Tampere
23 Apr, Tuesday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Suunta kohti Huipputiimiä



Kirjoittanut: Vili Olkkonen - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tiimiäly
Yhteisöohjautuvuus: yhdessäohjautuva tiimi
Karl-Johan Spiik
Ilona Hiila
Maaretta Tukiainen
Iida Hakola
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Suunta kohti huipputiimiä

 

 

Johdanto

Tiimi sana, joka merkitsee jokaiselle hieman eriasiaa ja jonka voi tulkita miljoonalla erityylillä. Tässä tekstissä tavoitteeni on kertoa, miten minä koen tiimin yksilönä ja millaisia haasteita olen huomannut yksilöiden kasautuessa tiimiksi. Tässä esseessä lähteinäni toimivat Karl-Johan Spiik:n E-kirja “Yhteisöohjautuvuus: Yhdessäohjautuva tiimi” (2022) ja Ilona Hiilan, Maaretta Tukiaisen ja Iida Hakolan Äänikirja ”Tiimiäly” (2019).

 

Tiimi, mitä se meinaa

Kun tammikuussa saavuimme takaisin akatemialle hyvin vietetyn loman jälkeen, oli meillä pinkuilla ihan uusi asia edessämme, meillä oli nyt omat tiimimme, joiden kanssa tulisimme toimimaan seuraavat kolme vuotta. Monelle meistä sana tiimi jo sinällään oli tuntematon käsite ja jokaiselle se varmasti tarkoitti eriasiaa, joten kyllä minä alkuun mietin, että mihin tässä on taas itsensä pistänyt.

Yksilöurheilija sana tiimi oli minulle työn teon kautta totta kai tuttu käsite ja termi, mutta mitä tiimityöskentely on, se oli minulle outo käsite. Pureuduinkin tähän ja päädyin siihen, että tiimityö usein käsitteenä mielletään työskentelyksi pysyvässä ryhmässä, jossa voit itse vaikuttaa työhösi. (Spiik, 2022).

Mielsin myös tiimin ryhmänä yksilöitä, joilla jokaisella saa ja pitää olla omat mielipiteensä, koska se on aina suuri vahvuus tiimissä, kun on erilaisuutta. Mieltymykset jokaisen täytyy myös tuoda esiin, jotta kuulemme jokaiselta mitä he haluaisivat tuoda tiimiin ja mitä he haluaisivat tehdä työkseen. Koska ryhmässämme on myös sosiaalisia ihmisiä, jotka ovat paljon äänessä tiesin aika hyvin, mitä näiden henkilöiden halut tiimityöskentelyn suhteen olivat, mutta halusin kuulla myös hiljaisempien toiveita, jotta osaisimme jokainen suuntautua omille vahvuuksillemme, mutta silti samalla haastaa itseämme oppimaan. (Hiila, Tukiainen, Hakola, 2019).

 

Dialogi luottamuksen pohjana

Keskustelu on tiimissä taito, joka on pohjana kaikelle muulle, keskustelu perustuu yleensä luottamukseen, kunnioitukseen ja rehellisyyteen. Ja jos näistä kolmesta yksi tai useampi puuttuu, on tiimi yleensä huono kommunikoimaan keskenään.

Näin muutaman kuukauden jälkeen voin sanoa, että vieläkin on meidän tiimillämme parannettavaa mutta parempaan päin on menty ja paljon dialogi taidoissa. Alkuun meidän dialogi taitomme oli todella puutteellisia eikä tietenkään ollut vielä myöskään keskinäistä luottamusta eikä kunnioitusta, olimmehan vasta opetelleet toimimaan tiimissä ja ymmärtäneet mikä ylipäätään on tiimi. Olin ainakin itse tajunnut, että tiimi on yhdessä ohjautuva ryhmä, joka koostuu yksilöistä. Jokainen yksilö on erilainen ja se pitäisi nähdä tiiminä vahvuutena, mutta usein varsinkaan alkuun näin ei nähdä, koska yksilöt aiheuttavat myös niitä konflikteja. Alkuun mielestäni onkin tärkeää, että tiiminä keskustellaan avoimesti asioista.

Meidän keskustelu kykymme tiiminä oli alkuun todella heikolla tasolla ja pajoissa dialogista ei ollut kuultukaan. Meillä oli alkuun todella paljon vaikeuksia syventyä keskusteluun, esimerkiksi toisten kuunteleminen ja kunnioitus keskustelussa ei ollut millään tasolla. Myös päälle puhumista harrastettiin paljon ja se aiheutti monelle pahaa mieltä, kun ei saanut ollenkaan omaa puheen vuoroa ja jos sen sai, muut puhuivat vaan omaa asiaansa kuuntelematta sinua.

