Testaa ja kehitä!

Mihin testaamista tarvitaan?

Tämän hetken maailma ja muuttuu niin kovaa tahtia, että luovia ratkaisuja sekä innovaatioita tarvitaan, jotta voidaan pysyä markkinoilla mukana. Yrityksien toiminnan, tuotteiden sekä palveluiden kehittämiseen pitää satsata aikaa, resursseja sekä rahaa. (Hassi, Paju & Maila 2015, 7.)

Maailman muuttuessa ympärillämme myös ihmisten kulutustottumukset, tavat tehdä töitä, tarpeet sekä tottumukset ovat muuttuneet. Vanhat teoriat ja mallit yrityselämässä eivät välttämättä enää kohtaa ihmisten tarpeita, jolloin tarvitaan isoja muutoksia yritysten sisällä.

Uusia innovaatioita syntyy ja kuolee jatkuvasti, mutta voisin väittää että ne innovaatiot, joita on huolellisesti testattu alusta alkaen, pääsevät silti pidemmälle kuin muut.

Eksploitaatio ja eksoloraatio

Eksploitaatiolla tarkoitetaan yrityksen tämänhetkisten tuotteiden ja palveluiden tehokasta ja toimivaa sekä asiakkaille arvoa tuottavaa kehittämistä. Tällä tavalla liiketoimintaa voidaan parantaa pienin edistysaskelin ja muutaman prosentin parannuksia on mahdollista saavuttaa. (Hassi ym. 2015, 7.

Jos taas halutaan mullistaa koko yrityksen liiketoimintamalli, on tehtävä suuria parannuksia. Eksploraatio tarkoittaa täysin uusien innovaatioiden sekä liiketoimintamahdollisuuksien luomista, jossa toimintaa tarkastellaan boxin ulkopuolelta. (Hassi ym. 2015, 7.)

Testauksesta liiketoimintaan

Prosessi testaamisesta liiketoiminnan kehittämiseen on varmasti monille tuttu ja tätä mallia löytyy useilla eri nimityksillä. Esimerkiksi palvelumuotoilun, ketterän kokeilun, kokeilevan toiminnan sekä Lean -menetelmien avulla voidaan päästä tilanteeseen, jossa uusia innovaatioita viedään markkinoille testaamisen kautta.

Se miksi testaamista tarvitaan, on se, että emme yksinkertaisesti voi tietää mitkä uudet innovaatiot tai menetelmät toimivat, ennen kuin ne on testattu. Tarvitsemme siis tietoa ja ymmärrystä kehittääksemme uusia tuotteita, palveluita sekä toimintamalleja.

Testaamisesta käytetään monia eri termejä, kuten esimerkiksi kokeilu, pilotointi, pilotti, kartoitus jne. Osassa näistä termeistä on tiettyjä vivahde- ja toimintaeroja, mutta pääasiallinen tarkoitus on kuitenkin sama. Kokeilun ja pilotin voi esimerkiksi erotella niin, että kokeilun tarkoituksena on tuottaa tarvittava informaatio uuden innovaation kehittämiseen, kun taas pilotin tarkoituksena on tehdä viimeinen validointi ennen julkistamista. (Paju 2016.)

Olen huomannut omassa sekä myös muiden liiketoiminnan kehittämisessä puutteita juuri testausvaiheessa. Tuotteita ja palveluita mietitään lähes valmiiksi markkinoille vietäviksi kokonaisuuksista, mutta esimerkiksi potentiaalisia asiakkaita ei oteta prosessiin mukaan lainkaan eikä keskeneräisiä töitä paljasteta kenellekään. Tällainen toiminta saattaa pitkällä juoksulla olla hyvin tehotonta, ja riskialtista sillä ne sadat tunnit, joita on käytetty suunnittelu- ja valmistelutyöhön, voivat kariutua heti tuotteen julkistamisen jälkeen, kun tarve ei kohtaakaan asiakkaiden kanssa. Näissä tapauksissa koko tehty työ voi valua hukkaan tai muutoksia joudutaan rueta tekemään rankalla kädellä jälkikäteen, joka olisi voitu välttää alkuvaiheen testauksilla.

