Tampere
26 May, Sunday
15° C

Proakatemian esseepankki

Some sitä ja some tätä – onnistuuko markkinointi tänä päivänä muuten kuin somessa?



Kirjoittanut: Joona Merviö - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 11 minuuttia.

Kirjoittajat: Joona Merviö, Jasmi Koskela ja Marko Nevala

Alkusanat  

Markkinointia tapahtuu koko ajan ympärillämme. Se voi olla hiljaista ja huomaamatonta, tai se voi huutaa, että nyt muuten mainostetaan. Miettiessäsi markkinoinnin keinoja, sosiaalinen media nousee varmasti ensimmäisten joukossa mieleen. Myös me akatemialla olemme kokeneet, että aina markkinoinnista puhuttaessa esiin nousee some, verkkosivut ja muut digitaaliset ratkaisut. Edellisessä Roiman markkinointiin liittyvässä pajassa Marko kuitenkin pohti, voitaisiinko joskus pitää paja markkinoinnista ilman, että se ajautuu sosiaalisen median rummuttamiseen ja pelkän Instagram-markkinointisuunnitelman ihmettelyyn. Tästä pohdinnasta myös tämä essee on saanut alkunsa. Kirjoittamassa mukana on edellä mainittu somen ei-niin-suuri-fani Marko ja lisäksi samaisesta Roimasta somen suurkuluttaja Joona sekä somemarkkinoinnin uraa kohti menevä Jasmi. Tässä esseessä kerromme, miten markkinointia tehdään muutenkin kuin vain somessa ja toisaalta pohdimme, onko somekanavat tänä päivänä menestyneen markkinoinnin elinehto. 

 

Markkinointitavat ennen sosiaalisen median vallankumousta 

Ennen vanhaan markkinointi oli hyvinkin suoraviivaista, melkein suoran myynnin omaista. Myyjä lähestyi asiakasta suoraan ja aloitteellisesti, selvän agendan saattelemana. Myyjä-osapuolella oli myös suuri kontrolli siihen, miten markkinoidaan ja millä väylillä. Tällaiselle markkinoinnille on myös nimi Outbound-markkinointi. Outbound-markkinointi on perinteinen markkinointimalli, jossa tavoitellaan nopeita tuloksia yhdensuuntaisen viestinnän avulla. (Menestystarinat.fi 2020.) Outbound-markkinointitapoja ovat esimerkiksi radio, ulkomainonta ja painettavat lehtiset. Outbound-markkinointitavat olivat yleisiä ennen sosiaalista mediaa. Nykyään netin myötä on tullut myös termi Inbound-markkinointi, joka tarkoittaa puolestaan sitä, että asiakas hakee tietoa omin avuin ja tekee ostopäätöksen ilman, että on edes kontaktissa myyjään (Menestystarinat.fi 2020). Ennen tämä on ollut paljon vaikeampaa – esimerkiksi kun Googlea ei ollut, täytyi kokemuksia lähteä hakemaan fyysisestä myymälästä, sen näyteikkunasta tai lukea lehdestä kotona. Myöskin puskaradio toimi eräänlaisena tiedonlähteenä. Mikäli yrityksesi mainos tai artikkeli ei ollut lehdessä, ei asiakas välttämättä tullut edes ajatelleeksi, että hänellä voisi olla tarve tuotteelle / palvelulle. Ostopäätös on siis syntynyt todellisemmista tarpeista, kuin tänä päivänä. 

 

