Tampere
30 May, Thursday
24° C

Proakatemian esseepankki

Suojaudu auringolta! Mutta miten?



Kirjoittanut: Milja Salo - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Ihanan lämmin, keväinen ja kesäinen auringonsäde terassilla, puistossa tai lenkillä, tuntuu mukavalta ja piristää mieltä. Olimme sitten Suomessa tai ulkomailla, aurinko lämmittää kesällä yhtä ihanasti, ja tuntuu iholla kuumalta ja jopa polttavalta. Kirkkaat mutta lempeät säteet ovat valon tuoja, ja harvinaista herkkua meillä pohjoisessa, mutta samaan aikaan myös liiaksi nautittuna, hyvinkin vaarallisia. Auringon ultraviolettisäteily polttaa ihoa ja näin ollen vaurioittaa sitä sekä lisää ihosyövän riskiä. Aurinkoon ja aurinkosuoja voiteisiin liittyy monia myyttejä, sekä epäselvyyksiä ja tietämättömyyttä, jotka saattavat pahimmillaan johtaa vakaviin iho-ongelmiin. Tämän esseen tavoitteena on tutkia syvemmin aurinkosuoja tuotteita, etenkin raaka-aineiden osalta ja lisätä tietoa auringon vaikutuksista iholle. Halusin kirjoittaa tämän esseen kehittääkseni omaa ammatillista osaamistani ihonhoidon ja kosmetiikan myynnin parissa, sekä lisätäkseni syvempää tietämystäni raaka-aineista aurinkosuoja tuotteissa.

 

Miksi auringon ultraviolettisäteily on haitallista iholle?

Ultravieolettisäteily (UV) on ihmissilmälle näkymätöntä elektromagneettista säteilyä, jolla on sekä myönteisiä, että haitallisia vaikutuksia iholle. (terveyskirjasto.fi 2023). UV-säteily luokiltellaan sen aallopituuden mukaan. UV-A-säteilyn aallonpituus on välillä 315-400 nanometriä ja UV-B-säteilyn aallonpituus on välillä 280-315 nanometriä.  Suurin ero UV-B ja UV-A säteilyssä on niiden vaikutuksessa ihoon, kuinka syvälle ne ihossa tunkeutuvat ja miten ilmakehä vaimentaa niitä. UV-B-säteily tunkeutuu ihon pintaosiin, vaikuttaen pintasolukkoon ja pigmenttihiukkasten määrään. Se myös polttaa ihoa ja altistaa suurina määrinä ihosyöville. UV-A-säteily tunkeutuu ihon syvempiin kerroksiin, ruskettaa ihoa sekä aiheuttaa ihon ennenaikaista vanhenemista. Myös UV-A-säteily voi aiheuttaa ihosyöpää. (stuk.fi 2021.) UV-indeksi kuvaa säteilyn voimakkuutta, kun indeksi on 3 tai enemmän, on syytä suojautua. Auringon polttama iho punoittaa voimakkaasti, sekä tuntuu kuumalta ja aralta. Korkea UV-määrä polttaa ihon rakkuloille. (terveyskirjasto.fi 2023.) Ihon palaminen aiheuttaa DNA-vaurioita ja nämä vauriot käynnistävät ihosolouissa pigmentin tuotannon eli ruskettumisen. Ruskettuminen, on elimistön oma keino suojautua UV-säteilyn haitoilta. UV-säteet aiheuttavat melaniinin tuotannon ihon melanosyyteissä, eli pigmenttisoluissa. Ruskettumisella iho yrittää suojata soluja lisävaurioilta. (terveyskirjasto.fi 2022.)

 

Ihosyövän riskin lisäksi, UV-A-säteily vanhentaa ihoa, sillä se vahingoittaa ihon kollageenisäikeitä ja elastisuutta, jolloin iho veltostuu ja sen kimmoisuus heikkenee. Säteilylle altistuksen seurauksena myös ihohuokoset laajenevat ja iholle ilmestyy juonteita sekä pigmenttimuutoksia. UV-säteily voi myös pahentaa joitakin ihosairauksia, kuten ruusufinniä ja huuliherpestä, sekä aiheuttaa erilaisia ihottumia. (terveyskirjasto.fi 2023).

