Käynnissä on viimeinen syksy Proakatemialla ja valmistuminen mielessä on tehty töitä kesästä lähtien kesäopintojen ja projektien muodossa ja syksyn koittaessa edessä oli tavallisen akatemia-arjen lisäksi vielä mm. opinnäytetyöprosessi, tiimimestarien lähijakso ja valmistuvien tiimien 24h-loppunäyttö. Omat opinnot ovat kyllä edenneet erittäin hyvää vauhtia koko akatemia-ajan, mutta siitä huolimatta huomaan taas onnistuneeni melkein ylikuormittamaan itseni vielä tässä loppuvaiheessa. Viimeinen syksy on ollut ehkä siinä mielessä hyvin samanlainen kuin ensimmäinenkin syksy Proakatemialla, että edessä on odottanut uusi tuntematon eikä vielä ole tiennyt mitä sitä alkaisi tekemään, joten on tullut kokeiltua vähän kaikkea. Toki sillä erotuksella ensimmäiseen syksyyn nähden, että nyt tuo ”vähän kaikkea” on sentään suuntautunut tiettyjen asioiden pariin. Olen myös huomannut, että jos kalenterissa on ”ylimääräistä aikaa”, niin olen todella hyvä täyttämään sen jollain mielenkiintoisilla uusilla jutuilla. Tämä syksy on saanut ajatukset pyörimään pään sisällä aikamoisella vauhdilla ja milloin mihinkin suuntaan. Eipä ihan heti tule mieleen toista ajankohtaa, jolloin olisi tuntunut yhtä vahvasti, ettei omien mielenliikkeiden hallinta ole ollenkaan omissa käsissä. Toisaalta taas tuntuu, ettei ole ehtinyt edes ajatella mitään, kun tekemistä on ollut niin paljon. Edessä on vielä Final Camp ja muutto uuteen kotiin, mutta niiden jälkeen kaikki mahdollisuudet ovat auki ja avoimina aion ne myös pitää ainakin tammikuun ajan. Ei riitä, että omia unelmiaan yrittää kirkastaa itselleen kaiken muun tekemisen ohessa, vaan seuraavaksi minun tarvitsee ottaa itselleni aikaa pelkälle ajattelulle. Ajatteluprosessin käynnistämiseksi päätin jo nyt tarttua Lauri Järvilehdon kirjaan Tee itsestäsi mestariajattelija.

Mitä ajatukset ovat ja miten ajattelu toimii?

”Jokainen ajatus on prosessi. Ajatus on sarja erilaisia tapahtumia, joista seuraa tunnistettava tulos.”
-Lauri Järvilehto

On olemassa kolme erilaista tapaa, miten ajatukset saavat alkunsa. Voi esimerkiksi itse päättää, mitä alkaa ajattelemaan. Tällainen tahdonvarainen ajattelu ei kuitenkaan mahdollista mitä tahansa ajatuksia, vaan valinnanvapauden niiden ajatusten välillä, mitä tilanne ja voimakkaimmin mielessäsi olevat ajatusprosessit kyseisellä hetkellä mahdollistavat. Toinen tapa ajatuksen synnylle on kehon sisäisen muutoksen liikkeelle laittama prosessi. Kun esimerkiksi kesän helteillä hiki alkaa nousta pintaan, sitä seuraa usein ajatus kevyemmästä vaatetuksesta. Kolmas ajatusprosessin käynnistävä tekijä on ympäristö. Esimerkkinä tästä toimii hyvin ajatus siivoamisesta. Se syntyy todennäköisemmin likaisessa kuin puhtaassa kodissa.

Ajatukset eivät siis synny vain yhdellä tavalla, mutta niitä ei myöskään synny vain yhdenlaisia. Ajatukset ovat aina joko skeemoja tai skriptejä riippuen siitä, miten ne toimivat. Skeemat vaativat lopputuloksen tuottaakseen aina jotain aivotoiminnan ulkopuolista ja siksi esimerkiksi erilaiset havainnot ja oivallukset ovat skeemojen lopputuloksia. Taidot ja tavat taas perustuvat skripteihin, samoin kuin mieleen yhtäkkiä vain juolahtavat ajatukset lukeutuvat myös skripteihin. Ne eivät siis edellytä mitään aivotoiminnan ulkopuolista.

Ajatukset voivat syntyä kolmella tavalla, ajatuksia on kahdenlaisia ja näiden lisäksi ajattelua voidaan jaotella vielä senkin perusteella, millä tavalla ajatellaan. Ajattelun tapoja on kolme: järki, tunne ja intuitio. Monesti tunteet ja intuitio mielletään yhdeksi ja samaksi, mutta näin ei kuitenkaan ole. Molemmat kyllä toimivat tiedostamattomassa mielessä, käsittelevät asioita rinnakkain ja toimivat nopeasti. Tunteiden varaan kuitenkin jää suvunjatkaminen ja ylipäätään henkiinjääminen, kun taas intuitio toimii hyvin silloin, kun työskentelee jonkin asian parissa, jonka tuntee hyvin. Intuition vastuualueella ovat myös sellaiset päätökset, joita tehdessä on huomioitava useita muuttujia. Tietoisessa mielessä toimivat järki taas ei ole ollenkaan niin suuressa roolissa kuin monesti ensin ajatellaan. Se käsittelee asioita sarjoina rinnakkain tarkastelun sijaan ja on muutenkin hidas, joten se soveltuu parhaiten käyttöön silloin, kun edessä on uudenlainen tai vaikea tilanne. Sitä myös rajaa tietoisen mielen rajallinen työmuistin koko eli kerrallaan huomion kohteena olevien asioiden maksimimäärä.

