Unelmahommissa kirja on inspiroiva ja mukavan freesi tuulahdus ajankohtaista yrittäjyyttä. Kyseessä moniosaaja kaksikko, joka on tehnyt ja tekee yhä, vaikka ja mitä yrittäjyyden saralla. Kirjan ovat kirjoittaneet Hanne Valtari ja Satu Rämö. Valtari on ammattibloggaaja (Lähiömutsi), toimittaja ja tuottaja. Rämö on toimittaja, desin kaupan pitäjä, matkailuyrittäjä ja ammattibloggaaja (Salamatkustaja). Näiden lisäksi hän on kirjoittanut kirjoja kuten islantilainen voittaa aina sekä Vuoden mutsi kirjat. Kirjassaan yrittäjät kertovat unelmahommistaan ja siitä, miten he ovat päätyneet tekemään yrittämiään asioita. Kirja oli miellyttävä lukukokemus ja olen palannut sen pariin jo lyhyen ajan sisällä monesti aina löytäen jonkin kohdan, johon perehtyä uudelleen syvemmin. Kirja on laaja kokonaisuus ja siinä käsitellään hyvin monenlaisia teemoja, joista rajasin tämän esseen aiheiksi itselleni tällä hetkellä ajankohtaisimmat asiat.

Kirja on täynnä tarinoita Valtarista ja Rämöstä sekä heidän haastattelemistaan mielenkiintoisista yrittäjistä. En juurikaan nosta esiin näitä kertomuksia esseessäni, sillä minusta ne toimivat esimerkkeinä ja ajatusten herättelijöinä suuremmille teemoille. Kehotan kuitenkin lukemaan kirjan myös näiden tarinoiden vuoksi, sillä ne olivat usein hyvin mukaansa tempaavia ja opettavaisia.

Unelmaduuni

Tee itsellesi työ mistä pidät. Minun unelmaduunini on vielä epäselvä soppa useita asioita. Olen ehkä turhan paljon laskenut sen varaan, että joku päivä se selvä ajatus vain ilmestyy eteeni, kunhan teen työtä sen kirkastamiseksi. En ole tullut ajatelleeksi, että kaikki ne asiat mitä teen mielelläni voivat olla osia unelmaduunistani. Kirjasta nousee selvä ohje: Tee sitä mistä tykkäät – myös työksesi. Olen aina tehnyt näitä asioita ilman rahallista korvausta niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Nyt Proakatemialla opiskellessani olen esimerkiksi ensimmäistä kertaa elämässäni järjestämässä tapahtumaa niin, että saan siitä lopuksi korvaukseksi muutakin kuin lämmintä kättä ja kiitokset.

Ymmärrän vallan hyvin, että unelmaduunin tekeminen on yhtä lailla työtä kuin muutkin työt, eikä se varmasti ihan aina ja joka hetki tunnu soljuvan mukavasti eteenpäin, vaikka kuinka yrittäisi. Töitä on tehtävä, jotta saavuttaa pyrkimyksensä. Tavoitteeni on luoda itselleni työ yrittäjänä, jossa voin yhdistää osaamiseni ja tietämykseni sosiaalialalta. Tahdon tehdä työtä, johon voin itse vaikuttaa, oppia uutta ja haastaa itseäni. Jotta pääsen siihen pisteeseen, että voin tehdä sitä työtä mitä tahdon on minun alettava tekemään sen eteen työtä. Ensimmäinen askel tulee olemaan täysin uusi aluevaltaus, josta en kuitenkaan vielä voi paljastaa enempää.

Unelmatyömatriisi

Kirjassa on hyvä luku minunlaiselleni tyypille, joka ei oikein tiedä mistä pidän eniten ja teen mielelläni vähän kaikenlaisia työtehtäviä. Töiden rajaamiseksi esitellään BCG-matriisi. Nelikenttä on nimetty Boston Consulting Groupin konsulttiyhtiön mukaan. Nelikentän avulla yrityksen on tarkoitus luokitella tuotteitaan analysoiden mitkä tuotteista ovat kannattavia. Näin nähdään minkä tuotteen myyntiin kannattaa satsata ja toisaalta myös tuoda esiin asian toinen puoli. Matriisissa on sekä pysty- että vaaka-akseli. Pystyakselin tarkoitus on kuvastaa, miten paljon tuotteella on ostajia. Vaaka-akselin tarkoitus on kertoa miten hyvin yritys myy tuotteitaan ostajille.

Kirjoittaja on tehnyt tästä pohjasta itselleen oman työkalun nimeltään Unelmatyömatriisi. Hänelle pystyakseli merkitsee sitä rahasummaa mitä asiakkaat ovat valmiita maksamaan työprojekteista. Vaaka-akseli kuvastaa koettua intohimoa työtä kohtaan. Matriisin neljä laatikkoa kuvastavat erilaisia töitä.

• Lypsylehmä on sellainen työ, joka menee kaupaksi, mutta sen tekeminen on jokseenkin tylsää mutta ilman sitä kuukausittainen liikevaihto jäisi liian vähäiseksi.
• Koira on projekti josta saa vähän rahaa eikä sitä oikeastaan huvittaisi tehdä.
• Tähti on kaikkein paras työ. Se on jotain mitä rakastaa ja josta saa myös laskuttaa mukavasti.
• Kysymysmerkki on homma, jonka tekee mielellään mutta siitä ei juuri kukaan halua maksaa sillä hetkellä.

