Kirjoittanut Micaela Erola ja Emilia Mäkelä

Johdanto

Tauotus on ajankohtainen aihe ihan jokapäiväisessä elämässä, myös Proakatemialla. Vaikka olemme kaikki innokkaita yrittämään sitä sun tätä, on tärkeää muistaa levätä ja antaa kehon palautua. Työ ja opiskelu on toisinaan hyvin kiireistä, sekä fyysisesti, että psyykkisesti kuormittavaa. (Pam, 2021.) Monella meillä on vielä omia töitä koulun lisäksi tehtävänä. Jos ette ole aikaisemmin kiinnittäneet huomiota tauottamiseen, kiinnittäkää huomiotanne siihen tästä esseestä eteenpäin. Tauotuksella on todistetusti positiivisia vaikutuksia jaksamiseen niin työssä, kuin vapaa-ajallakin.

Voisi olla myös hyvä käydä joka tiimissä keskustelua tai jopa paja tauotuskulttuurista ja jaksamisesta. Ylipäätään sitä mitä tauotus kaikille merkitsee, mitä tauoilta toivoo ja mitä tauoilla tavoittelee. Toisille meistä tauot ovat sosiaalinen hetki kahvikupin kanssa, toiset tarvitsevat tauon vain itselleen ja omille ajatuksilleen. Osa haluaa venytellä, osa haluaa selata sosiaalista mediaa. Tärkeää kuitenkin olisi, että jos tiimi järjestää yhteisiä ohjattuja taukoja, että kaikki saisivat niistä oikeasti tauon hyödyt irti. Meillä Kipinässä on käyty jaksamiskeskusteluja ja tiimiläiset osaavat myös hyvin sanoa, jos tarvitsevat taukoa tai omaa-aikaa, silti meilläkään ei ole puhuttu enempää itse tauotuskulttuurista.

Tässä esseessä käsittelemme tauotuksen merkitystä ja tärkeyttä, sekä sitä miten voi tauottaa.

Tauotuksen merkityksestä

Mihin oikeastaan tarvitsemme taukoja ilmiselvien ruokailuun ja vessaan menon lisäksi? Raskaassa ruumiillisessa työssä kysymykseen löytyy helpommin vastaus, kuin tietotyön kohdalla. Kehomme väsyvät ja tauon tarpeen huomaa paljon konkreettisemmin vaikkapa selän väsymisenä tai janona. Kuten kuitenkin Huotilaisen (2021) kirjan otsikkokin kertoo, myös aivosi tarvitsevat tauon.

Mikäli ajatellaan taukojen merkitystä tuottavuuden näkökulmasta, toimivat aivomme paremmin tauon jälkeen. Liian pitkä yhtäjaksoinen työskentely heikentää kognitiivisia toimintoja, jotka vaikuttavat suoraan työn laatuun ja tuottavuuteen. Tietotyö vaatii useimmiten luovaa ongelmanratkaisua, johon väsyneet aivot eivät ole yhtä kykenevät kuin virkeät.

Taukojen tehtävänä on ylläpitää työpäivän aikaista vireystilaa. Alhainen vireystila tekee työstä raskasta ja tuottamatonta. Vireystilan laskiessa tarkkaavaisuus heikkenee, jolloin virheiden mahdollisuus kasvaa. Virheiden sattuessa korjailu voi vaatia aikaa tai pahimmassa tapauksessa johtaa työn epäonnistumiseen. Kokemus huonosti suoritetusta työstä heikentää työhyvinvointia ja lisää stressiä, joten on tärkeää pitää hyvää vireystilaa yllä ja tukea tauottamisella aivojen kognitiivista toimintaa. Toimiva tauotus on osa kognitiivista ergonomiaa (Boijer-Spoof Heikinheimo, 2022), aivan kuten hyvä työskentelyasento on osa fyysistä ergonomiaa. Laadukas työtuoli auttaa kehoasi jaksamaan paremmin, sopiva tauko aivojasi.

Aivot tarvitsevat taukoa konsolidaatioon eli tiedon järjestelyyn ja yhdistelyyn. Konsolidaatio tapahtuu tehokkaimmin aivojen ollessa levossa. Se mahdollistaa oivallukset, joten paikallaan junnaavassa tehtävässä voi olla tehokkainta turvautua taukoon. Todennäköisesti mieleesi tulee hetki, jolloin jokin pulma ratkesi kuin itsestään siitä otetun tauon jälkeen.

