Johdanto

Tämä essee käsittelee suomalaisia startuppeja menestyksensä kynnyksellä. Mitä voimme oppia niistä? Otan oppia startup-yrittäjistä ja heidän tarinastaan, jotta voisin viedä omalta osaltani Eventan omaa startup-ideaa eteenpäin.

Viime kevään Tiimidiilissä kehitimme Eventan kanssa startup-idean, joka suojaa vakavasti allergisten mukanaan pitämiä adrenaliinikyniä. Ideasta itsestään en voi kauheasti kertoa, siltä varalta, että haluamme jossain vaiheessa patentoida sen tai osia siitä. Projekti on edennyt nyt siihen vaiheeseen, että olemme kartoittaneet sopivia materiaaleja ja olisimme valmiita prototypointiin.

Mutta minkälaisia steppejä meillä onkaan tulevaisuudelta odotettavissa? Siitä kävin ottamassa selvää Y-kampuksella Johdatus yrittäjyyteen -opintokokonaisuuden luennolla Miten minusta tuli startup-yrittäjä?

Startupilla maailmaa parantamassa

Startup-yrityksistä kirjoitettaessa on yleensä aloitettu määrittelemällä termi “startup”. Yleinen kuvaus siitä on: “Kasvuhakuinen nuori yritys, joka pyrkii ratkaisemaan olemassa olevan ongelman skaalautuvalla mallilla ja uuden teknologian avulla.” (Vimma 2018, 13.)

Olemassa olevaa ongelmaa lähti ratkomaan Sini Havukaisen ideasta lähtenyt Layette. Layette on äitiysapplikaatio, joka sisältää kaikki tarvittavat neuvot ja tiedot raskauden ensi hetkistä aina lapsen neljänteen ikävuoteen saakka. Se lanseerattiin Suomessa viime vuonna ja joka kolmas raskaana oleva on ladannut sen itselleen. (Havukainen 2019.)

Havukaisen tausta on kätilön työssä ja taustansa vuoksi hän ymmärsi sen, mikä arvo suomalaisella neuvolajärjestelmällä on. Suomessa on maailman pienin lapsi- ja äitikuolleisuus ja koko neuvolakulttuuri on täältä lähtöisin (Havukainen 2019). Havukainen halusi siis parantaa omalta osaltaan maailmaa ja lähti kehittämään helposti saatavilla olevaa, asiantuntevaa ja ajantasaista tietoa sisältävää palvelua.

Layette on parissa vuodessa kehittynyt niin, että tänä vuonna alkaa Japanin valloitus, seuraavaksi ovat vuorossa Kiina ja Arabiemiraatit. Layette on osoittanut hyödyllisyytensä kotimaassa niin, että monet yhteistyötahot (muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Parisuhdekeskus Kataja, Sydänliitto, Neuvokas Perhe, Diabetesliitto ja Punainen Risti) ovat tarjonneet oman asiantuntijuutensa Layetten käyttöön ja tuottaneet sovellukseen omia artikkeleitaan tuoreiden vanhempien avuksi.

Myös Eventan startup-idea pohjautuu lääketieteellisen alan ongelmaan. Meidän arvomme on tuoda toimivampia ratkaisuja entisten tilalle, jotta käyttäjien elämänlaatu paranisi, ohjaa toimintaamme. Suomessa on paljon lääketieteellisen sekä teknisen alan innovaatioita, joita yhdistelemällä voidaan saada aikaiseksi aivan uudenlaisia tuotteita ja ratkaisuja käyttäjien ongelmiin.

Kiihdyttämöstä vauhtia tekemiseen

Piilaakson startup-gurun Steve Blankin klassinen määritelmä puolestaan on seuraava: “Startup pn väliaikainen organisaatio, jonka tehtävänä on etsiä toistettavaa ja nopeaan kansainväliseen kasvuun kykenevää liiketoimintamallia.” (Vimma 2018, 13).

Toinen startup-yrittäjä, joka minulla oli ilo tavata, oli Iiro Peltola. Iiro on kumppaneidensa kanssa perustanut Revonten, joka on sähköpyörien ajojärjestelmiä suunnitteleva yritys. Revonten kaksi keihäänkärkeä ovat sähkömoottorin automaattinen vaihteisto sekä ohjelmiston konfiguroitavuus (Peltola 2019).

Peltola huomasi oman sähköpyöräharrastuksensa kautta, ettei markkinoilla ollut kunnollista ohjelmistoa sähköpyörän moottorille. Ohjelmiston piti olla joustavampi. Peltola opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulussa konetekniikkaa, joten hän päätti hyödyntää osaamistaan ja lähteä kehittämään sellaista itse.

Revonte on hyödyntänyt omassa kehityksessään mentoreita sekä kiihdyttämö-ohjelmaa. Revonte on päässyt vajaassa vuodessa siihen tilanteeseen, että pelkästä ideasta on saatu aikaiseksi toimiva tuote. Kaksi rahoituskierrosta on jo takana ja yhteensä niistä saaduilla parilla miljoonalla eurolla saadaan käyntiin tuotanto alihankkijan avulla.

Myös tähän Eventa tähtää omalla ideallaan. Hakemus Spark Finlandin kiihdyttämöön on jo sorvattu kuosiin ja enää odotellaan kutsua lopulliseen haastatteluun. Esihaastattelussa on jo käyty. Olemme ideamme kanssa siinä pisteessä, että ilman eri alojen asiantuntijoita sekä rahoittajia tiemme tyssää seinään. Nyt kaivataan lisäbuustia, jotta pääsemme tuotteemme kanssa markkinoille.

Mitä maaliviivalla on?

Startup on yritys, joka tähtää ensisijaisesti exitiin. Exitillä tarkoitetaan tässä joko yrityksen myymistä tai sen listaamista pörssiin. (Vimma 2018, 13-14.)

Exitiin tähtäävät myös Layette ja Revonte. Samaa olemme miettineet Eventassa. Luultavimmin paras lopputulos olisi se, että joku iso lääkealan firma ostaisi ideamme pois. Sekä Havukainen että Peltola haluaisivat onnistuneen exitin jälkeen alkaa itse mentoreiksi ja auttaa muita eteenpäin omalla urallaan.

“Exitin jälkeen ei ehkä enää tarvitsisi tehdä töitä rahan takia vaan sen perusteella, mitä haluaa tehdä (Peltola 2019).”

Mentorin, sparraajan ja neuvonantajan rooli olisi itsellenikin mieluinen. Mikäpä ettei myös bisnesenkelinä toimiminen, jos pinkat olisivat kunnossa ja vastaan tulisi idea ja tiimi, johon haluaisin panostaa. Jännityksellä jäämme odottamaan, saako ideamme kunnolla tuulta alleen ja pääsemmekö onnistuneiden startuppien joukkoon.

LÄHTEET:

Havukainen, S., Peltola, I. Johdatus yrittäjyyteen -luento. 31.10.2019. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu, Y-kampus.

Vimma, T. 2018. Enkeleitä ja yksisarvisia – Startup-Suomen tarina. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.