Haastattelimme vielä aiheesta Jasmin äitiä, joka on ollut mainosalalla pitkään ja nähnyt myös markkinointitapoja ennen sosiaalisen median suosiota. Yksi markkinointitapa, joka on sittemmin jäänyt pois käytöstä, on faxit. Faxilla saatettiin ennen lähettää yrityksille esimerkiksi lähilounaspaikan ruokalista, jonka tiimoilta työntekijät tekivät päätöksen, mitä tänään syötäisiin (Koskela 2024). Faxit ovat nykyään aika harvinaisia, kenties tilalle tulleiden modernimpien vaihtoehtojen myötä. Haastattelun myötä ilmesi myös, että nykyään yritykset eivät enää lähetä ihmisille testieriä suoraan kotiin. Aiemmin, kun postittaminen oli yleisempää, tuli koteihin huomattavasti enemmän, jos jonkinmoisia mainoslehtisiä ja suorakirjeitä. Monissa lehdissä oli mukana myös näyte myytävästä tuotteesta, esimerkiksi pieni shampoo. Myöskin vaatteiden tilaaminen onnistui yrityksillä postin kautta. Esimerkiksi Ellos lähetti aikoinaan valtavan paksuja kuvastoja kotiin, jonka välistä löytyi tilauslomake. Tilauslomakkeeseen kirjoitettiin tuotteet, jotka kuvastossa miellyttivät ja sitten se postitettiin takaisin yritykselle. Parin viikon päästä vaatekaappia täydensivät uudet vaatekappaleet. Koskela 2024.) Tilauslomakkeita hyödynnetään jonkun verran vieläkin, mutta aika harvassa ovat ihmiset, jotka shoppaavat vaatteensa tänä päivänä postikirjeiden välityksellä. Ennen mainoksia vietiin enemmän myös ilmoitustauluille verrattuna tähän päivään. Esimerkiksi S-ryhmä on poistanut ilmoitustauluja remonttien myötä myymälöistään. Ilmoitustaulut eivät enää palvele samalla mittakaavalla kuin ennen, kun niitä saattoi tutkailla kaiken ikäiset. 

 

Tämän päivän markkinointi  

 Kun puhutaan tämän päivän markkinoinnista niin emme voi välttyä puhumasta digitaalisesta markkinoinnista. Digitaalinen markkinointi on ykkönen, mutta miten sitä tehdään? Mitä hyvää, mitä heikkouksia tai ongelmakohtia se sisältää? Käydään tässä kappaleessa hieman läpi näitä yksityiskohtia.   

 

Kiristyvän kilpailun myötä asiakaskokemus on ainoa tapa erottua 

Aikaisemmin markkinointiväyliä oli huomattavasti vähemmän. Asiakkaat tavoitettiin paikallislehdessä tai kivijalkamyymälässä. Mainonta itsessään keskittyi lähinnä yksisuuntaiseen viestintään ja massamedian hyödyntämiseen. Ylipäätään kilpailua oli vähemmän, kun tuontituotteet pysyttelivät omissa kotimaissaan ja kaikilla oli samat minimaaliset lähtökohdat markkinoinnin toteuttamiseen. Tänä päivänä tilanne on toinen. Kaupunkien katukuvaa koristavat maailmanlaajuiset jättiläisketjuyritykset, sosiaalisen median vallankumous mahdollistaa markkinoinnin missä päin maailmaa tahansa ja aina kun luulet saaneesi uusista trendeistä niskalenkin, saapuu tilalle jo parempia vaihtoehtoja. 

 

Miten nykyajan modernilla markkinointikentällä sitten pärjätään? 

Digitalisaation myötä markkinoinnin ulottuvuudet ovat laajentuneet räjähdysmäisesti. Moderni markkinointi on dynaamista, monitahoista asiakkaan lähestymistä, joka sulautuu digitaaliseen aikakauteen ja ottaa huomioon nykyajan kuluttajien tarpeet, odotukset ja käyttäytymismallit. Tämän päivän markkinointi analysoi dataa ja on kohdennettua juuri niille, jotka tuotetta tai palvelua ostavat. Digitaalisella aikakaudella vastassa on monia hyvin samankaltaisia palveluntarjoajia, kuin sinä. Hinnat, tuotteet, palvelut, kanavat ja laatu on pitkälti samat ja vastassa saattaa olla maailman laajuinen megayritys, kuten Amazon. (Ahvenainen, Gylling & Leino 9, 2017.) Modernin markkinoinnin aikakaudella on siis erotuttava jollain muulla. Ja se jokin on asiakaslähtöisyys 

Asiakaslähtöinen markkinointi ei enää keskity vain tuotteiden ja palveluiden myyntiin vaan pyrkii luomaan merkityksellistä vuorovaikutussuhdetta asiakkaisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että markkinoijat pyrkivät ymmärtämään syvällisesti kohdeyleisönsä tarpeet, toiveet ja arvot, jotta he voivat tarjota heille relevanttia ja arvokasta sisältöä. Asiakkaiden ostopäätöstä ohjaavat aina myös mielikuvat ja erityisesti tunne (Ahvenainen, Gylling & Leino 9, 2017). 