Aion ensi vuonna hyödyntää tätä matriisia myös omien projektien ja työtehtävien valikoimisessa. On hyvä olla muutama lypsylehmä homma ja hyvässä suhteessa tähtiä sekä kysymysmerkkejä. Näistä jälkimmäisistä voi joskus tulla tähtiä. Koira hommista tulisi pyrkiä eroon, sillä ne kirjoittajan mukaankin vain vievät voimavaroja muilta töiltä. Luopuminen ei ole aina helppoa, sillä meillä on tapana jäädä kiinni asioihin, joihin olemme kerran ryhtyneet. Itse olen juuri sellainen tyyppi, että minähän en lopeta kesken, ellei ole ihan pakko. Joskus pääsisi helpommalla, kun vain toteaisi, että se on jo uponnut panostus ja nyt mentävä eteenpäin.

Ajankäyttö

Jokaisen tehtävän työn kohdalla on hyvä pysähtyä miettimään kannattaako se, onko siinä järkeä, onko resursseja tehdä se ja voiko sen avulla tienata?

Kirjassa on hyviä harjoituksia lukijalle ajateltavaksi. Muun muassa ajankäytöstä on tällainen harjoitus:

1. Tarkoituksena on pitää kirjaa ajankäytöstä puolen tunnin tarkkuudella.
2. Lista asioista, joita haluaisin tehdä mutta joiden tekemiseen ei jää aikaa.
3. Sen jälkeen tulisi miettiä, mikä 1. kohdan listassa on jota ei ole pakko tehdä ja jonka mielellään jättäisi tekemättä. Nämä asiat tulisi kirjoittaa muistiin.

Jos kohdassa 2 listatut asiat saavat enemmän aikaan iloa kuin kohdassa 3 listattavat asiat vähentävät iloa, tulisi seuraavan viikon ajankäyttö suunnitella uudella tavalla. Listasta kaksi tulisi ottaa asioita ja vähentää 3. listan asioita.

Samanlainen aikataulutus ja suunnitelma ei sovi kaikille, siksi tulee siitä tehdä itselleen sopiva. Opiskelijana ja tiimiyrittäjänä tilanne toki eroaa suuresti yksityisestä yrittäjästä. Aikatauluihin vaikuttaa väistämättä muidenkin menot kuten tiimini jäsenten aikataulut, opinnäytetyöparini aikataulu ja henkilökohtaiset menot. Tämän syksyn aikatauluuni on vaikuttanut suuresti myös useat kurssini Kuntokadun puolella ja hallitustyö koulutukseni ainejärjestössä. Kun tarkastelen syksyn aikataulutustani näin jälkikäteen, näen saman kaavan toistuvan viikosta toiseen. Varaan helposti useita tunteja päivästä kaikelle muulle toiminnalle paitsi itselleni. Oma luova ja palauttava toiminta on jäänyt hyvin vähälle ja näin se on näkynyt myös hyvinvoinnissani. Otan opikseni tästä syksystä omanajan arvottamisen ja siitä kiinni pitämisen.

Verkostoituminen

Verkostoitumisessa tärkeää, että siitä on apua molemmille osapuolille. Olen ymmärtänyt verkostoitumisen tärkeyden jo tovin. Näin ulospäin sosiaalisena ihmisenä pidän kovasti keskusteluista ja olen mielelläni tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Olen vahvimmillani tiimityössä ja yhdessä tehdessä. Olen oppinut ymmärtämään, että verkostojen luominen vie usein omaa toimintaa hujauksessa eteenpäin.

Tämän kirjan myötä sain hyvän muistutuksen miksi yrittäjän on erityisen tärkeää hankkia vahva verkosto ja miten sellaisen voi luoda. Kestävä verkostoituminen on, että ihmiset jotka luottavat toisiinsa auttavat toinen toistaan ja näin kumpikin osapuoli hyötyy toisesta. Tehokkain ja pitkäkestoisin tapa verkostoitua on omien taitojen ja avun tarjoaminen toiselle.

Millainen on sitten hyvä verkosto? Se on sellainen mikä antaa takaisin vähintäänkin sen mitä sinne on itse antanut. Usein miten kuitenkin antaja saa enemmän kuin tilanteessa ymmärtääkään. Verkostojen avulla pienikin tekijä voi kasvaa. Kirjassa on esimerkkejä siitä, miten kirjan kirjoittaja ovat verkostoituneet ja auttaneet muita yrittäjiä verkostoitumaan. Tällainen toiminta on käytännössä hyödyttänyt kaikkia osapuolia. Kaikki kun tarvitsevat verkostoja, ilman ei selviä edes pienen pieni yrittäjä vaan selviä verkostoja on monia. Syntyäkseen verkostoituminen tarvitsee kohtaamista.

Rämö, S & Valtari, H. 2017. Unelmahommissa. Werner Söderstörm Osakeyhtiö.