Dialogi ongelmat johtuivat keskinäisen luottamuksen ja kunnioituksen puutteesta, jota lähdimme ensimmäisenä taklaamaan mökkipajan avulla. Mielestäni opimmekin mökkipajassa toistemme taustoista ja lähtökohdista paljon uutta, joka on sen jälkeen helpottanut myös toistemme kunnioituksen rakentamista.

Tässä nyt pari kuukautta mökkipajan jälkeen toistemme kunnioitus ja yhteinen luottamus on ruvennut myös näkymään todellisesti myös pajakulttuurissamme, olemme ruvenneet oppimaan kuuntelemaan toisiamme, sekä keskustelemaan rakentavasti. Vieläkin dialogi taidoissamme on paljon kehitettävää esimerkiksi toisten yksilöiden huomioiminen. Koska kaikki meistä ovat erilaisia yksilöitä ei jokainen voi olla aina samaa mieltä keskenään ja sen myötä tiimin sisälle oletettavasti tulee myös konflikti tilanteita.

Tiimissämme ei näitä konflikti tilanteita juurikaan ole vielä ollut, koska niitä jopa hieman pelätään ja niitä ei haluta. Toisaalta yleisesti sanotaan, että kun uskallatte riidellä asioista ja ymmärrätte, että vain asia riitelee ei yksilöt keskenään, niin silloin vasta teillä on keskinäinen luottamus kohdillaan. Mutta varmasti tulevaisuudessa meidänkin tiimissämme tulee törmäyskursseja ja silloin olemme vasta mielestäni dialogin ytimen saavuttaneet ja voimme puhua, että luotamme toisiimme vankasti, ja että pystymme toimimaan tiiminä tehokkaasti.

 

Huipputiimi mitä se vaatii

Huipputiimi on varmasti meidän kaikkien tavoitteemme, mutta harvoin tulemme miettineeksi mitä siihen oikein vaaditaan ja kuinka paljon sitä varten on tehtävä töitä. Olemme jo alkumatkamme aikana tiimini kanssa huomanneet, että olemme aika samalla aaltopituudella eriasioista, ja se onkin hyvä asia ja olemme sen kautta pystyneet kehittämään vuorovaikutus taitojamme merkittävästi ja nykyään keskusteluamme pajoissa voikin kutsua dialogiksi. Nyt meidän olisi hyvä keskittyä kuitenkin miettimään mitä muuta kuin hyvää kommunikointia eli dialogi taitoa huipputiimi tarvitsee ollakseen huipputiimi. (Spiik, 2022).

Nopeasti itselle tulee mieleen, että hyvän kommunikoinnin lisäksi tarvitsemme hyviä johtajia, sekä luottoa heidän johtamiseensa, sekä aikaa tiimin kesken. Tämä onkin ollut tiimimme toinen pulma kevään mittaan. Osasimme hyvin avoimen dialogin kautta kertoa kaikki alkukeväästä mitä omat toiveemme tiimille ovat ja mitä haluamme itseltämme, ja näiden perusteella osasimme äänestää pätevät johtajat tiimillemme. (Hiila, Tukiainen, Hakola, 2019).

 

Kuinka johtaa ja antaa johtaa

Pätevä johtaja tiimissä on tasavertainen muiden kanssa ja silti hänellä on riittävä auktoriteetti johtajaksi, mutta miten meistä kenelläkään voisi olla riittävä auktoriteetti, tätä kysymystä itse pohdin paljon tiimin vetäjien valinnan jälkeen. Toisaalta kun olin riittävästi miettinyt tätä älysin, että siihen vaikuttaa varmasti kokemus, sekä joissain tapauksissa ikä. Meidänkin tiimissämme monella on aiempaa kokemusta yrittäjyydestä, ja sen kautta he pystyvät tuomaan tiettyä varmuutta toimintaamme ja johtamaan omalla esimerkillään.

Toisaalta olemme huomanneet, että kuka vaan meistä osaa johtaa ryhmää enkä koe, että johtajuutta olisi joku joutunut hirveämmin opettelemaan, sen sijaan meillä on paljon ihmisiä, joiden olisi maltettava ja luotettava heidän johtajaansa. Jos emme anna johtajan johtaa, niin mitä hyötyä johtajasta silloin on. Jos annamme johtajan delegoida työnsä ja hänen kertoa mitä, missä, milloin niin meidän oma työskentelymme on tehokkaampaa ja johdonmukaisempaa, kun vain yksi ihminen pitää yhden asian lankoja käsissään eikä jokainen yritä jokaista asiaa hoitaa ja tässä koen, että meillä on erityisesti tiiminä vielä kehitettävää. Vaikka olemme oppineet jo kommunikoimaan paremmin, niin emme silti anna johtajillemme riittävää tilaa johtamiseen vaan kyseenalaistamme todella paljon heidän toimintamallejaan ja käytänteitään, jolloin oma tehokkuutemme kärsii.