 

Sosiaalisen median vallankumous 

Sanomattakin on selvää, että yksi merkittävimmistä muutoksista markkinoinnissa on siirtyminen digitaalisiin alustoihin. Digitaaliset alustat tarjoavat markkinoijille ainutlaatuisen mahdollisuuden tavoittaa kohdeyleisöään. Esimerkiksi sosiaalisen median alustat, kuten Facebook, Instagram ja X (vanha Twitter), mahdollistavat suoran vuorovaikutuksen asiakkaiden kanssa ja tarjoavat tilaisuuden rakentaa brändiä ihmisten välisissä verkostoissa. Somemarkkinointi on kulmakivi modernissa markkinoinnissa ja sen avulla yritykset pystyvät luomaan syvemmän siteen asiakkaisiinsa. Esimerkiksi yritykset voivat jakaa päivityksiä, jossa kerrotaan tarjouksista ja samalla vastata asiakkaiden kysymyksiin ja palautteeseen reaaliajassa. Tämä luo aidon ja läpinäkyvän yhteyden yrityksen ja sen yleisön välille.  

 

Nykypäivänä somemarkkinointia tehdään kuitenkin niin monella eri tavalla kuin markkinoijiakin on. Somemarkkinointia tehdessä on tärkeää muistaa jo yllä mainittu asiakaslähtöisyys ja vuorovaikutteisuus. Emme siis voi todeta suoraan, että somemarkkinointia pitää tehdä näin tai noin, koska jokaisella yrityksellä on omat kohderyhmänsä ja heillä omat tarpeensa. Yllä mainitsimme, että somemainonta voi olla mm. päivityksiä tarjouksista, mutta se voi todellisuudessa olla mitä vaan sisältöä. Salla Virtanen kertoo kirjassaan ”Somemarkkinoinnin käsikirja”, että kun hän puhuu somemarkkinoinnista hän tarkoittaa kaikkea sitä, mitä organisaatio tuo itsestään, tavoitteistaan tai tuotteistaan esiin sosiaalisessa mediassa (Virtanen 2020). 

 

Data markkinoinnin tukena 

Yksi keskeinen osa nykypäivän markkinointia on data ja analytiikka (Marketingwitheric.com).  Digitaaliset kanavat tarjoavat runsaasti tietoa markkinoijille siitä, miten heidän kampanjansa suoriutuvat ja miten asiakkaat reagoivat eri viesteihin ja sisältöihin. Analytiikan avulla markkinoijat voivat tunnistaa trendejä, mitata kampanjoiden tehokkuutta ja tehdä parempia päätöksiä tulevien strategioiden suhteen. On siis sanomattakin selvää, että tämä on suuri ero, kun verrataan siihen aikaan, milloin markkinointi tapahtui esimerkiksi ainoastaan sanomalehdissä. Silloin yritykset eivät voineet saada tietoa siitä, kuinka monta asiakasta he pystyivät hankkimaan lehtijulkaisun avulla. Nykypäivänä data ja analytiikka pystyy tämän meille kertomaan. Voimme siis todeta, että nykypäivän digitaalinen markkinointi on kustannustehokasta.  

”Moderni markkinointi ja myynti perustuvat datan ja analytiikan hyödyntämiseen päätöksenteossa. Analytiikan avulla voidaan mitata markkinoinnin ja myynnin tuloksia, tunnistaa tehokkaat kampanjat ja optimoida toimenpiteitä paremman tuloksen saavuttamiseksi. Datasta saatava tieto auttaa myös ymmärtämään asiakkaiden käyttäytymistä ja tarpeita paremmin” (Marketingwitheric.com n.d.). 

 

Vaikka moderni digitaalinen markkinointi tarjoaa lukuisia etuja, sillä on myös omat haasteensa. Kysyimme tekoälyltä (https://chat.openai.com/) apua näiden haasteiden listaamiseksi ja saimme kattavan vastauksen: 

