Essee julkaistu Eventan blogissa 22.6.2020 www.eventa.fi/blogi .

Suomalaiselta työkulttuurilta toivotaan kannustamista

Eezy Oy:n teettämän valtakunnallisen ”Suomalainen työkulttuuri – toiveet ja todellisuus”   -tutkimuksen mukaan (Yle 2020) suomalaisten kiire töissä ja stressi ovat lisääntyneet. Stressaantuneimpia olivat 25–34-vuotiaat.  57 prosenttia tutkimukseen vastanneista kuvasi ideaalista työkulttuuria kannustavaksi, mutta vain 14 prosenttia koki työskentelevänsä kannustavassa työkulttuurissa. Useampi kuin joka kymmenes kokee työskentelevänsä painostavassa ilmapiirissä.

Tutkimustulokset herättivät ajattelemaan, kuinka kannustavana vastaajat pitävät itseään. Jos aloittaisikin kannustavuuden omasta itsestään. Ihan ensimmäisenä olisi syytä pohtia, miten puhuu itselleen.  On tärkeätä tiedostaa, millaisia ajatuksia ja kuvia mielessä liikkuu. Tiedostamisen jälkeen on helpompi lähteä toimimaan. Tutkijoiden mukaan kannattaa kiinnittää huomiota positiivisiin ja negatiivisiin ajatuksiin sekä niiden määrään. 2:1 suhde on hyvä tapa aloittaa – kaksi positiivista ajatusta yhtä negatiivista kohden. (Härmä 2020, 67.) Samaa voi omien ajatusten lisäksi soveltaa kanssakäymiseen muiden kanssa. Muistatko kritiikin lisäksi kehua kollegoita vai keskusteletko heidän kanssaan vain, jos joku menee pieleen?

Väitän tiimeissä ja työpaikoilla rasittavan osakseen ilmapiiriä se, että onnistumisista tai muista positiivisista teoista puhutaan liian vähän suhteessa kritisointiin. Kritiikkiä on myös helpompi ottaa vastaan, kun tietää toisen ajattelevan työpanoksesta myös positiivisesti. Kehittymistä ei ole vain kritiikillä kasvattaminen. Kehitykseen tarvitaan myös positiivista kannustamista ja pienien asioiden huomaamista. Kannustavuutta voi olla toisen työnjäljen kehuminen tai vaikka ongelmanratkaiseminen yhdessä. Vaikka tietäisit toisen toimivan omasta mielestäänkin ammattimaisesti ja hienosti, ei ole lainkaan huono juttu muistuttaa kollegaa tai tiimikaveria siitä aika ajoin. Tiimikaverille ja kollegalle välittyy kannustavista sanoistasi se, että pidät häntä ja hänen työtään merkityksellisenä. Että arvostat häntä ja hänen työpanostaan. Ei ole mitään syytä, mikset sanoisi mukavia asioita ääneen. Emme me suomalaiset siitä ylpisty, vaikka joskus typerä sanonta on jotain sellaista väittänytkin.

LÄHTEET

Härmä, H. 2020. Voimakirja ruuhkavuosiin – äitikirja. Helsinki: Readme.fi.

Yle. 2020. Uutta tietoa suomalaisesta työelämästä: Miehet stressaavat selvästi naisia vähemmän ja nuoret ovat kaikkein stressaantuneita. Julkaistu 22.6.2020. Luettu 22.6.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11402476