Taukojen tarve on yksilöllistä ja kuormasta riippuvaa. Aivojen tauon tarpeen voi tunnistaa esimerkiksi oheistoimintojen eli multitaskauksen alkamisesta, ärtyneisyydestä tai muistin pätkimisestä. Monitekeminen ja tehtävästä toiseen poukkoilu kuormittaa työmuistia tarpeettomasti, jolloin seurauksena on useimmiten tehoton työ ja stressin lisääntyminen. Työnteon tuottavuus voi laskea monitekemisestä johtuen jopa 40 prosenttia (Boijer-Spoof Heikinheimo, 2022). Työmuistin kuormitusta voi vähentää muutenkin kuin tauoilla, sillä kuormitusta lisää esimerkiksi ympäristön ärsykkeet, mutta aivoille sallitut lepohetket ovat välttämättömiä palautumisen kannalta.

Yksi  tärkeimmistä syistä tauottamiseen onkin palautuminen työpäivien aikana. Riittävä palautuminen ja ilmavuus työajalla on olennainen osa työuupumuksen ehkäisyä. Toimivan taukokulttuurin luominen työyhteisöön vähentää tästä syystä suoraan sairaslomia.

Pitkä fyysinen passiivisuus vaikuttaa merkittävästi palautumiseen, joten työpisteeseen sidotuissa kehollisesti passiivisissa tehtävissä liikunnallisten taukojen merkitys korostuu palautumisen kannalta. Liikunta parantaa aivojen eri osien yhteistoiminnallisuutta ja sen vaikutus on parhaimmillaan heti liikkumisen jälkeen tai sen aikana. Pelkkä säännöllinen kuntoliikunta ei riitä yksinään kompensoimaan jatkuvaa paikallaoloa, vaan liikuskelu on terveydellisistä syistä tarpeellista.

Riittämätön tauotus ei ainoastaan tyrehdytä luovuutta tai vähennä tehokkuutta. On havaittu sen vaikuttavan päätöksentekoon. Paljon päätöksentekoa sisältävässä työssä tauosta kulunut aika saa päätökset muuttumaan enemmän ”poikki ja pinoon” -tyyppisiksi (Huotilainen, 2021). Kognitiivisen toiminnan heikentyessä ihmiset pyrkivät valitsemaan helppoja ja turvallisia ratkaisuja, sillä asioihin perehtyminen vaatii enemmän keskittymistä.

Tauoilla on merkitystä enemmänkin kuin yksilötasolla. Yhteisön ja tiimin kehittymien vaatii muutakin kuin suorituskeskeistä yhdessäoloa. Yhteiset tauot mahdollistavat arjessa tiimiytymisen ja työtoverien näkemisen ihan tavallisina ihmisinä. Hyvällä taukokulttuurilla edistetään siis työyhteisön luottamusta.

Miten tauottaa

Tauottaa voi lyhyillä tauoilla tai pidemmillä palautumishetkillä. Tauottaa voi töiden aikana muun muassa kahvi- ja ruokatauoilla. Sanotaan, että ainakin nämä kaksi taukoa pitäisi pitää töiden aikana, sillä myös keho tarvitsee energiaa ruuasta ja työskentely on paljon tehokkaampaa, kun sitä tauottaa. Myös mikrotauot ovat tärkeitä. Mikrotauko voi tarkoittaa esimerkiksi lyhyttä venyttelyhetkeä. (Pam, 2021).

Tauottaa voi oikeastaan ihan miten vaan. Esimerkiksi Ruotsissa joissain työyhteisöissä oli joka perjantaina lounasdisko. Lisäksi joka viikko oli kehitelty diskon lisäksi muutakin ohjelmaa ja joku oli aina vetovastuussa tauko-ohjelmasta. (Huotilainen, 2021). Hieman samalla kaavalla ovat toimineet Kipinän tiimipäivät, vaikka ne eivät varsinaisesti tauotusta olekaan. Joku suunnittelee meillä aina tiimipäivät ja tekeminen voi olla kivaa aivot narikkaan puuhaa tai jonkun Kipinän sisäisen asian edistämistä.

Kuten jo sanottiin tauottaa voi miten vaan. Tietovisoilla, musavisoissa, taukojumpilla, karaokella, diskolla, kahvilla, kävelylenkillä… Halutessa voidaan luoda taukotarjotin. Jos tekemistä on liikaa mistä valita, niin taukotarjotin auttaa. Heittämällä noppaa voit arpoa satunnaista taukotekemistä, mutta ennen sitä sinun pitää vastata kahteen kysymykseen. (Huotilainen, 2021)

