Tampere
19 May, Sunday
23° C

Proakatemian esseepankki

Tiimiyrittäjien talousosaaminen



Kirjoittanut: Jarkko Suojanen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

YRITTÄJÄN TALOUSOSAAMINEN

 

Yrittäjän talousosaaminen on keskeisessä roolissa liiketoimintaa harjoittaessa. Talousosaamisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa, sillä suomessa on arvioni mukaan edelleen liian vähän yrittäjiä, jotka oikeasti osaisivat hallita yrityksensä taloutta. Olenkin itse pyrkinyt koko opiskeluideni ajan kehittämään omaa talousosaamistani, sekä mahdollisuuksien mukaan auttamaan muita kehittymään siinä myös. Koen henkilökohtaisesti, että yrityksen taloudenhallinta on yritykselle elintärkeää.

Jokaisen yrittäjän tulisi vähintään osata erottaa omat henkilökohtaiset kulunsa yrityksensä kuluista. Toinen tärkeä asia on ymmärtää, paljonko yritys kuluttaa rahaa kuukausittain. Lisäksi yrittäjän tulisi tietää mitkä ovat yrityksen kiinteät kulut ja mitkä liiketoiminnan kustannuksia. Kun yrittäjä osaa hallita omaa kassavirtaansa on helpompi suunnitella tulevaa. Yrittäjän pitää osata myös lukea tuloslaskelmaa sekä tasetta ja ymmärtää niiden välinen yhteys. (Rumpu 2019.)

 

Tuloslaskelma ja tase

Tuloslaskelma ja tase ovat yritykselle tärkeitä laskelmia taloudenhallinnan, sekä liiketoiminnan kannalta. Tuloslaskelma kuvaa yrityksen toiminnan kannattavuutta tarkasteltavalta ajanjaksolta (Visma n.d.a). Tuloslaskelmaa voidaan siis tarkastella millä tahansa ajanjaksolla esimerkiksi päivä, kuukausi tai vuositasolla. Yrittäjälle oleellista on ymmärtää mistä tuloslaskelma koostuu ja mikä vaikutus sillä on yrityksen talouteen.

Tuloslaskelma rakentuu ylhäältä alaspäin myyntituotoista kohti tilikauden tulosta. Näiden välissä ovat toiminnan kustannukset. Tuloslaskelmassa myynnit kirjataan positiivisiksi ja kulut negatiivisiksi. Tuloslaskelmassa kaikki luvut esitetään arvonlisäverottomassa muodossa (Visma n.d.a).

KUVIO 1. Esimerkki tuloslaskelma (Netvisor 2022, muokattu).

Yrityksen toiminnan kulut jaetaan tuloslaskelmassa (kuvio 1) viiden pääotsikon alle. Kuluotsikoita ovat materiaalit ja palvelut, henkilöstökulut, poistot ja arvonalentumiset, liiketoiminnan muut kulut sekä rahoitustuotot tai -kulut. Tuloslaskelmasta selviää lisäksi yrityksen kokonaismyyntimäärä ilman arvonlisäveroa eli liikevaihto. Tuloslaskelmasta löytyy lisäksi bruttotulos, liikevoitto (-tappio), sekä tilikauden voitto (tappio). Bruttotulos muodostuu, kun liikevaihdosta vähennetään toiminnan materiaali ja palvelukustannukset. Bruttotulos on siis lyhyesti ja ytimekkäästi selitettynä liikevaihto miinus liikevaihdon kustannukset. Eli mikäli tuotteita pitää valmistaa myyntiin, materiaali ja palvelukuluissa huomioidaan nämä kustannukset.

Liikevoitto kertoo, onko yritys tuottanut voittoa tai tappiota tilikauden tai tarkasteltavan ajanjakson aikana (Osuuspankki n.d.a). Liikevoitossa ei vielä huomioida yhteisöveroa, joka osuuskunnilla ja osakeyhtiöllä on 20 %. Tulovero huomioidaan vasta kun muodostetaan yrityksen tilikauden tulosta eli usein kalenterivuoden aikana tehtyä voittoa.

 

KUVIO 2. Esimerkki tase (Netvisor 2022, muokattu).