 

Hyvin suojautumalla auringossa oleilu on kohtuullisena määränä kuitenkin turvallista. UV-säteilyllä on myös monia hyviä vaikutuksia. UV-säteilyä käytetään monen ihosairauden kuten atopian ja psoriasiksen hoidossa. Hoidon tehokkuus perustuu osittain sen vaikutukseen hillitä tulehdusta, sekä ihosolujen jakautumiseen ja erilaistumiseen, jolloin ihon pintakerros paksuuntuu. UV-B-säteily muodostaa ihossa D3-vitamiinia, jolla on hyödyllisiä vaikutuksia kehon luustolle ja immuunijärjestelmälle. D3-vitamiiinin tuotantoon tarvittava UV-säteilyn määrä on suhteellisen pieni, sillä sen saavuttaa jo 15 minuutin aurinkoaltistuksella. (Terveyskirjasto.fi 2023.)

 

Miten auringolta tulisi suojautua?

Kaikista paras tapa suojautua auringolta on välttää oleilua keskipäivän auringossa, mutta tämä ei kuitenkaan ole välttämättä aina mahdollista, joten hyvin suojaavat vaatteet, päähineet, aurinkolasit sekä laadukkaat aurinkosuojavoiteet ovat ehdottomia. Se, kuinka paljon ja millaisia aurinkosuojavoidetta tulisi käyttää, riippuu paljon ihotyypistä. Noin 3-5%:lla suomalaisista on ihotyyppi 1 joka ei rusketu vaan palaa aina. Noin neljänneksellä on ihotyyppi 2, jolloin iho ruskettuu hieman, mutta palaa usein. Reilulla puolella, on ihotyyppi 3, eli iho ruskettuu usein ja palaa silloin tällöin. Ja 10%:lla on ihotyyppi 4, jolloin iho ruskettuu aina ja palaa harvoin. (terveyskirjasto.fi.) Aurinkovoiteen valinnassa tulee ottaa huomioon siis oma ihotyyppi, eli se, kuinka oma iho kestää aurinkoa. Mitä herkempi iho on, sitä korkeampi suojakerroin tulee valita ja sitä useammin voidetta tulee lisätä iholle. Aurinkosuojatuotetta on hyvä lisätä iholle noin tunnin välein, sekä uimisen ja suihkun jälkeen. Sopivaa tuotetta valittaessa on hyvä ottaa huomioon myös vuorokauden aika, vuodenaika, sekä paikka, jossa auringolle altistuu. Aurinkosuojatuotetta tulee levittää iholle tarpeeksi suuri määrä, jotta tuotteen ilmoittama suojausteho täyttyy. (kosmetiikkajahygienia.fi.) On myös hyvä muistaa, että tietyt lääkeaineet lisäävät ihon palamisherkkyyttä, ja joidenkin valmisteiden kanssa ei suositella auringossa olemista ollenkaan, tähän saa aina ohjeet kuitenkin lääkäriltä.

Kuva 1. Suojakertoimen valinta ihotyypin mukaisesti. Mukaillen (katjakokko.com)

 

 

Aurinkosuojatuotteiden pakkausmerkinnät

SPF: Eli sun protection factor (suojakerroin), kertoo kuinka suurella voimakkuudella tuote suojaa ihoa polttavalta UVB-säteilyltä. Yksinkertaistettuna suojakertoimen luku kertoo kuinka kauan tuotetta käyttäessä voi auringossa turvallisesti olla. Kuvan 1. taulukon avulla on mahdollista hahmottaa, kuinka suuri kerroin omalle ihotyypille tulee valita, ja kauanko tuote suojaa ihoa auringolle altistuttaessa. Eli, esimerkiksi jos ihotyyppini on 1. ja valitsen suojakeroimen 30, kerrotaan 5 minuuttia 30:lla, jolloin saadaan 150 minuuttia. Tällöin yksi levityskerta spf30 tuotetta iholleni, suojaa minua 150 minuutin ajan auringossa. (Kokko 2018.)