  1. Kilpailu ja kohinan määrä: Digitaalisessa ympäristössä kilpailu on äärimmäisen kovaa, ja mainostajat joutuvat kilpailemaan huomiosta yhä useamman brändin kanssa. Tämä voi johtaa siihen, että markkinointiviestit hukkuvat helposti massaan eivätkä tavoita kohdeyleisöä tehokkaasti. 
  1. Algoritmien muutokset ja alustojen päivitykset: Digitaaliset algoritmit ja alustojen päivitykset voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, miten markkinointiviestit näkyvät kohdeyleisölle. Esimerkiksi sosiaalisen median algoritmien muutokset voivat vaikuttaa orgaanisen näkyvyyden vähenemiseen ja vaatia markkinoijilta strategioiden uudelleenarviointia. 
  1. Mainosten kustannusten nousu: Digitaalisen mainonnan kustannukset voivat nousta nopeasti, kun mainostajat kilpailevat samoista mainospaikoista ja avainsanoista. Tämä voi tehdä markkinoinnista kalliimpaa ja vaatia tarkempaa budjetin hallintaa. 
  1. Mainosten esto-ohjelmat: Yhä useammat käyttäjät käyttävät mainosten esto-ohjelmia, mikä vaikeuttaa markkinointiviestien tavoittamista. Markkinoijien on löydettävä tapoja saavuttaa kohdeyleisönsä muilla keinoilla, kuten sisältömarkkinoinnilla tai vaikuttajamarkkinoinnilla. 
  1. Data- ja yksityisyyskysymykset: Kiristyvät tietosuojasäännökset ja kuluttajien kasvava tietoisuus yksityisyydensuojasta asettavat haasteita markkinoijille. Heidän on varmistettava, että heidän markkinointikampanjansa noudattavat tiukkoja tietosuojastandardeja ja että he käyttävät asiakkaiden tietoja vastuullisesti. 
  1. Mittaus ja analytiikka: Digitaalisessa markkinoinnissa on runsaasti dataa ja analytiikkaa, mutta sen oikeaoppinen hyödyntäminen voi olla haastavaa. Markkinoijien on varmistettava, että he kykenevät mittaamaan ja analysoimaan kampanjoidensa tehokkuutta oikein ja tekemään tarvittavat muutokset strategioihinsa.  

Kaiken kaikkiaan moderni markkinointi on jatkuvasti kehittyvä ala, joka vaatii markkinoijilta luovuutta, joustavuutta ja jatkuvaa oppimista. Menestyksekäs markkinointistrategia vaatii ymmärrystä kohdeyleisöstä, taitoa hyödyntää digitaalisia kanavia ja kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin markkinaolosuhteisiin.” (https://chat.openai.com/ 2024.) 

 

Mitä kaikkea markkinointi voi olla?  

Roimalla oli viime viikolla 12 tunnin innovointihaaste, jossa jouduimme toden teolla ideoimaan, mitä kaikkea markkinointi voi olla. Nykyään myös yleisenä ongelmana voi olla se, että ensimmäisenä mieleen juolahtaa some. Tämän seurauksena saattaa hullunkurisimmat ja mielenkiintoisimmat markkinointikikat jäädä käyttämättä, kun markkinointia lähdetään pohtimaan vähän liian yksinkertaisesti. Jos kuitenkin muunlainen markkinointi kiinnostaa somen sijaan, se vaatii hieman ideointia, jotta toimivat kikat ja tempaukset löytyvät. Tähän voidaan hyödyntää tiimin yhteistä ideointisessiota. Yhteistä ideointisessiota kutsutaan hienommin brainstormingiksi. Siinä laitetaan luovat päät yhteen ja tavoitteena on synnyttää jotakin uutta. Grapevine-blogissa (2019) kerrotaan, että ennen kuin aletaan keksimään jotain aivan uutta, on syytä muistaa seuraavat brainstormingiin liittyvät seikat: 

  1. Tavoitteen tulee olla kaikille selkeä – Miksi ideoimme, mitä ideoimme? 
  1. Määrä korvaa laadun – ideointivaiheessa on tärkeää, että ilmapiiri pysyy hyvänä ja innostuneena. Tässä kohtaa ei siis vielä ole tarkoitus lähteä hiomaan ja puntaroimaan ideoita sen tarkemmin, vaan olennaisinta on, että ideoita syntyy paljon. 
  1. Negatiivisuus ei kuulu ideariiheen – Kuten yllä jo mainitsimme ilmapiiristä, on tärkeää, että ideointisessio pysyy hyväntuulisena. Innostava ilmapiiri ruokkii luovuutta. Alkaako osallistujien lauseet sanoilla “joo ja…” vai “joo, mutta…”? 
  1. Fasilitointi: Jokaisella palaverilla on hyvä olla fasilitoija, joka ottaa hieman vastuuta etukäteen ja ideointihetken aikana. Fasilitoija huolehtii paikalle tarvittavat välineet, kuten post-it laput. Lisäksi hän voi huomioida päivän suunnittelussa sen, jos joukossa on ujompia yksilöitä, joiden on vaikeampi tuottaa ryhmässä ideoita. Vastaavasti on tärkeää tehdä huomioita siitä, onko joukossa joku, joka aina puhuu eniten tai jopa muiden päälle? Erilaiset ihmistyypit on hyvä huomioida esimerkiksi innovointityökaluja valittaessa. 
  1. Ylös kirjaaminen ja jatkosuunnitelma: Kuka kirjaa ideariihessä tulleet ideat ylös ja kuinka ne huomioidaan toiminnassa myös jatkossa? Ideakasasta voi löytyä vielä myöhemmin jotain käyttöön otettavia ideoita, joten on hyvä palata niiden äärelle esimerkiksi tietyn ajan kuluttua ideointihetkestä. 