 

Tase kertoo yrityksen varallisuuden-, velkojen- sekä oman pääoman määrän valittuna päivänä. Tase on jaettu kahteen puoliskoon; vastaavaa ja vastattavaa, joissa vastaavaa kuvaa yrityksen omaisuutta ja varallisuutta ja vastattavaa puoli pääomien määrää. Vastaavaa puoli on vielä jaettu pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin, sekä vastattavaa puoli oman- ja vieraan pääomaan määriin. (Visma n.d.b.) Taseen roolia yrityksen talouden hallinnassa ei voi myöskään korostaa liikaa tuloslaskelman kanssa yhdessä. Jokaisen yrittäjän tulisi ymmärtää tuloslaskelman ja taseen välinen yhteys. Tiimiyrittäjälle oleellista on tajuta, että myymättömät tuotteet kuuluvat taseessa vaihto-omaisuuteen eli varastoon. Näihin käytetty raha kuitenkin näkyy tuloslaskelmassa. Varaston muutos ja poistot ovat kaksi tärkeintä asiaa, mitä tiimiyrittäjän tulee ymmärtää taseesta ja niiden vaikutuksesta tuloslaskelmaan. Investoinnit ja varaston muutos vaikuttavat yrityksen tulokseen, ehkä niin kuin tiimiyrittäjät eivät sen ajattele vaikuttavan.

Osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin (Osakeyhtiölaki 2006/624). Yrityksille tärkeintä on seurata oman pääoman kehittymistä ja sen suuntaa. Positiivinen kehitys omassa pääomassa tarkoittaa yrityksen kykyä tehdä tulosta. Suuri oman pääoman määrä parantaa myös yrityksen luotettavuutta ja mahdollisuuksia saada esimerkiksi lainarahoitusta tai jopa yritykselle ostaja.

Negatiivinen kehitys johtaa oman pääoman pienentymiseen. Omaa pääomaa pienentävät myös esimerkiksi osakkaiden nostamat osingot. Osingot eivät suoraan vaikuta yrityksen pääomaan, mutta pienentävät tietyn tilikauden tulosta, joka muuten kirjattaisiin edellisten tilikausien voittoon eli osaksi omaa pääomaa.

Negatiivisesta pääomasta tulee tehdä ilmoitus viipymättä kaupparekisteriin. Negatiivinen pääoma voi vaikuttaa yrityksen kykyyn saada luottoa. Mikäli ilmoitus negatiivisesta pääomasta on laiminlyöty saattavat hallituksen jäsenet joutua henkilökohtaiseen vastuuseen yrityksen veloista. (Accountor 2022.) Pääomien seuraaminen pitäisi olla osana liiketoimintaa ja yrittäjän arkea. Yrittäjän pitää tuntea toimintansa niin, että osaa hahmottaa mitkä toimenpiteet syövät omaa pääomaa ja mitkä lisäävät sitä. Pääomaa on mahdollista korjata myös jälkikäteen sen mennessä negatiivisesti, mutta ei keskitytä tässä siihen.

Yritykselle tunnusluvut ovat merkittävässä osassa toimintaa ja taloudenhallintaa. Yrityksen tunnuslukuja lasketaan edellä mainituista tuloslaskelmasta ja taseesta. Yrityksen maksuvalmiuteen liittyviä tunnuslukuja ovat esimerkiksi quick ratio ja current ratio. Yrityksen kannattavuutta voidaan seurata esimerkiksi myyntikatteen ja liiketulosprosentin avulla. Yrityksen vakavaraisuuteen liittyviä tunnuslukuja ovat esimerkiksi omavaraisuusaste, suhteellisen velkaantuneisuuden aste ja vieraan pääoman takaisinmaksuaika. (Suomi 2020a.)

Tunnusluvuilla yrittäjä pystyy laskemaan omaan toimintaan liittyviä tunnuslukuja. Liian tarkkaan näitä ei kuitenkaan kannata seurata, sillä ne riippuvat ihan toiminnan laajuudesta sekä toimialasta. Kuitenkin jonkinlainen ymmärrys yrittäjällä tulee olla omasta toiminnastaan tunnuslukujen valossa, jotta pystyy reagoimaan ja ennustamaan asioita tarpeeksi aikaisin. Budjetointi on oleellinen apuväline esimerkiksi suunnitellessa yrityksen tai liiketoiminnan rahallista käyttöä.

Budjetointi

Budjetointi on lyhykäisyydessään yrityksen ennuste tulevista ja suunnitelluista taloudellisista tapahtumista (Visma n.d.c). Budjetointitapoja on erilaisia; kiinteä budjetti, rullaava budjetti, tarkistettava budjetti ja liukuva budjetti. Kiinteä budjetti on yksinkertainen ja suosittu vaihtoehto budjetoinnille. Kiinteässä budjetoinnissa luodaan budjetti koko vuodelle ja uusi budjetti hyväksytään hieman ennen uuden tilikauden alkamista. Kun edellinen budjettikausi on ohitse, verrataan toteutuneita lukuja alkuperäiseen budjettiin. Tämän jälkeen voidaan muodostaa uusi korjattu budjetti. (Suomi 2020b.) Yrittäjän kannattaa panostaa projektien tai liiketoiminnan budjetteihin vuositasolla, sekä yrittää hieman ennustaa jopa vuotta pidemmälle, minkälaisia hankintoja tulee toiminnassa ostettua.