Kokeiluilla voidaan varmistua innovaation potentiaalista varsinaisilla markkinoilla, joten miksi emme testaisi ideaamme? Omaa ideaa voi lähteä testaamaan jo ennen minkäänlaista prototyyppiä. Kerryttämällä asiakasymmärrystä haastatteluin, kyselyin ja tutkimuksin heti prosessin alkuvaiheessa, voidaan kerryttää hyvin kriittistä tietoa suunnitteluvaiheeseen.

Testaamisen työkaluja

Testaamiseen voi hyödyntää monenlaisia työkaluja. Oman kokemuksen mukaan kaikista yksinkertaisin ja helposti lähestyttävin tapa on keskustelu. Kun ideoit tuotetta, palvelua tai liiketoimintamallia, muista keskustella heti alkuvaiheessa ihmisten kanssa vastaavista ideoita ja kipukohdista, joita ideasi olisi tarkoitus ratkaista. Keskusteluissa ja kyselyissä on kuitenkin hyvä huomioida tapa, jossa kysymyksiä esität. Tähän aiheeseen liittyen, olen löytänyt loistavan, helppolukuisen ja selkeän kirjan nimeltään ”Mom Test”, jonka suosittelen kaikkien lukemaan, joilla on uusia ideoita ja innovaatioita työpöydällä. Vinkkinä voin jakaa sen, että pyri välttämään suoria kysymyksiä omasta liikeideastasi. Lähesty mieluummin kysymyksillä, jotka avaavat ymmärrystäsi potentiaalisten asiakkaiden tämänhetkisistä tarpeista, tavoista toimia sekä kipukohdista, joihin he tarvitsisivat ratkaisun.

Toinen tapa, jonka itse olen kokenut toimivaksi, on ollut antaa testausvaiheessa oleva tuote tai palvelu asiakkaan kokeiltavaksi ja kommentoitavaksi. Otetaan esimerkkinä verkkosivujen rakentaminen: Kun lähdet rakentamaan verkkosivuja, voit jo alkuvaiheessa miettiä palvelupolkua ja rakentaa tästä polusta kevyen testiversion testaajille. Näet heti käyttövaiheessa asioita, jotka omasta mielestäsi ovat toimivia ja hienoja ratkaisuja, mutta pääset selville siitä, onko se myös testaajille yhtä yksinkertainen ja toimiva ratkaisu kokonaisuuden näkökulmasta kuin itse olet ajatellut. Tällaisessa toimintatavassa on kuitenkin muistettava, ettei anna testaajille liikaa syötteitä, kuinka sivuilla tulisi toimia tai mistä asiakas löytää mitäkin. Jos ohjeistat ja avitat asiakasta liikaa, et saa täyttä käsitystä siitä, mitä varsinaiset käyttäjät sivuillasi kohtaavat ja millaisia kompastuskiviä sivuiltasi voi löytyä. Anna siis testaajan vapaasti kulkea sivustoilla ja pyydä testaajaa kommentoimaan kaikki ajatuksiaan, tuntemuksiaan ja kokemuksiaan ääneen ja kirjaa ne itsellesi ylös.

Testaamisen suunnittelu

Älä suunnittele liikaa. Testaaminen ja innovaatioiden kehittämien on elävä prosessi, joissa muuttujia tulee varmasti eteen suunnasta, jos toisesta. Liian tarkat suunnitelmat ovat turhaa ajankäyttöä ja tulevat melko varmasti muuttumaan prosessin aikana. Kiinnitä ennemminkin huomio siihen, että opit ja sisäistän jokaisesta vaiheesta tärkeimmät asiat ja kehität ideaasi niiden pohjalta. Kuuntele ja kartoita mahdollisimman paljon ja älä suotta tee valmiiksi sellaista, mitä et ole testannut. Ratkaisevat päätökset ja suunnitelmat tehdään vasta sitten, kun olet saanut tietoosi kaiken tarpeellisen tiedon ideasi eteenpäin viemiseksi. (Hassi ym. 2015, 25.)

Lähteet

Hassi,L., Paju, S. & Maila, R. 2015. Kehitä kokeillen. Organisaatioiden käsikirja. Helsinki: Talentum Pro.

Paju, Sm. 2016. Mitä eroa on kokeilulla ja pilotilla. Verkkosivu. Viitattu 7.11.2022. https://filosofianakatemia.fi/blogi/mita-eroa-on-kokeilulla-ja-pilotilla/