 

UVA ja UVB: Merkinnät pakkauksessa kertovat, että tuote suojaa molemmilta UV-säteilytyypeiltä. EU:n kosmetiikka lainsäädäntö valvoo, että EU:n alueella myytävässä kosmetiikassa on käytetty ainoastaan tutkitusti UV-säteilyä suodattavia ja turvallisia raaka-aineita. Näitä sallittuja UV-suodattimia on noin 30 erilaista raaka-ainetta. Euroopan komissio on antanut suosituksen, jonka mukaan aurinkosuoja tuotteiden tulisi suojata molemmilta, UVA ja UVB säteilyiltä, mutta tämä on vain suositus, joten pakkauksia on hyvä tutkia. (tukes.fi 2017.)

 

PA ++++: Yleisesti ottaen aasialaisista kosmetiikka tuotteista, kuten esimerkiksi suositusta korealaisesta kosmetiikasta löytyy UVA ja UVB merkintöjen lisäksi myös PA merkintä ja tämän ohessa 1-4 plus (+) merkkiä. Merkintä kertoo tuotteen antaman UVA suojan korkeudesta, mitä enemmän plussia, sitä korkeampi suoja. Tämä merkintä on erittäin hyvä lisä, sillä SPF merkintä kertoo ainoastaan UVB säteilyltä suojaavasta tehosta. (Fredman.)

Kuva 2. Korealaisia aurinkosuoja tuotteita

 

Mitä eroa on kemiallisella ja fysikaalisella aurinkosuojalla?

Aurinkosuojavoiteiden suojausteho perustuu tuotteen sisältämiin UV-filttereihin, joita on olemassa kahta erilaista tyyppiä, kemiallisia ja fysikaalisia. Kemiallisia filttereitä kutsutaan myös nimityksellä orgaaninen filtteri, ja fysikaalisia epäorgaanisena filtterinä. Molemmat filtteri tyypit suojaavat ihoa UV-säteiltä, mutta hieman eri toimintaperiaatteella. Kemiallinen aurinkosuoja imeytyy ihoon, jolloin sen sisältämät UV-filtterit imevät UV-säteilyä itseensä, ja muuttavat haitallisen säteilyn turvalliseksi lämmöksi. Näin kemialliset filtterit suojaavat ihoa ja estävät UV-säteitä tunkeutumasta ihoon. Fysikaaliset aurinkosuojatuotteet muodostavat ihon pinnalle suojaavan kalvon, joka heijastaa peilin tavoin säteilyä pois, niin että se ei pääse tunkeutumaan ihoon. Yhdessä aurinkosuojatuotteessa voi olla vain jompaa kumpaa filtterit tyyppiä tai molempia (hybridi), jolloin saadaan kattavampi suoja. (Hyvinvoinnin.fi 2020.)

 

Fysikaaliset UV-filtterit ovat mineraalipohjaisia eli luonnonmukaisia raaka-aineita, näitä mineraaleja ovat titaanioksidi (titanium dioxide) ja sinkkioksidi (zink oxide). Titaani- ja sinkkioksidit koostuvat auringon säteitä hajottavista mikropigmenteistä, jotka heijastavat UV-säteilyä pois iholta. (Hyvinvoinnin.fi 2020.) Kemialliset filtterit ovat synteettisiä, eli kemiallisia yhdisteitä, jotka ovat laboratoriossa tuotettuja raaka-aineita. Yleisimmin käytettyjä kemiallisia filttereitä ovat mm. avobenzone (butyl methoxydibenzoylmethane), oxybenzone (benzophenone-3), etyyliheksyylisalisylaatti (ethylhexyl salicylate), oktokryleeni (octocrylene) ja etyyliheksyylitriatsoni (ethylhexyl triazone). (tukes.fi 2017.)

