Tampere
02 May, Thursday
16° C

Proakatemian esseepankki

Termistön uudistaminen videovalaistukselle



Kirjoittanut: Tuomas Aro-Heinilä - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Jo otsikkoa lukiessa miettii, että mitähän ihmettä? Mistä tämä teksti oikein kertoo? Pyrin avaamaan ajatuksiani kyseisestä aiheesta. Videovalaistuksella tarkoitan tapaa luoda valaistus elokuvaa ja videota varten. Termistö tälle on jo olemassa, mutta näen aihetta uudistaa sitä. Valaisun termistö on tällä hetkellä hyvin tekninen. Puhutaan ISO arvosta, aukosta, suljinajasta, valotehosta, luminanssista, CRI-arvosta, luxeista, lumeneista, värilämpötilasta, päävalosta, tasotusvalosta, kickervalosta, takavalosta, etäisyyden neliöstä, wateista, volteista, ampeereista, syväterävyydestä ja monesta muusta. Suurin osa termistöstä tulee suoraan fysiikasta. Toinen osa tulee valokuvauksesta, jolloin käytettiin filmiä kuvaamiseen. Mitä ongelmia tämä sekava ja hyvin tekninen termistö sitten tuo? Ja tämä kaikki on vasta alkua suurelle määrälle termistöä, jota valaistuksessa käytetään. Perspektiiviä koko termistön laajuudesta voi tarkkailla täältä. Sekään tosin ei kata aivan kaikkea.

 

Videoalalla aloittavan tulee sisäistää suuri määrä termejä sekä käsitteitä ja opetella fysikaalisia ilmiöitä, jotta voi ymmärtää valaistusta. Eniten tämä aiheuttaa harmia ja huolta siinä vaiheessa, kun tulisi hankkia valokalustoa, jolla pystyy toteuttamaan valaistussuunnitelman. Ostovaiheessa törmää näihin lukuisiin eri termeihin yhä uudestaan ja uudestaan. Ostaja miettii, minkä valon hänen tulisi ostaa itselleen? Tulisiko hankkia SuperLED D5600 100W, CRI 95 Ultra Bright Megawatt Super Video Light, vaiko sittenkin MendoLii T3200 32W, CRI 80 Light for Indoor Use. Toisessa on D, toisessa T, onko CRI 95 parempi kuin CRI 80, onko 100W n. kolme kertaa parempi kuin 100W, mikä merkki on luotettava?

 

Joka videolle ei tehdä suunniteltua valaistusta, mutta sen tekeminen kasvattaa tuotannon arvoa suunnattomasti. Tällöin videotuottaja kohtaa maailman, jonka saloihin perehtyminen vie paljon paljon aikaa. Aivan turhaan. Valaisu ei ole rakettitiedettä. Video koostuu kuvista. Jokainen kuva tulee valaista niin, että sen voi tallentaa kameralle, ja että valaisu tukee tarinankerrontaa. Joskus tarinaa tukee synkempi valaistus – joka ei tarkoita pimeämpää välttämättä, joskus valoisampaa.

 

Kysyn siis. Voisiko olla standardisto, jonka perusteet voisi oppia muutamassa kymmenessä minuutissa. Voitaisiinko tätä standardistoa myös käyttää apuna valokaluston myymisessä. Aivan, myymisessä, aiemmin avasinkin jo kuinka nykyinen terminologia vaikeuttaa oikean kaluston hankintaa. Vai tulisiko vain lopettaa valittaminen ja tyytyä siihen, mitä on.

 

En kutsu kantaani valittamiseksi. Olenhan itse opetellut valaisun salat. Olen matemaattisesti lahjakas ihminen ja minulla oli ilo oppia syvemmin valaistuksen fysiikasta. Tämä ei ole kuitenkaan valtaosan mielipuuhaa. Value on ottanut haltuun videomarkkinointia. Heillä on tavoitteena tuottaa laadukkaita videoita asiakkailleen. Tavoite vaatii hyvää valaisua, mutta tuleeko heidän olla fysiikan ja matematiikan tohtoreita päästäkseen tavoitteeseensa?

 

Kommentoi