(Grapevine 2019.) 

 

Kuten yllä jo kerroimme, ideoinnissa auttavat erilaiset sitä varten kehitetyt työkalut. Tässä muutamia: 

Työkalu 1. Miten joku toinen sen tekisi? 

Tämän tekniikan ideana on, että asetutaan toisen yrityksen, henkilön tai asiakkaan asemaan. Oma ryhmä saattaa tarkastella asiaa liian putkinäöllä, mikä on ymmärrettävää, kun samoja teemoja pohditaan päivästä toiseen oman yrityksen näkökulmasta. Aina ei kuitenkaan tarvitse keksiä mitään täysin uutta, vaan voi tehdä hyvää, kun yrittää ajatella asiaa naapurin näkökulmasta. Mitä kilpailijamme kehittäisi ratkaisuksi tähän samaan kysymykseen? (Grapevine 2019.) 

 

Työkalu 2. Stepladder-tekniikka 

Taittotikas-tekniikka yhdistää itsenäisen ideoinnin ja ryhmässä työskentelyn. Ideana on, että kaikki ryhmäläiset saavat ensin ideoida itsekseen ilman, että he ottavat vaikutteita muilta. 

Tässä tekniikassa ensin fasilitaattori esittelee ydinkysymyksen kaikille. Sen jälkeen kaikki osallistujat pohtivat kysymykseen ratkaisua ensin itsekseen jonkin määrätyn ajan, esim. 10 min ja kirjaavat ideoitaan ylös. Sitten huoneesta poistuvat kaikki paitsi kaksi. He keskustelevat rajatun ajan, esim. 5 minuuttia kahdestaan ideoistaan. Sitten yksi ryhmäläinen tulee huoneeseen. Hän jakaa omat ajatuksensa ja ideansa kahdelle muulle ja sitten he keskustelevat aiheesta kolmistaan.
Tärkeää on, että huoneeseen tullut henkilö saa kertoa omat ideansa ennen kuin kaksi muuta kertovat, mitä äsken puhuivat kahdestaan. Kun neljäs ryhmän jäsen tulee sisään huoneeseen, toimitaan samalla tavalla. Tätä jatketaan, kunnes kaikki ryhmän jäsenet ovat tulleet huoneeseen ja jakaneet ideansa ryhmälle. 

 

Työkalu 3. Vastakohdat, vai jopa useampi vertailukohde? 

Ideointia voi lähteä pohtimaan myös vastakohtien kautta. Esim. Mitä voi toteuttaa maassa / ilmassa? Mitä voi toteuttaa sisällä / ulkona? Mitä voi toteuttaa etänä / paikan päällä? Vastakohtien lisäksi kannattaa kuitenkin myös pohtia, että vertaileeko vain kahta asiaa vastakkain, vai mitä tapahtuisi, jos vertailisikin kolmea asiaa rinnakkain? Tai jopa se kaikkein kutkuttavin ajatus: Mitä kaikkea voi mahtua vastakohtien välille? (Ahtola 2020.) 

 

Miten Roima ideoi 12 h-haasteessa? 

Roiman innovointihaasteessa innovointiryhmä lähti liikkeelle asiakkaasta. Mikä oli tehtävänanto? Kenelle teemme? Millaisia asioita asiakas arvostaa? Millaisia asioita asiakkaan asiakas arvostaa? Tämän jälkeen tarkoituksena oli hyödyntää post-it lapuilla ideointia, eli ottaa aikaa ja kirjoittaa post-it lapuille mahdollisimman paljon ideoita ajan puitteissa. Post-it laput jäivät kuitenkin matkasta ja oli luovan ratkaisun aika – innovointi lähti käyntiin niin, että innovointiryhmä meni piiriin ja heittivät siinä vuorotellen kaikkea maan ja taivaan väliltä, mitä mieleen vain juolahti. Tärkeää oli myös pitää ilmapiiriä yllä, eli ideoita ei jatkokehitetty tai lytätty tässä vaiheessa, vaan niitä vain heiteltiin niin paljon kuin irtosi. 