1. Millaista energiaa tavoittelet?: Oletko stressaantunut? Käytkö ylikierroksilla? Silloin tavoittelet rauhoittumista ja parempaa keskittymistä. Toisaalta, jos pelkäät, että keskittymisesi herpaantuu tai uhkana on nukahtaminen, tarvitset jotain piristävää. Tarvitsetko miinusta eli rauhoittavaa tekemistä, plussaa eli energistä tekemistä vai onko nyt hyvä? (Huotilainen, 2021)
2. Millaista määrää uutta sisältöä tavoittelet tauolla?: Onko pääsi täynnä muistettavia asioita? Haluaisitko unohtaa ne hetkeksi? Silloin tarvitset tyhjäkäyntiä. Vai kiinnostaako ennemmin kuulla jotain uutta ja kiinnostavaa? Tavoitteletko siis miinusta eli mieltä tyhjentävää vai plussaa eli jotain mielenkiintoista uutta kuultavaa ja nähtävää vai onko nyt hyvä?

Jos osaat vastata näihin kahteen kysymykseen, pystyt tarkentamaan taukotarjottimesi valintoja. Osa taukotarjottimen aktiviteeteista vaatii pientä valmistelua. Jos koko työryhmä valitsee taukotarjottimelta tekemistä, voidaan valmisteluun valita vastuuhenkilö. Moni tekeminen taukotarjottimelta onnistuu kuitenkin ilman valmisteluja. Taukotarjottimella on myös eri pituista tekemistä, on lyhyitä viiden minuutin tekemisiä ja tunnin tai puolen tunnin tekemisiä.

Huotilainen, 2021

Taukotarjottimeen voi valita mihin tahansa taukoon minkä tahansa toiminnon. Vasemmassa reunassa on rauhoittavia toimintoja ja oikeassa reunassa piristäviä toimintoja. Alareunassa on mielen tyhjentämiseen sopivia aktiviteetteja ja yläreunassa uusia ajatuksia tuovaa tekemistä. (Huotilainen, 2021)

Kuten huomaatte tauottaa voi kuten haluaa, vain luovuus on rajana!

Pohdinta

Tiimien on syytä kehittää itselleen toimiva taukokulttuuri ja kuulostella merkkejä taukojen tarpeelle. Varsinkin kokouksissa ja tärkeää päätöksentekoa sisältävissä työtilanteissa jokaisen taukotarpeisiin vastaaminen on välttämätöntä. Päätöstenteko hyvässä vireystilassa helpottaa päätöksiin sitoutumista. Osa tauoista muodostuu rutiininomaisesti suorasta tarpeesta, mutta se ei välttämättä ole riittävää juuri teidän tiimillenne.

Taukojen ei tarvitse olla pelkkää huilaamista ja useimmiten liikunnalliset tauot ovat tietotyöläiselle parempia. Jokaisella on kuitenkin yksilölliset taukotarpeet ja ne voivat vaihdella päivän työtehtävien myötä. Tästä syystä olisi hyvä luoda tiimille esimerkiksi yhteinen taukotarjotin, josta on mahdollista valita sopiva tauko tilanteen mukaan ilman kummempaa miettimistä. Valmiiksi luotu taukotarjotin antaa hyvää suuntaa muttei ole välttämättä toteutettavissa juuri teidän työympäristössänne ja saatatte keksiä paljon hauskempia tapoja tauottaa. Akatemialla on toisinaan haastavaa löytää tilaa, jossa viettää rauhoittavaa taukoa eikä meillä ole vaikkapa huonetta, josta löytyisi apuvälineitä taukojumpalle. Finlaysonin alue tarjoaa kuitenkin monenlaisia mahdollisuuksia tauoille ja luontokin on hyvin lähellä. Esimerkiksi Mältinrannan ympärivuotinen uintipaikka on vain viidensadan metrin päässä akatemiasta.

Sopiva tauottaminen voi parantaa ilmapiiriä, sillä vähemmän stressaantuneet ihmiset ovat paremmalla tuulella ja tauot mahdollistavat tutustumista muihin. Olisi suositeltavaa, että tiimissä käydyn keskustelun tai pajailun lisäksi testattaisiin erilaisia tapoja tauottaa oppimismielessä. Tauot ovat olennainen osa työn ergonomiaa ja yksi tärkeimmistä edellytyksistä oppimiselle. Kaiken tauotuksen lähtökohtana toimii työstä irtautuminen, tehtiin se sitten millä keinolla hyvänsä.

Lähteet

Boijer-Spoof Heikinheimo, K. Ilmivalta, R. Etätyön hyvinvointiopas. 2022. Helsinki: Bazar.

Huotilainen, M. 2021. Aivosi tarvitsevat tauon. Taukokulttuurin elvytysopas. Jyväskylä: Tuuma-kustannus.

Pam. 2021. Tauotus. Luettu 4.5.2022. https://www.pam.fi/wiki/tauotus.html