 

On olemassa lukuisia eri tutkimuksia aurinkosuojan tuottavien raaka-aineiden, etenkin kemiallisten filttereiden haitoista sekä elimistölle että ympäristölle. Pähkinänkuoressa, kemialliset UV-filtterit imeytyessään ihoon, saattavat imeytyä osittain myös verenkiertoon ja sitä kautta haitata hormonitoimintaa. Näin ollen kemiallisia aurinkosuojia ei suositella raskaana oleville, imettäville, eikä lapsille. Kemialliset UV-filtterit saattavat myös aiheuttaa iholla ärsytystä, herkistymistä ja punoitusta, aineiden reagoidessa UV-säteiden kanssa. Kemialliset aurinkosuojatuotteet saastuttavat myös vesistöjä sinne joutuessaan, tuhoten sen eliölajeja. Fysikaalisia aurinkosuojia pidetään turvallisempina kuin kemiallisia, sekä elimistölle, että ympäristölle, sillä ne eivät luonnonmukaisuutensa vuoksi saastuta luontoa eikä häiritse elimistön hormonitoimintaa. Fysikaaliset suojat ovat myös paremmin siedettyjä, eivätkä allergisoi ja sopivat herkällekin iholle. Joissakin fysikaalisissa aurinkosuojissa käytetään nanokokoisia titaani- ja sinkkioksideita, joiden epäillään imeytyvän ihon läpi ja häiritsevän sitä kautta elimistön immuunipuolustusta ja altistusta infektioille. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan, ja ainakaan toistaiseksi EU:n kosmetiikkalainsäädäntö ei ole kieltänyt kemiallisten filttereiden tai nanopartikkeleiden käyttöä. (hyvinvoinnin.fi 2020.)

Levitettäessä aurinkosuojaa iholle, kemiallinen suoja imeytyy ihoon jättäen sen usein täysin tahmaamattomaksi, kun taas fysikaalinen suoja tehdessään iholle suojaavan kalvon jättää ihon hieman tahmeaksi sekä vaalean kerroksen ihon pintaan. Levityksen jälkeen kemiallisen suojan tulee antaa vaikuttaa iholla noin puoli tuntia, jonka jälkeen sen suojausteho alkaa, kun taas fysikaalinen tuote antaa suojan välittömästi huolellisen levityksen jälkeen.

 

Tavallisen kuluttajan voi olla vaikeaa erottaa kaupan hyllyllä tuotteista, ovatko ne fysikaalisia, vai kemiallisia, ellei osaa lukea hyvin tuotteiden INCI, eli ingridients listaa. Joissakin kosmetiikka liikkeissä on kuitenkin merkitty helposti asiakkaan nähtäville, onko tuotteessa fysikaalinen, kemiallinen vai hybridi suoja. Mikäli haluaa kuitenkin varmistua tuotteen turvallisuudelta, voi suosia esimerkiksi sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Kuitenkin kaikki kosmetiikka, jota EU:n alueella myydään, on tarkoin säädellyn lainsäädännön alaista ja ihmiselle tämän hetkisen tutkimustiedon perusteella turvallista käyttää.

 

Aurinkosuojatuotteet osana ihonhoitoa

Keväällä ja kesällä aurinkosuojatuotteiden käyttöön kiinnitetään yleisesti eniten huomiota, mutta suojautuminen auringolta tulisi muistaa myös aurinkoisina talvipäivinä. Monissa ihonhoitotuotteissa, kuten päivävoiteissa, meikkivoiteissa tai puutereissa on mukana suojakerroin, mutta riippuen säteilyn voimakkuudesta sekä auringossa vietetystä ajasta varsinainen aurinkosuojatuote on myös hyvä lisätä iholle. Kasvoille, kaulalle, korviin ja dekolteelle aurinkosuojaa tulisi levittää kasvojen  ihonhoitorutiinin viimeisenä vaiheena, ennen meikkaamista. Yhä enemmän ja enemmän on saatavilla eri ihotyypeille suunniteltuja aurinkosuojia, jotka tarpeen mukaan suojaamisen lisäksi joko kosteuttavat, rauhoittavat, tasapainottavat tai kirkastavat ihoa. Lisäksi voiteella voi olla kuulautta, mattapintaisuutta tai ihon sävyä tasoittava vaikutus. Aurinkosuojia on uusimpana trendinä saatavilla voidemaisten tuotteiden lisäksi myös puikkoina ja suihkeina, joita on helppoa lisätä iholle päivän mittaan, myös meikin päälle. Aurinkosuojatuotteiden puhdistaminen iholta päivän päätteeksi on hyvä tehdä perusteellisesti, mieluiten öljypohjaisella puhdistustuotteella. Mikäli puhdistusta ei tee huolellisesti ja aurinkosuojatuotetta jää iholle, se voi tukkia iho huokosia ja aiheuttaa epäpuhtauksia.

