Erikoisalaviestintä tarkoittaa asiantuntijalta toiselle tarkoitettua viestintää, jossa käytetään erityissanastoa ja tiettyjä termejä sekä viestinnällä on jokin ennalta määrätty tavoite (Waaramaa ym. 2021). Tällaista on esimerkiksi fysioterapeutin ja lääkärin välinen keskustelu potilaan hoidosta. Yleistajuinen viestintä puolestaan tarkoittaa asiantuntijalta kaikille ihmisille suunnattua viestintää. Tällöin ei käytetä spesifiä termistöä, vaan kieli mukautetaan siten, että asian ymmärtää kuka tahansa. Erikoisala- ja yleistajuisen viestinnän välissä on pedagoginen viestintä, jonka tarkoituksena on opettaa ihmisiä. Pedagogisessa viestinnässä viestijän on tärkeää tunnistaa vastaanottajan aiempi tietämys aiheesta. (Waaramaa ym. 2021) Pedagogista viestintää voi olla fysioterapeutin työssä esimerkiksi psykoedukaatio eli tiedon antaminen asiakkaan sairaudesta ja sen hoidosta.

Erikoiskielen käyttäminen työympäristöissä on usein tehokasta, mutta ammattilaisen tulee tunnistaa ja osata vaihtaa viestintätyyliä kohderyhmän mukaan. Jos puhutaan erikoiskieltä ihmisille, jotka ovat täysin eri alalta, voi viestinnän sävy muuttua jopa ilkeäksi ja se saattaa aiheuttaa ulkopuolelle jättämisen tunnetta. (Waaramaa ym. 2021) Arkielämässä kuulee paljon erikoistermien ja erilaisten slangisanojen käyttöä, vaikka porukassa saattaa olla ihmisiä, jotka eivät juuri tätä erikoissanastoa ymmärrä. Myös lääkärikäynneistä kuulee usein tarinoita, kun asiakas ei ole ymmärtänyt lääkärin kertomasta tuon taivaallista. Yleensä tällaisista käynneistä jää asiakkaalle hyvin negatiivinen kuva, vaikka lääkäri olisi ollut muuten ammattitaitoinen.

Viestintä kuntoutuksessa

Fysioterapian erikoiskieli on monimutkaista ja sen selittäminen yleistajuisella arkikielellä vaatii viestinnän osaamista. Ammattilaisen tulee tunnistaa erikoiskielen sanasto ja erikoistieto omasta normaalista tietämyksestään. Pitää myös selvittää, mikä on kuntoutujan tietämys ennestään, ja sopeuttaa kieli sen mukaisesti. Kuntoutuksessa viestinnän tavoite on osallistaa asiakasta hoitoon. Ammattilaisen tapa kommunikoida vaikuttaa asiakkaan luottamukseen ja hallinnan tunteeseen. Sosiaali- ja terveysalalla ammattilaisten ja asiakkaiden välisissä kohtaamisissa viestinnällä luodaan hyvä yhteys ja edellytykset vaihtaa tietoa molemminpuolisesti. Kuntoutuksessa viestinnässä olennaista on selkeys, tavoitteellisuus, vastuullisuus, vastavuoroisuus ja kaksisuuntaisuus. (Rehablogi 2018) Myös palautteen antamisen merkitys on suuri, joten kuntoutusammattilaisen tulee osata antaa palautetta ymmärrettävästi ja rakentavasti. Asiakkaan on joskus vaikea havaita itsessään tapahtuvia muutoksia, jolloin ammattilaisen tehtävä on sanallistaa omia havaintojaan auttaakseen asiakasta huomaamaan muutoksia itse.

”Ammattilaisen on autettava asiakasta ilmaisemaan itseään tavalla, joka parantaa tämän itsehavainnointia ja toimijuuden edellytyksiä”

Viestinnässä on sekä subjektiivinen että objektiivinen näkökulma, joten toiselle hyvä viestintä voi tarkoittaa toiselle eri asiaa. Viestinnän onnistuminen esimerkiksi fysioterapeutin näkökulmasta ei siis välttämättä kerro hoidon laadusta tai onnistumisesta. Asiakas voi kokea viestinnän huonona, vaikka ammattilainen itse kokisi sen onnistuneena. Ammattilaisen oman viestinnän havainnoimista auttaa asiakkaan rooliin asettuminen. (Rehablogi 2018) Asiakkaan rooliin asettumalla on helpompi onnistua perustelemaan esimerkiksi fysioterapiassa valittuja terapiamenetelmiä tai harjoitteita. Perustelutaidot ovat fysioterapeutin ydinosaamista.