Rullaavassa budjetissa aikajakso siirtyy koko ajan eteenpäin eikä ole esimerkiksi sidottuna tilikauteen tai kalenterivuoteen. Budjettia tarkennetaan ajan edetessä ja täten yrityksellä on koko ajan tiedossa rahatilanne ja niiden käytettävyys. Tarkistettava budjetti on lähtökohtaisesti muuten sama kiinteän budjetin kanssa, mutta sitä tarkennetaan esimerkiksi vuosineljänneksittäin tai puolivuosittain. Täten voidaan havaita, tarvitseeko budjettiin tehdä muutoksia loppuvuotta varten. (Suomi 2020b.) Tämä budjetointi muoto ei ehkä ole niin oleellisessa osassa tiimiyrittäjälle, kuin taas jollekin kasvuyritykselle.

Liukuva budjetointi sopii esimerkiksi kausiluontoisiin tai projektikohtaisiin budjetointeihin. Liukuvassa budjetissa laaditaan esimerkiksi muutama eri vaihtoehto ennalta arvioidun myynnin toteutuessa. Täten budjettia voidaan vaihtaa kesken tilikauden, mikäli myyntimäärät ylittävät alhaisemman budjetin myyntimäärät. Liukuva budjetti voi auttaa yritystä käyttämään rahojaan järkevästi eri kausien aikana. (Suomi 2020b.) Tämä budjetoinnin muoto sopii oivasti tiimiyrittäjälle ja hänen projektilleen. Kun toiminta on vielä alkuvaiheessa ja tiettyä myyntimäärää esimerkiksi kuukausittain ei ole saatu vakiinnutettua on liukuva budjetti hyvä taloudenhallinnan väline yhdessä kassavirtalaskurin kanssa. Nykyajan kirjanpitosovellukset kuten Netvisor tarjoaa automattisesti kassavirtaennustuksia, joten yrittäjän ei tarvitse niitäkään tehdä enää manuaalisesti. Riittää että ymmärtää miten ne muodostuvat ja toimivat.

Kiinteiden kustannusten eli välillisten kustannusten hallitseminen on avainasemassa kannattavassa liiketoiminnassa. Välillisten kustannusten liiallinen määrä syö pahimmillaan katetta liiketoiminnasta ja täten toiminta saattaa muuttua kannattamattomaksi. (Osaavayrittäjä n.d.) Tiimiyrittäjälle oleellista on tajuta oman projektinsa kulurakenne, mitkä toiminnasta ovat välittömiä kustannuksia ja mitkä välillisiä. Näiden kustannusten ymmärtäminen ja lajitteleminen auttavat hahmottamaan esimerkiksi bruttotulosta, sekä välillisten kustannusten määrää suhteessa liikevaihtoon.

Yritykset voivat joskus pyrkiä pienentämään omaa riskiään muuttamalla välillisiä kustannuksia välittömiksi. Tämä tapahtuu esimerkiksi hankkimalla omien kiinteäpalkkaisten työntekijöiden tilalle itsenäisesti yrittäjinä toimivia myyjiä. (Osaavayrittäjä n.d.) Tällöin myyjien palkka muodostuu suoraan siitä minkälaista myyntiä he tekevät. Täten provision tai palkan määrä ei ole sidottuna yrityksen välilliseksi kuluksi vaan määräytyy suoraan myyjän tekemän tuloksen perusteella. Tämä on mielestäni hyvä ja riskitön tapa yrityksille hankkia työvoimaa. Moni yritys nykyään suosiikin freelancer myyjiä toiminnassaan ja tämä on suosittu tapa myös Proakatemian projektien myyjillä.

Kirjanpito

Jokaisen suomessa toimivan yrityksen on pidettävä kirjanpitoa yritystoiminnastaan. Yrityksen johto eli hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat siitä, että kirjanpito on toteutettu lain mukaisesti. (Kirjanpitolaki 1997/1336; Vero 2018.) Tiimiyrittäjillä toiminnasta vastaavat hallituksen jäsenet koska useammalla tiimiyrityksellä ei toimitusjohtajaa ole. Hallitukseen sitoutuessaan kannattaakin olla siinä määrin tarkkana, että juridiset velvollisuudet sitovat enemmän kuin moni osaa kuvitella.