 

Pohdinta

Kosmetiikkamyyjänä ja kosmetologina koen, että hallitsen aurinkosuojatuotteisiin liittyvän perustiedon hyvin, mutta tämän esseen kirjoittaminen toi paljon hyvää lisätietoa ja syventymistä. Kosmetiikan myynnissä tuotetietous ja ihonhoidon tunteminen on perusedellytys, ja raaka-aineisiin perehtyminen on arvokasta lisää, joka helpottaa myyntiä ja tuo varmuutta omaan tekemiseen. Toivon, että sain tämän esseen myötä lisättyä helposti ymmärrettävää tietoa aurinkosuojiin ja auringon vaikutuksiin liittyen, sekä kannustin ihmisiä suojautumaan paremmin auringolta ovella kolkuttelevaa kesää ajatellen.

 

 

Lähteet:
  1. Airola. 2023. Terveyskirjasto.fi. Ultraviolettisäteily (UV) ja sen vaikutus ihoon. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00682 Viitattu 27.4.2023

 

  1. Snellman ja M. Aitasalo. 2022. Terveyskirjasto.fi. Auringonpaisteen haitat.

https://www.terveyskirjasto.fi/mat00217 Viitattu 27.4.2023

 

  1. Fredman. Virvefredman.com. 10 faktaa aurinkovoiteista ja auringolta suojautumisesta.

https://www.virvefredman.com/ostolakossa/kymmenen-faktaa-auringolta/  Viitattu 27.4.2023

 

Kosmetiikkajahygienia.fi. Aurinkosuojien oikea käyttö. Kosmetiikka ja hygieniateollisuus Ry.

https://www.kosmetiikkajahygienia.fi/kosmetiikka/kosmetiikan-kestava-ja-turvallinen-ka/aurinkosuojien-oikea-kaytto/ Viitattu 27.4.2023

 

  1. Kokko. 2018. katjakokko.com. Opas aurinkosuojakertoimen valintaan.

https://katjakokko.com/opas-aurinkosuojakertoimen-valintaan/ Viitattu 27.4.2023

 

Stuk.fi. 2021. Mitä eroa on UV-A- ja UV-B-säteilyllä? Säteilyturvakeskus.

https://www.stuk.fi/-/mita-eroa-on-uv-a-ja-uv-b-sateilylla- Viitattu 27.4.2023

 

Tukes.fi. 2017. Aurinkosuojatuotteet UV-säteilyltä suojautumisessa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.

https://tukes.fi/-/aurinkosuojatuotteet-uv-sateilylta-suojautumisessa#0778dc7e Viitattu 27.4.2023

 

  1. Fredman. virvefredman.com. Tiesitkö tämän aurinkosuojatuotteen spf-merkinnöistä.

https://www.virvefredman.com/ostolakossa/tiesitko-taman-aurinkosuojatuotteen-spf-merkinnoista/ Viitattu 2.5.2023

 

  1. Koskinen. 2020. Hyvinvoinnin.fi. Fysikaaliset vs. kemialliset aurinkosuojat – kumpaa sinä käyttäisit?

https://www.hyvinvoinnin.fi/blogs/kauneus/fysikaaliset-vs-kemialliset-aurinkosuojat-kumpaa-sina-kayttaisit Viitattu 2.5.2023

 

Kuva 1. Suojakertoimen valinta ihotyypin mukaisesti. Mukaillen (katjakokko.com)

Kuva 2. Korealaisia aurinkosuoja tuotteita. Oma kuva.

Kansikuva: Canva pro. https://www.canva.com/photos/MADeq0zt5vE/

Kommentoi