Tampere
24 May, Friday
26° C

Proakatemian esseepankki

Tiimin hyvä tyyppi vai kova tekijä



Kirjoittanut: Lauri Lähteenmäki - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Yhteisöohjautuvuus: yhdessäohjautuva tiimi
Karl-Johan Spiik
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Olen aina ajatellut, että olen hyvä tiimipelaaja ja pidetty henkilö porukassa. Mutta riittääkö, että olen hyvä tyyppi? Onko tuloksella enemmän väliä?

 

Hyvänä tyyppinä

 

Ensimmäiset kosketukset tiimityöskentelyyn olen saanut urheilukentiltä. Pienestä asti joukkuelajit ovat olleet yksi tärkeimpiä asioita, ja joukkueet ovat olleet kaveri porukka, perhe ja turvapaikka. Urheilujoukkueissa olen aina ollut joukkuelaisten suosikki, joka on usein palkittu sillä, että olen päässyt juoksentelemaan kentällä kapteenin nauha kädessä. Kapteenina oleminen on kunnia, jonka usein saa pelaaja, joka on äänekäs, tsemppaava ja positiivinen. Olinko paras pelaaja? Olinko innokas harjoittelja? Teinkö eniten töitä? En todellakaan. Moni pelaaja oli kentällä minua parempi. Kaikki eivät voi ”olla vain hyviä tyyppejä”, ei se joukkue niin pärjää. Olinko siis tärkeä palanen joukkueelle vai olisiko toisen tyyppinen henkilö ollut parempi avain menestykseen?

 

Työelämässä sama trendi jatkui. Olin Gigantissa ja poreallas kauppa Propatiolla se ”hyvä jätkä”, tsemppari ja hassuttelija. Tein molemmissa todella kovaa tulosta ja olin hyvä työntekijä, mutta oli niitä parempiakin myyntitykkejä. Taas tullaan kysymykseen olisiko toisenlainen persoona ollut tiimille parempi. Näen, että tiimi tarvitsee monenlaisia persoonia. Joidenkin pitää olla niitä, jotka pitävät porukan kasassa, jotka tekevät muiden tekemisestä helpompaa, ja mukavampaa. Kaikki eivät voi kuitenkaan olla niitä ”hyviä tyyppejä”, sillä siitä ei tulisi mitään, jos tulokseen ei keskitytä tarpeeksi. Joidenkin pitää myös tehdä huippu tulosta, sanoa vastaan, ja olla välillä se ikävämpi tyyppi, joka sanoo ”ei”. Liiallisuuksiin tämä ei kuitenkaan voi mennä. Kaikkien pitää tehdä tulosta, ja kaikkien pitää tsempata toisiaan.

 

Ongelma tiimissä

 

Gigantissa tiimissäni oli kaikenlaisia tiimipelaajia, mutta sieltä muistuu parhaiten mieleen kaksi täysin erilaista tiimipelaajaa, jotka eivät omasta mielestäni olleet tiimille hyviä. Toinen oli loistava myyjä, mutta hän oli yksilö. Hän teki koko maan parasta tulosta ja häntä kiinnosti pelkkä tulos, välillä jopa asiakkaiden kustannuksella. Hän ei unohtanut myöskään kehua itseensä ja muistutti päivittäin, että hän on paras. Valituksia sateli johdon puolelle, mutta siellä ei asiasta välitetty, toihan tämä myyjä kuitenkin älyttömiä määriä rahaa firmaan. Muiden työskentely meni siihen, että kyllä myyjä ”x” hoitaa meidänkin puolesta tavoitteet, eikä kukaan halunnut tämän henkilön kanssa samaan vuoroon. Tiimihenki muilla oli hyvä, mutta muu tiimi ei tehnyt enää hyvää tulosta. Toinen ääripää oli henkilö, josta kaikki tykkäsivät. Hän tsemppasi, kehui, kertoi vitsejä ja toi muille hyvän olon. Muut tekivät mielellään töitä hänen kanssaan, mutta muiden myyjien tulokset laskivat rajusti hänen kanssaan työskennellessä. Työskentely meni pelleilyksi ja aina pidettiin vain hauskaa. Tämä myyjä oli myös tuloksellisesti selvästi tiimin heikoin. Kumpikaan näistä, ei parantanut koko tiimin tulosta ja vaikka monesti tiimissä pitää olla erilaisia ihmisiä, ei näihin ääripäihin saa mennä. Tiimeissä on aina ”hyviä tyyppejä” ja ”huippu tekijöitä”, mutta näiden tasapaino pitää olla kunnossa ja kukaan ei saa olla liikaa jompikumpi.

 

Kirjassa Yhteisöohjautuvuus : yhdessäohjautuva tiimi, Karl-Johan Spiik kertoo yhdessä ohjautuvan tiimin toimintamallista. ”Tiimi aloittaa ensimmäiseltä portaalta alhaalta ja etenee ylöspäin. Jos jonkin askeleen vaatimukset eivät täyty, palautuu tiimi mallissa alemmalle askeleelle.” Meidän tiimi ei päässyt askeltakaan eteenpäin. Molemmat henkilöt olivat parhaimmillaan loistava pala tiimille, toinen tuloksen kautta ja toinen ilmapiirin takia, mutta he heikensivät tekemisillään koko tiimiä ja varsinkin tiimin tulosta. Tiimi oli rikkonainen, eikä sillä ollut yhtenäistä tekemistä, eikä tulosta tullut. Aina kun asiasta keskusteltiin, johto teki huonon päätöksen ja kumpikin työntekijä sai jäädä, sillä he näkivät, että molemmat tuovat tiimille hyvää. Toisen rooli oli tuoda tulosta ja toisen rooli oli pitää fiilistä yllä. ”Tiimin jäsenen pitää ymmärtää tunnistavansa, jos hänelle tulee jokin haittaava rooli päälle.” (Spiik, K. 2022)

 

Pohdinta

 

Omassa tiimissä minun pitää miettiä millainen tiimipelaaja olen. Tiedän, että osaan olla tsemppari ja ”hyvä tyyppi”, mutta minun pitää olla samalla myös ”huippu tekijä”. Helppoa se ei ole. Tiimissämme olen huomannut molempia persoonia. Kaikki eivät voi olla samanlaisia, ja kaikkia tarvitaan, mutta toivon jokaisen yksilön pitävän huolta siitä, ettei ajaudu jompaankumpaan ääripäähän. Jos joku jostakin syystä ajautuu, pystyy asian korjaamaan keskustelulla, ja uskon, että pystymme siihen tiiminä yhdessä. ”Mitä enemmän tiimin jäsenet harjoittelevat kommunikointia, sitä paremmin yhteistyö sujuu haastavien aiheiden parissa” (Spiik, K. 2022)

 

Lähde: Spiik, K. 2022. Yhteisöohjautuvuus: Yhdessä ohjautuva tiimi. Äänikirja. Karlex

Kommentoi