HULLU IDEA

Otin ensimmäiseksi projektikseni sosiaalisen teatterin tuotannon, joka oli asiakastyö. Projektin asiakkaat, näyttelijät, eivät tosin maksaneet minulle, mutta seuraavat asiakkaat, yleisö, maksoi. Pääsin sykkimään oikein kunnolla, koska otin tehtävikseni projektin johtamisen, näytelmän ohjaamisen, käsikirjoittamisen ja musiikin säveltämisen. Niihin kului niin paljon aikaa, että kaikki ihmettelivät, mihin olen kadonnut, mutta se oli vasta jäävuoren huippu. Kaikki muuttui vielä katastrofaaliseksi kriisiksi.

OHJAAJAN TEHTÄVIÄ

Ohjaajan tehtävä on saada näyttelijät motivoitumaan prosessiin ja pääsemään sisään näytelmän maailmaan. Näyttelijöiden kanssa käydään keskustelua, miksi mitäkin tapahtuu ja löydetyt vastaukset aloittavat ajatustyön, jonka kautta näyttelijä pääsee elämään näytelmän maailmassa. Ohjaaja keskittyy teknisiin seikkoihin, kokonaisuuden hallitsemiseen ja pitää yllä hyvää pöhinää. Oikeita tapoja ohjata ei kuitenkaan ole olemassa. (Sinivuori 2002, 48 – 50)

On hyvä muistaa kuunnella näyttelijöitä omana itsenään tarpeineen ja toiveineen. Onko heillä purettavia huolia yms. Harjoituskaudella käydään ns. läpimenoja, jolloin saadaan kiteytettyä kokonaisuutta. Esityskaudella näyttelijät voivat saada ohjaajalta palautetta esityksestä. (Sinivuori 2002, 55 – 56)

PROSESSI ALKAA

Kaikki lähti liikkeelle 2022 keväällä, kun mieleeni tuli mahdollisuus käyttää luovia menetelmiä osana sosionomilinjan opinnäytetyötä. Ensimmäinen ajatus oli, että ”juupa juu, jos nyt pienen keikkanäytelmän sitten väsäis”. Syksyllä laitoin viestiä kulkemaan eri sosiaalialan palveluiden ja sosiaalisen median kautta puskaradiotyyliin. Innostuneita osallistujia tuli äkkiä 11 ja aloin järjestämään kokoontumisia.

Ensimmäisellä kokoontumisella tutustuttiin toisiimme erilaisten leikkein avulla ja keskustelimme kuulluksi tulemisen merkityksestä. Olin saanut osallistujilta antamieni kirjallisten ennakkotehtävien avulla materiaalia, josta näytelmää oli tarkoitus lähteä tekemään. Syksyllä teimme improvisaatiokohtauksia aiheiden pohjalta ja pyörittelimme materiaalin sekametelisoppaa jouluun asti, minkä jälkeen kirjoitin käsikirjoituksen puhtaaksi lomalla.

Tammikuussa näyttelijät saivat valmiin tekstin käteen, josta saimme hyvän potkun uuteen vuoteen. Harjoituksia oli kerran tai kaksi viikossa ja näyttelijöitä oli paikalla tavallisesti yhdestä neljään, eli en ilmeisesti vaatinut heiltä kovin jämptisti sitoutumista. Näyttelijäkaarti oli tällä hetkellä 7 henkilöä.

Ainiin. Tarvitsin tietenkin tuottajan! Sain yhden innostuneen tuottajan käymään kahdessa palaverissa, joissa hän sanoi, ettei kannata vielä kiirehtiä liikaa. Sen jälkeen hänellä oli aina migreeni tai kiireitä (mm. juottolassa), joten jouduin etsimään toisen tuottajan. Hän lähti heti tekemään visuaalista työtä ja lähettämään sähköpostia, mutta sekin ahkeruus hyytyi pian muiden kiireiden ohella. Otin lopulta sitten tuottajankin tehtävät itselleni. Siitähän se helvetti vasta alkoi.

TUOTTAJAN TYÖT KAATUIVAT NISKAANI

Tuottajan rooli työryhmässä ja teatterissa on vastata tuotannon taloudesta ja käytännön toteutuksista. Hänen tehtäviinsä voi kuulua joka paikan höyläämistä, projektijohtajuutta, koordinointia ja myyntityötä. Liikaa ei kuitenkaan saa tehdä ja yksi tärkeistä ominaisuuksista onkin vahvuuksien tunnistaminen, jotta hän osaa delegoida työt oikeille henkilöille. Tuotannon suunnittelussa tuottaja toimii aina ennakoiden tulevaisuus mielessä. (Koistinen 2009) Tuotantosuunnitelmaan tuottaja voi käyttää SWOT-analyysiä, jolla kartoitetaan tuotannon vahvuudet (S), heikkoudet (W), tilaisuudet (O) ja uhat (T) (Mindtools n.d.).

Tuotantosuunnitelmassa huomioidaan mm.:

• budjetti
  • oltava realistinen ja tarkka
  • kustannusseuranta
  • tulot
    • apurahat ja avustukset
    • lipputulot
  • kulut
    • vuokrat, tekniikka, kuljetus, palkkiot
• markkinointi ja tiedotus
  • mitä, missä, milloin, ketkä, miksi ja miten?
  • Tärkein osa-alue, koska lipputuloja tarvitaan
    • yleisö: kohderyhmä
  • markkinointimateriaali ja palveludesign
    • yleisö ei koskaan tiedä mitä tulee saamaan
  • tiedotus toimittajille
    • tiivis infopaketti
    • perään soitto
    • kiinnostavuus ja ajankohtaisuus
      • kommentteja tekijöiltä yms.
• sisäinen viestintä
  • Aikataulutus
    • tilavaraukset ja vuokrat
    • harjoitukset
    • esitykset
      • tilan siisteys
      • tarjoilu / anniskelu
      • henkilökunta
      • työryhmän koordinointi
      • välineistö
•  yhteistyö
  • yhteistyötahojen kartoitus
  • sopimukset
    • aina kirjallisesti
    • mitä sovitaan, miten pitkäksi aikaa, ketkä, hinta, sanktiot
  • rahoitusten hakeminen
  • tarjoukset yhteistyökumppaneille
  • vapaalippuja
  • kursseja tarjolle
  • näkyvyyttä
• turvallisuus- ja kriisisuunnitelma
  • yleisön turvallisuus
  • tekniikan toimivuus
  • rakennus: pelastussuunnitelma
  • työryhmän sairastapaukset
• lipunmyynti
• tekijänoikeudet
• viranomaisasiat ja luvat
• tuotannon lopetus
  • varmista työryhmän ja yhteistyötahojen tyytyväisyys

(Koistinen 2009)

Tuottajan kannattaa kirjata jokainen konkreettinen tehtävä ylös ja priorisoida ne huolellisesti. Muutosvalmiudesta on hyötyä yllättävissä tilanteissa ja organisoimisessa tehdään tiivistä yhteistyötä mm. ohjaajan kanssa. (Koistinen 2009) Otin ison kasan lisää työtä kaiken keskellä, mutta tehtävien delegointi oli helppoa, koska otin ne itseltäni sujuvasti vastaan ja ohjaajan eli minun itseni kanssa yhteistyö oli myös yllättävän helppoa.

PROSESSI JATKUU RIEMUKKAASTI

Yhtenä haasteena näin näyttelijöiden esteet sitoutua projektiin, koska heillä oli töitä, harrastuksia, koulua, jälkeläisiä ja muuta aktiviteettia. Työryhmästä tippui näyttelijöitä välillä pois ja vielä kolme viikkoa ennen ensi-iltaa kaksi näyttelijää joutui jättäytymään projektista. Sillä hetkellä mietin, onko mitään järkeä enää jatkaa, vaikka jo tehty työ oli valtava. Laitoin jälleen puskaradiot laulamaan ja kuin ihmeen kaupalla kaksi näyttelijää saatiin työryhmään ja he hoitivat työnsä loistavasti.

Esityskautena tein lipunmyyjän, teknikon, tuottajan ja ohjaajan töitä, eikä rauhaa näkynyt vieläkään missään.

TYÖUUPUMUS

Olin motivoitunut työntekijä, mutta työolosuhteet olivat työhyvinvoinnin kannalta epäedulliset. Minulla oli liian suuri työmäärä, vähäinen sosiaalinen tuki, epävarmuutta ja ennakoimattomuutta. Lisäksi koin voimakasta velvollisuudentuntoa, aleksitymiaa ja tingin riittävästä unensaannista. Olosuhteet olivat antoisia työuupumukselle (Uusitalo-Arola, Tuisku & Rossi 2022) ja välillä kyky nukkua, työskennellä tai ajatella selkeästi katosi melkein kokonaan. Sängystä nouseminen oli niin paljon tavallista vaikeampaa, että se laajensi maailmannäkemystä.

Olen ennen ajatellut, että osaan hakea apua hyvin, koska pystyn tekemään sitä loputtomiin. Ihan helppoa. Avun saaminen taas on haastavampi temppu. Jos se onkin niin, että en osaakaan avun hakemista, kun tulos on ollut pienehkö. Syy ei todellakaan ole kehtaamattomuudesta. Toisaalta ihmisten häiritseminen tuntuu jännittävältä. Se ulottuu vapaa-ajallekin, jos sitä olisi ja miettisin mitä takisin. Selaan nimilistaa, enkä viitsi häiritä ketään, vaikka olisi kiva lähteä kaverin kanssa ulos pitämään lystiä. Jos avun hakeminen olisi niin helppoa, että sitä vain hakee, olisi elämäkin helppoa. Ilmoitus paree muotoilla kai tekoälyllä, koska ne muotoilee suomenkieltä ymmärrettävämpään muotoon, mitä itse osaan. Sitten vielä pieni belfie kylkeen, niin avot.

JÄLKIPUINTI

Tein näytelmän. En olisi vuosi sitten uskonut. Kuitenkin olin ihan perillä siitä mitä teen ja uskoin siihen täysillä. Se kaikki vain tapahtui jossain sumussa. Se tapahtui hillittömässä työmoodissa ja apinan raivolla välillä tietenkin koomaan vaipuen. Ohjaustavoistanikin sain palautetta, että olin kuin apina, joka hyppäsi lavalle kesken kaiken rummuttamaan rintakehäänsä herättäen kysymyksiä kuten: ”Mitä ihmettä toi ohjaaja musta haluaa?” Yleisöpalautetta oli todella lämmittävä lukea ja esityskauden jälkeen sisälleni jäi apinankokoinen tyhjiö ja vaivuin melankoliaan. Lisää tätä! Ja ihana kiitos tiimimme apulaisille <3

LÄHTEET

Sinivuori, T. 2002. Teatteriharrastuksen merkitys: Teatteriharrastusmotiivit ja taiteellinen oppiminen teatteriesityksen valmistusprosessissa. Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67202/951-44-5336-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Koistinen, M. 2009. Teatterituottamisen perusteet. https://www.slideshare.net/Koistinen/teatterituottamisen-perusteet-2553449

Mindtools: SWOT analysis. Luettu 3.5.2023. https://www.mindtools.com/amtbj63/swot-analysis

Uusitalo-Arola, L., Tuisku, K., Rossi, H. 2022. Duodecim: Työuupumus (burnout). Luettu 3.5.2023. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00681