Työkaluja paremman ajattelun tueksi

Kirjassa esiteltiin useita hyödyllisiä työkaluja ajattelun tueksi. Osa niistä on sellaisia, joita olen jo käyttänytkin joko itsenäisesti tai yhdessä tiimin kanssa. Esimerkiksi kutsumuskartasta olin lukenut aiemminkin Frank Martelan kirjasta Valonöörit ja kokeillut sitä myös käytännössä. Erik Bertrand Larssenin teoksesta Helvetinviikko olen jo aikaa sitten poiminut ajattelunhallintatyökalun käytäntöön. Aivoriihityökalua taas on suosittu tiimin kanssa innovoinneissa ja se on muutenkin Proakatemialla paljon käytetty. Avaan tähän nyt tarkemmin kuitenkin vain muutamia Järvilehdon kirjasta löytämiäni työkaluja, jotka eivät olleet minulle ennestään tuttuja, mutta koin ne tässä elämäntilanteessa kokeilemisen arvoisiksi.

Tik-Tak

Positiivisempaa ajattelua kehittämään on luotu Tik-Tak -menetelmä. Paperi jaetaan puoliksi pystysuoralla viivalla ja viivan vasemmalle puolelle kirjoitetaan Tik ja oikealle Tak. Tikin alle kirjoitetaan pinnalla oleva huolenaihe ja sen jälkeen takin alle positiivisempi näkemys samasta asiasta. Akuuttien ongelmien kohdalla oikealle kirjoitetaan potentiaalisia ratkaisuja huolenaiheeseen. Toista Tik-Tak-menetelmää kaikkien ajatuksissa pyörivien huolien kohdalla.

Mietiskely

Intuition kehittämiseen löysin kirjasta parikin hyvää tapaa. Mietiskelyn tarkoitus on käyttää aikaa tiedostamattoman mielen toimintaan tutustumiseen pari kertaa viikossa noin puolen tunnin ajan kerrallaan. Ajattelua ei saa yrittää ohjailla tai torjua mitään ajatuksia pois vaan sen pitää antaa virrata vapaasti. Lähettyvillä kannattaa pitää kynää ja paperia mietiskelyn aikana syntyvien ideoiden listaamiseen. Ennen mietiskelyn aloitusta kannattaa huolehtia siitä, ettei ympärillä ole häiriötekijöitä. Mietiskelyn tueksi voi halutessaan ottaa lasin viiniä tai teetä.

Uusien taitojen opettelu

Toinen hyvä tapa intuition harjoittamiseen on yhden uuden taidon opettelu vuosittain. Se vaatii säännöllistä harjoittelua sekä keskittymistä kyseiseen asiaan. Tarkoitus ei ole tulla ammattilaiseksi, vaan ainoastaan harjoitella niin, että osaa perusasiat. Tämä kehittää intuitiota luomalla uusia skriptejä.

Lateraalinen ajattelu

Lateraalinen eli laidoilla tapahtuva ajattelu on yksi luovan ajattelun tekniikoista. Sillä pyritään kehittämään uudenlaisia toimintatapoja ja ajatuskulkuja. Lateraalista ajattelua voi synnyttää esimerkiksi tuomalla ajatusprosessiin mukaan jonkin satunnaisen tekijän, provosoimalla ajattelua mielettömiä vaihtoehtoja esittämällä tai haastamalla vallitsevia käsityksiä kysymyksellä: ”mitä jos näin ei olisikaan?”. Sitten vain tarkkaillaan, mitä ajatuksia edellä mainitut keinot herättävät.

Siilikonsepti

Siilikonseptin nimi tulee siilistä ja ketusta kertovasta tarinasta, jonka voi lukea Järvilehdon kirjasta. Kirjassa esitellyistä työkaluista tämä konsepti kolahti itselleni kaikkein eniten, koska sen avulla pyritään merkityksellisempään ja onnellisempaan elämään. Samalla se osoittautui myös esittelemistäni työkaluista haasteellisimmaksi. Siilikonseptissa täytyy miettiä, missä toiminnassa omat intohimot ja taidot kohtaavat niin, että voi olla samalla myös muille hyödyksi. Mikäli tämä tuntuu haasteelliselta, kannattaa aloittaa ajatusprosessi omista intohimoista, sillä taitoja voi aina opetella lisää. Järvilehdon mukaan oma kutsumus löytyy sieltä, missä oma intohimo kohtaa maailman tarpeet.

Voin kertoa jo nyt, että tässä ei ole kyseessä todellakaan mikään turha kirja, sillä pelkästään tämän kirjaesseen kirjoittaminen helpotti jo hieman omien ajatusteni sekamelskaa. Nyt ainakin tiedän mistä viimeistään tammikuussa lähden liikkeelle ja olen hieman luottavaisempi myös sen suhteen, että löydän vielä kutsumukseni.