Tampere
04 May, Saturday
6° C

Proakatemian esseepankki

Tarinan voima



Kirjoittanut: Anni Minkkinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tarinan voima

 

Tarinat ovat aina kulkeneet vahvasti mukanani elämässäni. Olen jo pienestä asti ollut aika kova satuilemaan ja olen aina tykännyt kertoa juttuja, sekä kirjoittaa niitä. Vilkas mielikuvitukseni sai aikaan mitä kummallisempia tarinoita ja kerroin niitä mielelläni eteenpäin. Luin Anne Kalliomäen kirjan Tarinallistaminen – Palvelukokemuksen punainen lanka ja sain todellisen ahaa-elämyksen tarinoiden voimasta ja niiden viemisestä osaksi yritystoimintaa palvelumuotoilun merkeissä. Aloin heti miettiä, kuinka voisimme hyödyntää tarinallistamisen voimaa Promisian liiketoiminnassa. Meillä on nimittäin hieno oma tarinamme toimintamme taustalla, olisi ilo jakaa tarinaamme myös muille ja hyödyntää sen potentiaali.

 

Tarinallistamista kannattaa käyttää varsinkin yrityksen brändäyksessä ja markkinoinnissa hyödyksi. Tarinallistamiseen liittyy monia hyviä etuja. Yritys erottuu tarinan avulla kilpailijoista ja luo näin selkeästi kilpailuetua itselleen. Monet perheyritykset ovat todella vahvassa asemassa juuri tarinansa myötä. Ihmiset tykästyvät helposti lähestyttäviin aitoihin tarinoihin yritysten takana ja tarinallistaminen auttaa suuresti asiakkaiden sitouttamisessa. Tarinallistamisella luodaan konteksti, joka madaltaa ostamisen kynnystä, sekä tarinat selkeästi aktivoivat asiakkaita lisäostoksiin. Tarinat koukuttavat ja saavat ihmiset ostamaan lisää, varsinkin jälkimyynnin kannalta tarinallistaminen on hyödyllistä. Mekin voisimme Promisian kanssa tuoda meidän omaa tarinaamme enemmän osaksi brändiämme ja markkinointiamme. Uskon, että asiakkaitamme kiinnostaa kovasti kuulla lisää siitä, miten olemme päätyneet pyörittämään lähes parinkymmenen ihmisen tiimiyritystä, sekä minkälaisista taustoista me oikein olemme tänne päätyneet.

 

Yritys voi myös ottaa asiakkaansa osaksi tarinansa luontia. Esimerkiksi nykypäivänä on hyvin suosittua pyytää asiakkaita jakamaan kuvia yrityksen tuotteista ja merkata yritys mukaan kuvaan. Kuvat saattavat pyöriä esimerkiksi yrityksen nettisivuilla tai somekanavissa. Näin yritys saa asiakkaan tuntemaan, että hän on osa yrityksen tarinaa ja että hänenkin kädenjälkensä on jollain tapaa mukana yrityksen arjessa. Asiakkaita saatetaan myös osallistuttaa yrityksen toimintaan esimerkiksi kysymällä sosiaalisessa mediassa, minkä tuotteen asiakkaat haluaisivat seuraavaksi myyntiin, tai minkä värinen tuote on heidän mielestään paras. Näin asiakas tuntee olonsa tärkeäksi ja huomioiduksi, jopa osaksi yrityksen tarinaa.

 

Tarinallistaminen ei kuitenkaan tapahdu aivan vaivattomasti ja nopeasti. Tarinallistaminen vaatii pitkää ja systemaattista työtä, niin kuin minkä tahansa tarinan kokoaminen. Kalliomäen mukaan yrityksen on syytä luoda itselleen tarinaidentiteetin käsikirja, joka määrittelee tarinalähtöisen suunnittelun näkökulmasta yrityksen ydinviestin, syntytarinan, hahmot, teemat, ajankuvan sekä lähtökohdat tarinan jalkautumiselle osaksi asiakkaan palvelukokemusta. Tarinaidentiteetin käsikirja eroaa selvästi brändikäsikirjasta sen tarinalähtöisyydellä. Tarinaidentiteetin käsikirjan tarkoitus on pitää yrityksen esittely tiiviinä ja selkeänä. Tarkoitus olisi, että kuka tahansa voisi saada helposti nopean käsityksen yrityksen tarinasta ja siitä, miten sitä hyödynnetään yrityksen toiminnassa käsikirjan avulla. Käsikirjaa voidaan hyödyntää esimerkiksi markkinoinnin suunnittelussa, yrityksen juhlien cateringissa, myymälän sisustusratkaisuissa tai vaikkapa tuotteiden pakkauksissa. Tarina on brändiä vahvistava tuki ja kaikkien yrityksen osien olisi kerrottava yrityksen tarinaa yhtenäisellä äänellä. Tarinaidentiteetin käsikirjalla yrityksen toiminnalle saadaan huomattava kilpailuetu erottumisen ja elämyksellisyyden avulla. Mielestäni meidän kannattaisi alkaa jo heti alkuvaiheessa hahmottelemaan meille omaa tarinaidentiteetin käsikirjaa. Varsinkin kun olemme alkaneet tämän kevään myötä kaikki hahmottamaan pikkuhiljaa Promisian arvoja, visiota ja missiota, sekä sitä, mitä haluamme Promisiana tehdä.

 

Tajusin myös kirjaa lukiessani, että olemme itse asiassa jo alkaneet miettiä toimintamme palvelumuotoilua tarinallistamisen kautta. Aloimme jo heti ensimmäisinä kuukausina miettimään Promisian mainosvideota, jossa kuvaisimme meidän jokaisen tiimiläisen lähtökohtia ja erilaista matkaa kohti Proakatemiaa ja Promisiaa. Kuinka joku meistä tepastelisi Helsingin kaduilla korkokengillä ja toinen taas samoaisi Kainuun metsissä kuusten katveessa. Videon on tarkoitus kertoa, kuinka jokainen meistä on tullut hieman eri lähtökohdista tänne Tampereelle ja kuinka meillä jokaisella on omat erilaiset vahvuutemme. Nämä vahvuutemme eivät vain olleet päässeet vielä parhaaseen mahdolliseen potentiaaliinsa toimiessamme yksin, mutta kun päädyimme kaikki samaan osoitteeseen Finlaysonille, on yhteisvoimamme mittaamaton.

 

Promisian tarina on vasta ensimmäisissä luvuissa menossa, mutta uskon että siitä on tulossa pitkä ja menestyksekäs kertomus. Sisäinen tarinankertojani on jo saanut inspiraation pukeakseen Promisian vaiheet hienoksi tarinaksi. Tarina voisi alkaa ehkä jotenkin näin:

Eräs kylmä, mutta kaunis talvinen päivä samppanjapullot poksuivat Tampereella Finlaysonin sisäpihan suojassa. Nauru ja innostuneet hurraa-huudot kaikuivat 19 tuoreen tiimiyrittäjän iloisilta kasvoilta, uuden ajan innovointitoimisto Promisia oli syntynyt.

Kommentoi