötapahtuma on tuonut lisää kokemusta puhelinmyynnistä- ja tapahtumatuotannosta sekä myynnin viemisestä ratkaisukeskeisempään suuntaan. Lisäksi se toi kokemusta projektijohtamisesta, tiimin yhdistämisestä ja motivoimisesta sekä paineensietokyvystä viime tingan muutosten keskellä. Soossin eli pelibisneksen suunnittelu alusta alkaen, on kasvattanut markkinointiosaamista sekä opettanut toiminta- ja markkinointistrategian teon ja seurannan uusien tuotteiden kehittämisen ja lanseerauksen lisäksi. Olen myös ollut mukana verkkokaupan toteutuksessa, sisällöntuotannossa ja ylläpidossa. Koen, että lähes kaikki projektit ovat kehittäneet myös asiakaspalvelu ja myyntitaitoja.

Lisäksi olen käynyt erilaisia kursseja markkinoinnista sekä Tiimimestari-valmennuksen, joka oli erinomainen väylä Proakatemialla opittujen taitojen sekä tiimeissä ja yhteisöissä oppimisen työkalujen ja niiden käytön syventämiseen. Valmennus laajensi omia ajatuksiani yhteistyöstä, vuorovaikutuksesta ja tiimin vahvuuksien hyödyntämisestä. Minulla on siis monta vaihtoehtoa, mitä tehdä tulevaisuudessa, sillä erilaisia taitoja ja kokemusta on kertynyt usealta eri alalta. Osaaminen on vain osattava paketoida, mikäli aikoo hakea työpaikkaa eikä jatkaa yrittäjänä, mutta uskon, että kaikki proakatemialaiset saavat opintojen aikana tärkeitä taitoja, joilla on suuri merkitys tulevaisuuden työelämän kannalta.