Johtamis- ja vuorovaikutuskäyttäytymisen kehittäminen

Puolustusvoimien johtajakoulutus tarjoaa johtajille teoreettisenviitekehyksen, jolla voi arvioida omaa johtamiskäyttäytymistään antaen edellytykset itseohjautuvuuteen perustuvalle johtamis- ja vuorovaikutuskäyttäytymisen kehittämiselle.

Johtamisen kehittäminen lähtee jokaisesta ihmisestä itsestään, omien arvojen ja persoonallisten ominaisuuksien tunnistamisesta, tiedostamisesta ja tahdonalaisesta kehittämisestä. Johtamiskäyttäytyminen perustuu johtajan valmiuteen. Johtajan valmiuden kehittämisestä vastaa jokainen itse

Hyväksi johtajaksi ei synnytä, vaan sellaiseksi kehitytään itsetuntemuksen ja jatkuvan kouluttautumisen kautta. Hyvä johtaja suhtautuu saamaansa palautteeseen myönteisesti ja haluaa oppia siitä.

Omaa käyttäytymistä koskeva palaute on lähtökohtana johtamiskäyttäytymisen kehittämiselle. Kehittämispäätökset edellyttävät myönteistä suhtautumista palautteeseen ja aktiivista halua kehittyä johtajana. Kehittymisen edellytyksenä on sisäisten ajattelumallien muuttaminen. Erityisen tärkeää kehittymisen kannalta on oman tunne-elämän sekä omien tunnepohjaisten reagointitapojen tunnistaminen ja hallinta. Johtajilla pitää olla kyky kuunnella toisia ihmisiä sekä ottaa huomioon muiden ihmisten näkökulmat ja tunteet.

Itsetuntemuksen lisääminen

Joharin ikkuna, auttaa itsetuntemuksen kehittämisessä. Joharin ikkuna koostuu neljästä ruudusta, jotka muodostuvat kahden akselin ympärille, avoimuuden ja palautteen käsittelyn.

Avoin ja salattu ruudut, kuvaavat sinun käsitystäsi itsestäsi.

Avoin ja sokea ruudut, kuvaavat muiden käsitystä sinusta.

Tuntematon-ruutu on alue, joka sisältää sellaisia asioita itsestäsi, joita sinä et vielä tiedä, eivätkä muutkaan niitä tiedä.

Syväjohtamisen profiili

Syväjohtamisen profiilin kautta ihminen voi saada luotettavaa tietoa siitä, miten itse on ihmisten johtajana tai vuorovaikuttajana onnistunut. Syväjohtamisen profiili muodostuu johtamis- ja vuorovaikutuskäyttäytymisen kysymyssarjasta. Kysymyssarjaan vastaavat varusmiesjohtajan alaiset, vertaiset, esimiehet, kouluttajat sekä varusmiesjohtaja itse.

Palaute

Jokainen sotilasjohtaja tarvitsee itsetuntemuksensa kehittämiseksi ja toimintansa arvioimiseksi muiden palautetta. Palaute on osa vuorovaikutusta, oppimista ja kehittämistä. Palautteen avulla saadaan tietoa toiminnassa menestymisestä, se voi olla kehua tai kritiikkiä.

Puolustusvoimilla palautteen muotoja ovat mm. kausipalautetta, (jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa johtajan johtamiskäyttäytymisestä laaja-alaisesti) sekä palautekeskustelut kouluttajien kanssa. Palautekeskustelussa arvioidaan johtajan suoriutumista johtajana toimimisesta, joka koostuu aina itsearvioinnista ja esimiesarvioinnista.

Johtajasuorituksia arvioidaan syväjohtamismallin mukaisesti, joka kattaa seuraavat kymmenen kokonaisuutta.

1. Osaaminen (ammattitaito)
2. Innostus (inspiroiva tapa motivoida)
3. Luottamus (luottamuksen rakentaminen)
4. Arvostus (yksilöllinen kohtaaminen)
5. Oppiminen (älyllinen stimulointi)
6. Valmistelu
7. Toimeenpano
8. Käskynantotaito
9. Ajankäytön hallinta
10. Tehtävän täyttäminen

Näiden lisäksi myös johtajan tiimityöskentelyä seurataan ja se kuuluu tärkeänä osana yksikön johtamisprosessiin. Palautteet kerätään johtajakansioon, johon myös taltioidaan johtaja- ja kouluttajakoulutukseen liittyvä aineisto ja palautteet. Johtajakansion käyttö mahdollistaa oman oppimisen seurannan.

Palaute on osa vuorovaikutusta, oppimista ja kehittämistä. Syväjohtamisen mallin, Joharin ikkunan ja palautteen saamisen tarkoituksena on lisätä johtajan itsetuntemusta johtajana. Hyvän itsetuntemuksen myötä sotilasjohtaja voi syventyä omaan käyttäytymiseensä ja luoda tapoja, joilla johtamiskäyttäytymistä kannattaisi muuttaa tulevaisuudessa.

Pohdinta

Lukujen pääkohtana mieleeni jäi Joharin ikkuna, jonka olin jo unohtanut armeija ajoilta. Myös syväjohtamisen malli oli hyvä kerrata. Muuten luvut käsittelivät paljolti samoja asioita, joita olen jo aiemmin lukenut kirjoista ja kokenut armeijassa.