Kun villiä ideointia oli syntynyt jonkun verran, taululle kirjoitettiin muutamia apukysymyksiä, kuten: “Millaista on luova markkinointi”. Tämän ideana oli se, että kun alkaa pohtimaan toimeksiantokysymystä oikein ajan kanssa, saattaa siitä kadota fokus. Siksi on hyvä ottaa askel taaksepäin ja muistella, että mitä kaikkea markkinointi voisi olla, mikäli sitä ei rajoittaisi mikään – ei edes tämä toimeksianto. 

 

Asettuminen asiakkaan näkökulmaan auttaa aina 

Kuten modernin markkinoinnin osalta jo totesimmekin, on asiakkaan rooli aina vain suurempi. Myös ideointivaiheessa kannattaa hyödyntää asiakasprofiileja ja asiakaspolkua. Miten asiakas näkee yrityksesi tällä hetkellä? Millaisia esteitä ostamisen tiellä on? Johdatteletko asiakasta ostamaan?  

Ennen ideointia on myös hyvä kirkastaa mielessä se, mitä kautta asiakas ostaa sinulta. Verkkokaupan ja kivijalan ero korostuu, kun asiaa tutkitaan asiakaspolun näkökulmasta: Mikäli markkinoit tuotettasi tai palveluasi katuliikkeessä, mitä kaikkea asiakkaasi tulee kohtaamaan matkalla kohti ostopäätöstä? Minkälaiset ihmiset todennäköisimmin ovat kohderyhmääsi? Millaisista muista asioista he nauttivat tuotteesi / palvelusi lisäksi? Miten matka verkkokauppaan tapahtuu? Miten asiakas saa tietää kaupastasi? 

 

 

Korvaako sosiaalinen media ja digimaailma outbound markkinoinnin? 

 

Aiemmin esseessä kerroimme outbound- ja inbound-markkinoinnin eroista. Outbound on tosiaan sitä perinteisempää ja suorempaa, kun taas inbound on nykyaikaista digimainontaa ja orgaanista näkyvyyttä. Onko outbound siis vanhentunut ja nykyään tarpeeton lähestymistapa? Asiasta googletellessa useissa artikkeleista tai blogeista saa karun kuvan outboundista:  

“Inboundissa houkutellaan asiakasta ottamaan yhteyttä, kun taas outboundissa markkinoija ottaa yhteyttä asiakkaaseen, vaikka hän ei olisi kiinnostunut tuotteesta. Erona on markkinoinnin suunta, myös vapaaehtoisuus ja tyrkyttäminen.” (Dataratas n.d.) 

 

Monissa teksteissä Outboundin yhteydessä puhutaan roskapostituksesta ja häirinnästä. Ei siis kuullosta kovinkaan houkuttelevalta niin yrittäjälle kuin asiakkaallekaan. Jari Parantaisen kirjoittamaa Sissimarkkinointi kirjaa lukiessa ajautuu pohtimaan sitä, että puhuuko Jari kirjassa Outbound vai Inbound markkinoinnista? Onko vuonna 2005 ilmestynyt kirja päiväysvanha vai vieläkö opit pitävät paikkansa nykyajan ruutujen täyttämässä maailmassa? Sissimarkkinointi ei kiertele tai kaartele asian ympärillä vaan on suoraviivaista ja tähtää myynnin kasvattamiseen. Sissimarkkinointi on hyvin lähellä myyntiä, jopa niin lähellä, että monesti on hankala vetää rajaa sille, että myydäänkö vai markkinoidaanko (Parantainen 2005 s.16). Kuulostaa siis Outboundille. Toisaalta Parantainen peräänkuuluttaa asiakkaan tuntemista, arvon tuottamista ja ongelmien ratkaisua. Onko siis niin, että Outbound markkinointi on ikään kuin mustamaalattu sisällyttämällä siihen tavat kuten roskapostitus ja tyrkyttäminen. Keinot, jotka ovat yksinkertaisesti huonoa markkinointia. Samainen edellä lainattu digi- ja somemarkkinointia tekevä Dataratas markkinointitoimiston kirjoittama blogi teksti, jossa kuvaillaan hyvinkin synkästi Outbound markkinointia sisältää seuraavan lauseen: “Outbound-markkinointi perustuu siihen, että markkinoija lähestyy aktiivisesti potentiaalisia asiakkaita eri markkinointiviesteillään.” Pelkästään tätä lausetta tarkastellessa, saa hyvin erilaisen kuvan Outbound markkinoinnista. Onko kyse sittenkin vain yrittäjän / yrityksen aktiivisuudesta asiakkaiden lähestymisessä, eikä ihmisten häirinnästä? 