Yrityksen verotus perustuu kirjanpitoon. Kirjanpitoa on yhdenkertaista ja kahdenkertaista. Tämä on ennalta ohjeistettu jo yritysmuotoa valittaessa, kumpi tapa yritykselle pitää valita. Molemmissa kirjanpitotavoissa kirjanpitoon tulee merkitä liiketapahtumista tulleet tulot sekä maksetut kulut. Lisäksi tulee merkitä korko tuotot tai kulut, verot sekä tavaroiden ja palvelujen oma käyttö. (Kirjanpitolaki 1997/1336; Vero 2018.) Tiimiyrityksille normaali tapa on kahdenkertainen kirjanpito, sekä joka kuukausi maksettava arvonlisävero. Luonnollisesti tiimiyrittäjät maksavat myös ennakkoveroa toiminnassaan, vaikka tarkkaa tilikauden liikevaihtoa ei olekaan tiedossa.

Yhdenkertaiseen kirjanpitoon on oikeutettu, mikäli on yksityinen elinkeinoharjoittaja eli toiminimi. Elinkeinoharjoittajan tulee kuitenkin pitää kahdenkertaista kirjanpitoa, mikäli kaksi kolmesta seuraavasta täyttyy (kuvio 3). Elinkeinoharjoittaja ei myöskään saa tehdä yksinkertaista kirjanpitoa, mikäli tilikausi ei ole kalenterivuosi vaan jokin muu ajanjakso. (Kirjanpitolaki 1997/1336.) Moni akatemialla toimiva tiimiyrittäjä on kuitenkin samalla myös elinkeinoharjoittaja. Tämä kertoo mielestäni verosuunnittelun kyvystä hahmottaa mitä etuja on toimia elinkeinoharjoittajana, suoritusperusteisena kirjanpitona. Toiminnassa on monia etuja, mutta myös tiettyjä haittoja.

 

KUVIO 3. Elinkeinoharjoittajan ehdot kaksinkertaisen kirjanpidon pitämiselle (Kirjanpitolaki 1997/1336, muokattu).

 

Usein onkin suositeltavaa aloittavalle yrittäjälle valita osaava ja ulkopuolinen kirjanpitäjä, joka pitää huolen yrityksen taloudesta. Oikeanlaisen kirjanpitäjän valinta tuottaa yritykselle paljon lisäarvoa. (Osuuspankki n.d.b.) Kirjanpitäjää velvoittaa toiminnassaan kirjanpitolaki. Yrityksen toimitusjohtaja on kuitenkin viimekädessä vastuussa siitä, että kirjanpitoa tehdään oikein (Osakeyhtiölaki 2006/624). Proakatemialla lähes jokaisella tiimiyrityksellä on oma kirjanpitäjä. Toiminnassa kannattaa oikeasti hyödyntää ammattilaisen vinkkejä ja oppeja, eikä vain sivuuttaa kirjanpitäjää ulkopuoliseksi. On oman kokemukseni mukaan tärkeää yritykselle huomioida kirjanpitäjä toiminnassaan, koska tällöin kirjanpitäjältä ei tule ainoastaan ”faktaa” numeroiden perusteella, vaan hän ymmärtää myös toiminnasta. Osaava kirjanpitäjä on keskeinen työkalu yritykselle taloudenhallintaan, mikäli omaa osaamista ei tähän löydy.

Yrityksen verotus

Yrityksen verotus perustuu yrityksen tekemään kirjanpitoon. Yrityksen verotukseen kuuluu arvonlisävero ja tulovero. Arvonlisäveroa maksetaan liiketoiminnasta tulleiden myyntitulojen perusteella. Tuloveroa maksetaan tilikauden aikana tehdystä kirjanpidon tuloksesta, johon on tehty asianmukaiset verolakien mukaiset oikaisut. (Arvonlisäverolaki 1993/1501; Vero 2018.) Arvonlisävero lisätään aina tuotteen hintaan. Esimerkiksi 24 % arvonlisävero tarkoittaa siis että 24 % tuotteen hinnasta on lisätty siihen päälle. 1000 € tuotteesta 24 % on 240 €, jolloin tuotteen arvonlisäverollinen hinta on 1240 €. Mikäli haluaa laskea arvonlisäverollisesta tuotteesta arvonlisäverottoman hinnan, lasketaan se jakamalla arvonlisäverollinen hinta yksi pilkku alv % eli tässä tapauksessa 1240 € jaettuna 1,24.