 

Aikaa silloin kun sitä pitäisi olla

Aika siinä on isopulma monelle meistä, aikaa on ollut kevään mittaan välillä liikaa välillä liian vähän, mutta ikinä ei sopivasti. Tiimissämme niille, joita on firman asiat kiinnostaneet kasaantunut hirveästi tehtävää ja osalle ei ollenkaan ja osittain tämä saattaa liittyä johtamiskulttuuriimme, mutta osa syy on varmasti ajankäyttömme ja sen hallinta.

Ajan käyttömme on todella harkitsematonta ja tehotonta, meille saattaa olla merkattu usein monta eri palaveria samalla päivälle, mutta silti jokaisessa palaverissa sivuamme samaa asiaa. Meillä on ollut myös kevään mittaan usein palavereita, joissa ei ole ennalta määritelty kunnolla vetäjää ja aihekin on ollut hieman epäselkeä, näissä palavereissa olen usein tuntenut, että minun aikani päivältä on vedetty ihan hukkaan ja sen myötä on kiire jonkun muun asian kanssa.

Olen huomannut myös, että osalla tiimiläisistämme on usein tuplabuukkauksia päivien aikana, myös itselläni näitä on sattunut jo useampia, joiden myötä olenkin ruvennut kalanteroimaan menoni tarkemmin, jotta näin ei pääsisi käymään. Mutta nyt pidemmälle kevääseen tultaessa on tiimimme selvästi panostanut tähän ja tästä ongelmasta, sekä siitä että ei saavuta paikalle sovittuna aikana onkin käyty rakentavaa keskustelua ja siihen on ruvennut löytymään yhteinen sävel.

 

Mitä kehitettävää vielä, jotta olemme huipputiimi

Mielestäni olemme selättäneet suurimmat ongelmamme eli dialogin ja aikatauluttamisen nyt mitä pidemmälle kevääseen olemme tulleet, ja sen myötä olemme hitsautuneet myös tiiminä entistä paremmin yhteen. Tiiminä kokemamme haasteet ovat varmasti kasvattaneet meistä jokaista henkilönä ja olemme saaneet pikkuhiljaa rakentaa luottamusta toisiemme välille.

Haasteita meillä tulee varmasti jatkossakin olemaan ja mielestäni niitä pitääkin jokaisella tiimillä välillä olla, jotta homma pysyy mielenkiintoisena, mutta sitten kun rupeamme kaikki ymmärtämään, että oma elantomme ja leipämme on kiinni siitä kuinka paljon itse aikataulutamme elämäämme ja priorisoimme yrityksen asioiden hoitoa rupeaa myös tiimimme kantamaan vielä uudenlailla hedelmää.

Tiiminä meillä on tällä hetkellä mahtava draivi päällä ja myöskin olemme jokainen malttaneet keskittyä omaan annettuun tehtäväämme, kun olemme valmistautuneet myyntipäiville, eli olemme malttaneet antaa johtajien johtaa. Olemme siis kehittyneet silläkin sarkaa ja minulla onkin vahva usko, että tiimillämme on valoisa tulevaisuus edessä kunhan muistamme jokaisen huipputiimin pelissäännöt pitää mukana. Eli yhteistä aikaa, hyvää kommunikointia, sekä annetaan johtajien johtaa. Meillä on kaikki eväät olla huipputiimi yhdessä! (Spiik, 2022).

 

Lähteet:

Spiik, K. 2022. Yhteisöohjautuvuus. Yhdessäohjautuva tiimi. E-kirja. Suomi: Karlex. Viitattu 18.3.2023. Vaatii käyttöoikeuden: https://www.bookbeat.fi/kirja/yhteisoohjautuvuus-:-yhdessaohjautuva-tiimi-664086 

Hiila, Tukiainen, Hakola, 2019. Tiimiäly. Äänikirja. Suomi: Tuuma-Kustannus. Viitattu 16.3.2023. https://www.adlibris.com/fi/kirja/tiimialy-9789524518895?gclid=CjwKCAjwiOCgBhAgEiwAjv5whKzLVhY81nkQGZCNZxXVHfyDBzipuYHUzKllogdZMo4XsqGDudqezBoC7iQQAvD_BwE

Aihetunnisteet:
Kommentoi