 

Thinkfast on puolestaan Tamperelainen markkinointitoimisto, joka omassa blogissaan kirjoittaa inboundin ja outboundin vastakkainasettelun turhuudesta. Blogissa Tommi Puuska kirjoittaa oman näkemyksensä näiden kahden erosta, ja siitä miksi molemmat ovat edelleen tarpeellisia. Sisällöntuottamisella ja muulla inbound markkinoinnilla on mittavat hyödyt, mutta esimerkiksi jos aloittava yritys tyytyy tuottamaan taikka ostamaan pelkkää inbound sisältöä, tuudittautuen siihen, että jonkin ajan kuluttua viesti alkaa vaikuttaa ja asiakkaat päätyvät sankoin joukoin ostopäätökseen, on yritys velkasaneerauksessa ennen sitä. Fiksu markkinoija tekee kumpaakin, niin että ne tukevat toisiaan. (Puuska 2017) 

 

Outbound markkinointiin suhtautuminen on jämähtänyttä, jos sitä ajatellaan vain mainoksen päämäärättömänä tuuppauksena eri kanaviin. Se kaipaa niitä samoja uusia näkökulmia, toteutustapoja ja luovuutta, mikä nyt ravistelee digitaalisen markkinoinnin kenttää jatkuvasti.  

 

 

Pohdinta 

 

Sosiaalinen media on niin kuin todettua kustannustehokas tapa rakentaa brändiä, ylläpitää asiakassuhteita ja saada sekä hyödyntää dataa asiakkaiden ostokäyttäytymisestä. Monissa artikkeleissa, joissa yrittäjiä neuvotaan ottamaan some haltuun, painotetaan juuri asiakaslähtöisyyttä ja yhteyden rakentamista. Tämä on ainakin paatuneen some kriitikon eli Markon mielestä jollain tapaa paradoksaalista. Pyritään rakentamaan yhteys, mutta tehdään se älylaitteen ja sovelluksen välityksellä. Montako some päivitystä tarvitaan, että saadaan asiakkaaseen samanlainen yhteys, joka luodaan, vaikka viiden minuutin kohtaamisella kasvotusten? Kirjassa Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin Ollis Leppänen listaa asiakaskontaktoinnin välineet tehokkuusjärjestykseen näin: 

  1. Asiakastapaaminen 
  1. Esittelypiste tai messupaikka 
  1. Puhelin 
  1. Henkilökohtainen kirje 
  1. Henkilökohtainen sähköposti 
  1. Sosiaalinen media 
  1. Sähköpostilista 
  1. Joukkokirje tai faksi 

(Leppänen 2013 s.107) 

 

Paljon on tietenkin ehtinyt muuttua yli kymmenessä vuodessa, mutta listassa korostuu kuitenkin ihmiskohtaamisen tärkeys. Tehokkuus on tietenkin tässä se asia, jota ei oteta huomioon. Yhdellä some päivityksellä voi yhtäaikaisesti tavoittaa laajan joukon kohderyhmää, mutta kasvotusten voi keskustella vain yhdelle ihmiselle kerralla. Tilanteeseen ehkä vaikuttaa sekin, että kuinka tarkalleen tiedetään ketä asiakkaat ovat. Jos tiedetään hyvin rajattu kohderyhmä kannattaa someen tuupata tätä kohderyhmää puhuttelevaa sisältöä, mutta entä jos tiedetäänkin kohderyhmän lisäksi vaikka 10 ihmistä, jotka kuuluvat kyseiseen kohderyhmään? Odotetaanko, että he näkevät tuotetun some sisällön vai ollaanko rohkeita, tartutaan luuriin ja koitetaan sopia 10 asiakastapaamista? 