Suomessa on tällä hetkellä käytössä kolmea eri arvonlisäveroprosenttia; 10, 14 ja 24. Lisäksi on olemassa arvonlisäverottomaan myyntiin oikeuttavia tuotteita tai palveluita. Arvonlisävero on tuotteen tai palvelun arvonlisää verottava vero. Se on osa myytävän tuotteen tai palvelun hintaa. Tuotteen arvonlisäveron määrä perustuu tuotteen verokantaan. (Arvonlisäverolaki 1993/1501; Vero 2018.) Alla olevassa taulukossa on esitetty Suomessa yleisimmät tuotteet ja niiden arvonlisäverokanta.

 

KUVIO 4. Arvonlisäverokannat 2022 (Yrityksen-Perustaminen n.d., muokattu).

 

Pohdintaa tässä esseessä lopuksi ei sen suuremmin ole, sillä haluan että jokainen lukija pohtii näitä oman projektin ja liiketoiminnan kannalta. Tavoitteena oli tuoda vain esille yritykselle merkittäviä ja tärkeitä taloudenhallintaan liittyviä tekijöitä. Toivottavasti esimerkiksi tällainen essee saa herättelemään lukijan pohtimaan oman yrityksensä taloutta ja toimenpiteitä siellä taustalla.

 

Lähteet:

Accountor. 2022. Mitä jos osakeyhtiön oma pääoma menee pakkaselle. 04.10.2022. Viitattu 16.11.2022. Mitä jos osakeyhtiön oma pääoma menee pakkaselle? | Accountor

Arvonlisäverolaki 30.12.1993/1501. Viitattu 16.11.2022. Arvonlisäverolaki 1501/1993 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®

Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336. Viitattu 16.11.2022. Kirjanpitolaki 1336/1997 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®

Netvisor. 2022. Taloushallinto. Viitattu 16.11.2022. Kirjaudu Netvisoriin

Op. n.d.a. Mitä yrityksen tase ja tuloslaskelma kertovat? – näin tulkitset yrityksen tilinpäätöstä. Viitattu 16.11.2022. Tilinpäätös, tuloslaskelma ja tase | OP

Op. n.d.b. Kirjanpito kertoo yrityksen taloudesta ja kirjanpitäjä auttaa sen tulkinnassa. Viitattu 16.11.2022. Kirjanpito ja kirjanpitäjä yrittäjän talouden asialla | OP

Osaavayrittäjä. 2021. Tuotot ja kustannukset. Viitattu 16.11.2022. YRITYSTOIMINTA – Tuotot ja kustannukset (osaavayrittaja.fi)

Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624. Viitattu 16.11.2022. Osakeyhtiölaki 624/2006 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®

Rumpu, A. 2019. Yrittäjän talousosaaminen voi ratkaista yrityksen tulevaisuuden. Netvisor blogit 14.5.2019. Viitattu 16.11.2022. Yrittäjän talousosaaminen voi ratkaista yrityksen tulevaisuuden – netvisor.fi

Suomi. 2020a. Talouden peruslaskelmat ja seuranta. Viitattu 16.11.2022. Talouden peruslaskelmat ja seuranta – Suomi.fi

Suojanen, J. 2022. Yrittäjän talousosaamisen kehittyminen tiimioppimisympäristössä. Liiketalouden tutkinto-ohjelma. Yrittäjyys ja tiimijohtaminen. Opinnäytetyö.

Suomi. 2020b. Budjetointitavat. Viitattu 16.11.2022. Budjetointitavat – Suomi.fi

Vero. 2018. Kirjanpito, tilikausi, verokausi. Viitattu 16.11.2022. Kirjanpito, tilikausi, verokausi – vero.fi

Visma. n.d.a. Tuloslaskelma – Mikä on tuloslaskelma. Viitattu 16.11.2022. Tuloslaskelma – Mikä on tuloslaskelma? – Visma

Visma. n.d.b. Tase – Mikä on tase. Viitattu 16.11.2022. Tase – Mikä on tase? – Visma

Visma. n.d.c. Budjetti – Mikä on budjetti. Viitattu 16.11.2022. Budjetti – Mikä on budjetti? – Visma

Yrityksen-Perustaminen. n.d. Arvonlisävero. Viitattu 16.11.2022. Arvonlisävero – selkokielinen ALV-opas | Tutustu heti (yrityksen-perustaminen.net)

 

Kommentoi