Viestintää haastavat sote-alalla myös asiakkaiden yksilölliset haasteet vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi kuulon ja näön haasteet tai neuropsykologiset tai kognitiiviset häiriöt voivat vaikeuttaa viestintää. Myös kulttuuriset erot sekä kielimuuri voivat joskus olla onnistuneen viestinnän esteenä. Lisäksi yksilölliset tekijät, kuten pelot voivat vaikuttaa vuorovaikutukseen. Viestinnän helpottamiseksi voidaan joskus käyttää erilaisia apukeinoja, kuten kuvia ja piirtämistä.

Kirjallisen viestinnän taitoihin sote-alan ammattilaisella kuuluvat lakisääteisesti potilastietojen asianmukainen käsittely sekä rakenteinen kirjaaminen. Potilasasiakirjojen laatimiseen ja säilyttämiseen pätee salassapitovelvollisuus. Potilasasiakirjoihin tulee kirjata vain oleellista ja kyseiseen asiakkaaseen ja hoitotilanteeseen liittyvää tietoa. Potilasasiakirjojen laatiminen virheettömästi ja viiveettä turvaavat sekä asiakkaan että ammattilaisen oikeusturvan. Kirjaamisessa tulee käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja yleisesti tunnettuja ja hyväksyttäviä termejä. (Suomen fysioterapeutit 2015)

Asiakkaan osallistaminen

Kuntoutuksessa asiakkaan vaikuttamismahdollisuudet ja osallistuminen hoidon suunnitteluun ja toteutukseen ovat tärkeässä roolissa. On tutkittu, että kuntoutusprosessissa jaettu päätöksenteko voi vahvistaa kuntoutujan itsevarmuutta ja itsehallintataitoja. Asiakkaan osallistaminen ja dialogisuus on tärkeää myös eettisyyden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisen kannalta. Kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pitkäaikaisten vaikutusten saamiseksi tarvitaan onnistunut vuorovaikutussuhde ja yhteistyö asiakkaan ja ammattilaisen välille. Itseasiassa asiakkaan ja ammattilaisen välistä vuorovaikutussuhdetta on pidetty jopa tärkeimpänä kuntoutuksen tuloksiin vaikuttavana tekijänä. (Harra 2014)

Päästäkseen hyvään vuorovaikutussuhteeseen asiakkaan kanssa on ammattilaisen pohdittava omia asenteitaan, tarpeitaan ja rajojaan suhteessa asiakkaaseen. On tunnistettava millaista osallistumista ja suhdetta kunkin asiakkaan kanssa vaaditaan. Hyvä yhteistyö edellyttää neuvottelua ja vaihtoehtojen mahdollistamista sekä luovuutta. Ammattilaisen on kohdattava asiakkaat yksilöinä, ja hahmotettava laajasti kokonaisuus, joka asiakkaan tilanteeseen vaikuttaa. (Harra 2014) Ihmisten kohtaaminen on sote-alan ydin ja myös haastavin osuus. Hyvät vuorovaikutus- ja viestintätaidot antavat sille vahvan pohjan. Terapiasuhteen muodostaminen vaatii silti paljon oman viestinnän ja läsnäolon reflektointia ja asiakkaan asemaan asettumista.

Lähteet:

Harra, T. 2014. Terapeuttinen yhteistoiminta. Asiakkaan osallistumisen mahdollistaminen toimintaterapiassa. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61769/Harra_Toini_ActaE_156pdfA.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen – satsaa viestintään! 2018. Rehablogi. Julkaistu 19.6.2018. Luettu 10.11.2023. https://blogit.metropolia.fi/rehablogi/2018/06/19/sosiaali-ja-terveysalan-ammattilainen-%E2%88%92-satsaa-viestintaan/

Fysioterapian rakenteinen kirjaaminen terveydenhuollossa. 2015. Ammattilaisen opas. Suomen fysioterapeutit. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/wp-content/uploads/2018/01/Fysioterapian_rakenteinen_kirjaaminen_2015c.pdf

Waaramaa, T., Kääntä, L., Koskela M., Isoheila S.(toim.). 2021. Monialainen viestintä – puheesta peleihin. Valintakoeaineisto. Vaasan yliopisto. https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/12301/978-952-476-946-4.pdf?sequence=2&isAllowed=y