 

Seuraa Jäärä-Markon haastoa. Niin kuin alkusanoissa todetaan Proakatemialla some on kovassa huudossa, kun puhutaan markkinoinnista. Myynti voi olla pikajuoksua, vaikka harvemmin on. Markkinointi on maraton matka, mutta inbound markkinointi on ultrajuoksua aavikon yli. Siksi on hassua miten paljon alku taipaleella olevat yrittäjät tai projektit korostavat somea tai käyttävät aikaansa siihen. En väitä, etteikö somea kannattaisi tehdä vaan ottaa toisetkin markkinointi (ja myynti-) keinot siihen rinnalle. Tilastoja ei ikävä kyllä ole niin nyt täytyy mennä varovaisilla hiha arvioilla: Moniko projekti Proakatemialla on käyttänyt taikka suunnittelee käyttävänsä aikaa someen tai muuhun orgaaniseen näkyvyyteen? Ehkä 95 %.  Moniko käyttää yhtä paljon tai enemmän aikaa muuhun (outbound) markkinointiin? Aika harva. Paljonko tiimiyritysten vuosittaisesta myynnistä tulee somen ansiosta tai jäisi tulematta ilman somea? Omasta mielestä merkitys olisi aika pieni. Roiman tai Roimaan liittyvissä projekteista tiedetään, että Puhdistustiimi, Naku ja Kiakkokierros hyödyntävät onnistuneesti somea myynnissään. Puhdistustiimi ja varsinkin Naku käyttävät kuitenkin maksettuun mainontaan Proakatemian mittakaavalla suuria summia rahaa ja olisiko Kiakkokierroksen some saavuttanut mitään ilman että tyypit olisivat laittaneet itsensä likoon ja kiertäneet kampuksia tapahtumaa markkinoiden. Muutama kuukausi sitten haastattelimme Villen kanssa Jaajo Linnonmaata vinkeistä yrittäjyystaipaleelle. Viimeisenä kiteyttävänä ohjenuorana Jaajo ei kehottanut aloittavia yrittäjiä perustamaan some tiliä projektilleen vaan menemään idean tai prototyypin kanssa ostoskeskukseen kysymään ihmisiltä mielipidettä. Jos ette usko Jäärä-Markoa uskokaa Jaajoa. 

 

 

LÄHTEET: 

Ahvenainen P. Gylling J. Leino S. 2017. Viiden tähden asiakaskokemus – tee asiakkaistasi faneja. 2. painos. Helsingin seudun kauppakamari. Helsingin Kamari Oy. Helsinki. 

Ahtola, H. 2020. Luovuuskoulu. Työkaluja ideointiin. Blogiteksti. Luettu 26.2.2024. Viitattu 26.2.2024. 

https://www.arter.fi/luovuuskoulu-tyokaluja-ideointiin/ 

ChatGPT. 2024. Hakukysymykset: 

https://chat.openai.com/ 

Virtanen, S. 2020. Some-markkinoinnin työkirja. E-kirja Storytel-kirjapalvelussa. Kauppakamari. 

Marketingwitheric.com. 2023. Mitä on moderni markkinointi? ja kuinka se voi auttaa sinua. Blogiteksti. Luettu 26.2.2024. Viitattu 26.2.2024. 

Grapevine.fi. 2019. 3 tehokasta brainstorming-tekniikkaa: näin vauhditat tiimin luovaa ideointia. Blogiteksti. Luettu 26.2.2024. Viitattu 26.2.2024. 

Menestystarinat.fi. 2020. Outbound- ja inbound-markkinointi. Blogiteksti. Luettu 26.2.2024. Viitattu 26.2.2024. 

https://menestystarinat.fi/blogi/outbound-ja-inbound-markkinointi/ 

Koskela, M. 2024. Mitä markkinointitapoja oli ennen sosiaalista mediaa? Puhelinhaastattelu. 26.2.2024  

Dataratas. INBOUND verrattuna OUTBOUND markkinointiin. Luettu: 1.3.2024. https://www.dataratas.fi/inbound-verrattuna-outbound-markkinointiin/ 

Parantainen, J. 2005. Sissimarkkinointi. Talentum. Helsinki. 

Puuska, T. 2017. Thinkfast. Inbound vs outbound: veriviholliset vai yhdessä vahvemmat. Luettu: 1.3.2024. https://thinkfast.fi/blog/inbound-vs-outbound/ 

Leppänen, O. 2013. Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin. Tammi. Helsinki. 

Linnonmaa, J. 2023. Yrittäjyyshaastattelu. Teams-haastattelu. 21.11.2023 

Kommentoi